| | Uutiset |
Noin 72 prosenttia suomalaisista naisista ja 52 prosenttia miehistä syö ravintolisiä, osoittaa tuore kuluttajakysely. Yli puolet käyttäjistä haluaa vaikuttaa sydämen tai luuston terveyteen, 45 prosenttia ihon ja hiusten kuntoon. Käytetyimmät ravintolisät ovat vitamiinivalmisteita ja omega‐3‐rasvahappotuotteita.
Ruokavaliota täydentävien ravintolisien käyttöä perustellaan halulla vaikuttaa omaan hyvinvointiin, ehkäistä sairauksia ja jaksaa arjessa. Osa sanoo korvaavansa ravintolisillä ruokavalionsa yksipuolisuutta. Kuitenkin kyselyyn vastanneista lähes 80 prosenttia ilmoitti syövänsä terveellisesti ja yli puolet myös säännöllisesti. Kasvissyöjiä oli seitsemän prosenttia naisista ja neljä prosenttia miehistä.
Ravintolisällä tarkoitetaan kapselina, tablettina tai nesteenä myytävää valmiiksi pakattua valmistetta, jota nautitaan pieninä annoksina ja jonka on tarkoitus täydentää ruokavaliota tai vaikuttaa ihmisen ravitsemuksellisiin tai fysiologisiin toimintoihin. Ravintolisiä ovat esimerkiksi omega-3-rasvahapot, vitamiinit, kivennäisaineet ja maitohappobakteerit.
Kuluttaja kysyy eettistä ja luonnonmukaista
Kyselyn teettäneen Vesterålens Naturprodukter Oy:n toimitusjohtaja Claes Björksténin mukaan eettisyys ja luonnonmukaisuus ovat nopeimmin yleistyviä valintaperusteita ravintolisien ostamisessa. Noin 60 prosenttia suomalaisista pitää niitä tärkeinä kysymyksinä ostopäätöstä tehdessään. Eettisyys liittyy esimerkiksi siihen, että kalaöljyvalmiste on peräisin kestävästi kalastetuista kalakannoista.
Yleisimmin suomalaiset valitsevat tuotteen vaikuttavien aineiden pitoisuuden, tuotteen hinnan ja tunnetun tavaramerkin vuoksi.
Kuluttajakyselyn toteutti tutkimusyritys Consumer Compass toukokuussa 2010. Siihen vastasi 1 543 eri puolilla Suomea asuvaa 16 - 70 –vuotiasta naista ja miestä, joista noin tuhat käytti ravintolisiä. (Ruokatieto)
| |
Miehillä on painonhallinnassa monia fysiologisia etuja naisiin nähden, mutta miesten ongelmaksi koituu usein pää. Monilla miehillä pysyvien ja toimivien elintapamuutosten esteeksi muodostuu perinteinen miehinen uho ja äijäily.
Painonhallinnan parissa tutkimus- ja vastaanottotyötä tekevä ravitsemusasiantuntija Patrik Borg tuntee miehisen äijäilyilmiön.
- Kun lähdetään tekemään elintapamuutosta, muutoksen pitäisi olla kokeileva, pikku hiljaa etenevä oppimisprosessi, jossa katsotaan mikä toimii ja mikä ei. Miehiä on vaikea saada tällaiseen mukaan. Mies haluaa paljon mieluummin olla sankarilaihduttaja, joka näyttää kaikille miten homma toimii, Borg summaa kokemuksiaan.
Uhosta ja äijäenergiasta ei kuitenkaan pitkän päälle ole hyötyä. Alussa hampaat irvessä laihduttaminen voi tuoda nopeitakin tuloksia, mutta moni muu asia elämässä menee samaan aikaan huonompaan suuntaan. Sankarilaihduttaja alkaa nukkua ja jaksaa entistä huonommin ja on jatkuvasti pahalla tuulella.
- Maltillisemmin, oppien eteneminen on paljon parempi tapa saada aikaan pysyviä elintapamuutoksia. Samalla saa elämäänsä enemmän virtaa, Borg ohjeistaa.
Parempi ulkonäkö ja jaksaminen motivoivat miestä
Miehen elintapamuutoksissa ohjauksen ja ohjaajan rooli on keskeinen. Jotta miehen saa ylipäätään innostumaan muutoksen tielle, on löydettävä oikeat, miestä puhuttelevat motivaatiotekijät. Patrik Borgin kokemuksen mukaan motivaatio löytyy harvoin terveydestä.
- Ohjaajan pitäisi tunnistaa ne muut motivaatiotekijät, jotta hän osaa puhua sellaisella kielellä, joka mieheen kolahtaa. Hyvin usein ne liittyvät ulkonäköön ja jaksamiseen.
Motivaation herättäminenkään ei välttämättä vielä riitä, vaan lisäksi olisi löydettävä ne motivaatiota nakertavat miinustekijät, jotka vievät mieheltä intoa ja kiinnostusta elintapamuutoksiin.
- Miehellä on usein monin verroin synkempi kuva siitä, mitä tuleman pitää kuin mitä tarvitsisi olla. Yksi huoli voi olla se, että joutuu luopumaan oluen juonnista ja muista elämän pienistä iloista kokonaan. Kun miehelle sitten kerrotaan tosiasiat järkevästä painonhallinnasta, tilanne alkaa yhtäkkiä näyttää ihan toisenlaiselta, Borg kuvailee.
Borg myöntää, että miehen elintapaohjaus ei aina ole se kaikkein helpoin tehtävä. Se vaatii ohjaajalta erityistä tilanneherkkyyttä. On löydettävä miestä motivoivat tekijät ja samalla poistettava motivaatiota vähentävät tekijät. Lisäksi pitäisi vielä tunnistaa miehinen uho ja yrittää riisua se. Mutta miten miehinen uho sitten riisutaan?
- Yksiselitteistä vastausta ja viisautta ei taida olla olemassakaan. Jotenkin pitäisi kuitenkin pyrkiä luomaan sellainen ilmapiiri ohjaukseen, että mies uskaltaa tuoda aidot tunteensa esiin ja kertoa rehellisesti tuntemuksistaan.
Isommat kokonaisuudet ensin kuntoon
Patrik Borg on vahvasti sitä mieltä, että tänä päivänä kaikessa elintapaohjauksessa pitäisi jo päästä eroon liian tiukoista ohjeista, kielloista ja rajoituksista. Sen sijaan hyvä ohjaus lähtee liikkeelle siitä, että asiakkaan kanssa yhdessä mietitään, mitä tavoitetta kohti yritetään mennä ja millaisin keinoin.
Asiakkaalla saattaa olla kymmeniä painonhallinnan kannalta epäsuotuisia elintapoja, mutta pikkuasioiden sijaan lähdetään silti liikkeelle isommista kokonaisuuksista. Joidenkin kanssa on ensin mietittävä esimerkiksi uneen tai elämän voimavaroihin liittyviä asioita ennen kuin päästään käsittelemään syömistä ja ateriarytmiä.
- Tyypillisessä painonhallintaohjauksessa voi mennä puolikin vuotta, että päästään puhumaan pienemmistä yksityiskohdista kuten rasvasta, sokerista ja kuidusta, Borg kertoo vastaanottotyössä kertyneistä kokemuksistaan.
Millaiset edellytykset miehellä lopulta on onnistua elintapamuutoksissaan?
- Jos äijäily ei vie energiaa ja ohjaus on kunnossa, miehet ovat tosi vahvoilla. Heillä on naisiin nähden monia fysiologisia etuja, jotka puoltavat elintapamuutosten onnistumista. Esimerkiksi nälänhallinnan ja liikunnassa jaksamisen kannalta edellytykset ovat paremmat kuin naisilla, Borg kannustaa.
Eväitä miesten terveysneuvontaan
Kunnossa kaiken ikää -ohjelma ja Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry:n aluejärjestöt järjestävät syksyn mittaan SuomiMies seikkailee -seminaarikiertueen, joka esittelee toimivia malleja ja työkaluja miesten terveysneuvontaan. Ravitsemusasiantuntija Patrik Borg on yksi seminaarikiertueen asiantuntijaluennoitsijoista.
Liikunta-, ravitsemus- ja terveydenhoitoalan toimijoille suunnattu kiertue vierailee syksyn mittaan useilla eri paikkakunnilla. (Ruokatieto)
| |
Lihavuus ja vyötärölihavuus eivät enää lisäänny suomalaisessa aikuisväestössä, ja ne ovat saattaneet jopa kääntyä laskuun. Tuoreen tutkimuksen mukaan terveydenhuollossa annetulla yksinkertaisella elintapaohjauksella on mahdollista vähentää tehokkaasti liikakiloja sekä riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen, joka liittyy vahvasti ylipainoon.
Tiedot käyvät ilmi Suomen kansallisen diabetesohjelman Dehkon 2D–hankkeesta, jonka tuloksista julkaistiin kaksi artikkelia tuoreessa Lääkärilehdessä. Viidessä sairaanhoitopiirissä vuosina 2003 - 2008 toteutettu tutkimus osoitti, että suuressa diabeteksen sairastumisriskissä olevia henkilöitä voitiin tunnistaa diabeteksen riskitestin avulla.
Elintapaohjaus vähensi myös muita sydän- ja verisuonitautien riskejä. Viidesosa suuren diabetesriskin henkilöistä pystyi laihduttamaan yli viisi prosenttia alkupainostaan eli keskimäärin yhdeksän kiloa vuoden seurannassa. Laihtuminen pienensi diabetesriskiä jopa 69 prosenttia.
Kaksi sairastunutta kolmesta toteamatta
Tutkijat pitävät tuloksia erittäin rohkaisevina, sillä lihavuus, ylipaino ja sokeriaineenvaihdunnan häiriöt ovat yleisiä suomalaisessa aikuisväestössä. Tutkijat ovat huolestuneita siitä, että jopa kaksi kolmesta diabetesta sairastavasta 45 - 74-vuotiaista henkilöstä oli oireettomia eikä heidän diabetestaan oltu diagnosoitu.
Vaikka aikuisten lihavuus ja vyötärölihavuus eivät enää lisäänny, yleistyvät miesten diagnosoimaton diabetes ja sekä miesten että naisten eriasteiset muut sokeriaineenvaihdunnan häiriöt edelleen. Tutkijat toivovat, että väestön painonnousun katkettua myös sokeriaineenvaihdunnan häiriöiden esiintyminen alkaisi jatkossa hiipua. (Ruokatieto)
| |
Terveysväitteet täysjyväviljan eduista vaaleaan viljaan verrattuna uppoavat erityisen hyvin suomalaisiin ruuanostajiin. VTT:n koordinoimassa EU-tutkimuksessa on selvisi, että neljän jäsenmaan kansalaisista suomalaiset ovat erityisen halukkaita ostamaan täysjyväviljatuotteita, joiden pakkauksiin on liitetty terveysviestejä.
Toisessa ääripäässä italialaiset puolestaan suosivat vaaleaa viljaa ja tuotteita, joissa ei ole terveysväitteitä. Englantilaiset ja saksalaiset sijoittuivat näiden väliin. Italiassa täysjyväviljaa ei mielletä niin terveelliseksi kuin muissa maissa.
Vain suomalainen hylkii vaaleaa
Täysjyväviljatuotteiden säännöllisen käytön on havaittu vähentävän sydänsairauksia ja kakkostyypin diabetesta. Usein väitetään, että ihmiset eivät syö täysjyväviljatuotteita nykyistä enempää, koska he eivät tiedä niiden terveysvaikutuksista. VTT:n tutkija Anne Arvolan mukaan tutkimuksen tulokset eivät tue tätä ajatusta.
- Englannissa ja etenkin Italiassa kuluttajat pitävät kyllä täysjyväviljatuotteita terveellisinä, mutta eivät välttämättä koe niihin siirtymisen tuottavan heille lisäarvoa, koska he pitävät myös vaaleita viljatuotteita terveellisinä.
Viljahankkeen aiemmassa tutkimuksessa vuonna 2007 kävi ilmi, että ainoastaan suomalaiset pitivät vaaleita viljatuotteita epäterveellisinä. Italialaiset suhtautuivat tuolloinkin vaaleaan viljaan kaikkein myönteisimmin.
Suomessa terveysmarkkinointi yleistä
Arvola huomauttaa, että kuluttajien mielikuvia ja valintoja ohjaavat kulttuuritekijät sekä erilaiset maku- ja käyttötottumukset. Vahvat terveysväitteet esimerkiksi tautien ehkäisystä saavat suomalaiset ja saksalaiset kuluttajat ostamaan viljatuotteen italialaisia ja englantilaisia useammin.
- Erot voivat johtua erilaisista makutottumuksista tai esimerkiksi siitä, että suomalaiset luottavat elintarviketeollisuuden viesteihin enemmän kuin italialaiset. Suomessa terveysviestien käyttö tuotteiden markkinoinnissa on yleisempää kuin Italiassa, Arvola kertoo.
Elintarviketeollisuus vaikuttaa väitteiden tulkintaan
EU-maissa käytettyjen terveysväitteiden on oltava EU:n lainsäädännön mukaisia. Tutkijoiden mukaan elintarviketeollisuus voi kuitenkin vaikuttaa siihen, miten kuluttajat tulkitsevat terveysväitteitä. Yritykset voivat määrittää, mihin väitteisiin ne keskittyvät ja millä tavalla väitteistä viestitään.
Tutkimuksessa selvitettiin, miten täysjyvää sisältävien viljatuotteiden terveysinformaatio vaikuttaa kuluttajien mielikuviin ja ostohalukkuuteen neljässä EU-maassa. Se oli osa EU:n laajaa viisivuotista HealthGrain-projektia, joka päättyi keväällä. Kyselyyn vastasi yhteensä noin 2 400 yli 35-vuotiasta kuluttajaa, jotka ovat ainakin osavastuussa perheensä ruokaostoksista. (Ruokatieto)
| |
Työikäisten suomalaisten elintavat ovat monilta osin kehittyneet myönteiseen suuntaan. Terveelliset ruokatottumukset ovat yleistyneet ja säännöllinen tupakointi vähentynyt. Haasteitakin silti riittää: ylipainoisten osuus lisääntyy edelleen ja alkoholinkulutus on pysynyt korkealla tasolla.
Vaikka vapaa-ajan liikunta on lisääntynyt, suositusten mukainen terveysliikunta ei ole yleistä. Tiedot käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tiistaina julkaisemasta raportista Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, josta käytetään lyhennettä AVTK-tutkimus.
Syömme enemmän kasviksia ja vähemmän leipää
Kysely osoittaa, että työikäisten suomalaisten ruokatottumukset ovat monilta osin suositusten mukaisia. Vähärasvaisen maidon käyttö ruokajuomana on yleistä, ja leipä voidellaan yleisimmin kevytlevitteellä tai margariinilla. Ruuanvalmistuksessa suositaan kasviöljyä, juoksevia kasviöljyvalmisteita ja margariinia. Voin käyttäjiksi tunnustautuu enää vain murto-osa väestöstä.
Tuoreiden kasvisten päivittäinen käyttö on edelliseen tutkimusvuoteen verrattuna pysynyt miehillä ennallaan ja naisilla jonkin verran lisääntynyt. Vuonna 2009 miehistä 34 prosenttia ja naisista 50 prosenttia kertoi käyttävänsä tuoreita kasviksia joka päivä. Leivän käyttö sen sijaan on jonkin verran laskusuunnassa. Edelleen kuitenkin 39 prosenttia miehistä ja 36 prosenttia naisista ilmoitti syövänsä päivittäin 5 - 6 viipaletta leipää.
Ruokailun parannus näkyy terveysmittareissa
THL:n pääjohtajan Pekka Puskan mukaan AVTK-tutkimuksen tuloksissa 1970-luvun loppuvuosista tähän päivään näkyy monia valtavan suuria myönteisiä muutoksia työikäisten suomalaisten ruokatottumuksissa. Ne ovat myös heijastuneet erilaisiin terveysmittareihin, kuten keskimääräisen kolesterolitason laskuun.
Tämän hetken haasteiksi suomalaisten ruokavaliossa Puska nostaa rasvan laadun, suolan ja sokerin liiallisen määrän sekä kasvisten, hedelmien ja marjojen vielä liian vähäisen käytön. Keskimääräinen kokonaisenergian saantikin on edelleen kulutukseen nähden turhan korkealla tasolla, mistä kielii myös yhä lisääntyvä ylipainoisten osuus väestöstä.
Lisää liikuntaa ja laadukkaampaa ruokaa
Vuonna 2009 miehistä 58 prosenttia ja naisista 42 prosenttia oli ylipainoisia, eli heidän BMI:nsä oli itse ilmoitettujen pituus- ja painotietojen perusteella yli 25. Naisilla ylipainoisten osuus on viimeiset kolme vuotta pysytellyt suunnilleen samalla tasolla, mutta miehillä osuus on edelleen kasvanut.
Eniten ylipainoisia on vanhimmassa tutkitussa ikäryhmässä eli 55 - 64-vuotiaissa, jossa naisista lähes 60 prosenttia ja miehistä liki 70 prosenttia on ylipainoisia.
Mitä sitten alati kasvaville ylipainoluvuille olisi tehtävissä? Pääjohtaja Puskan mukaan tavoitteena ei niinkään ole se, että ihmiset söisivät vähemmän, vaan se, että he liikkuisivat enemmän.
- Totta kai myös ruuan laatu on tärkeä tekijä. Sekä rasvoissa että hiilihydraateissa on panostettava laatuun. Pehmeitä rasvoja tarvitaan edelleen lisää, ja puhdistettujen hiilihydraattien sijaan on panostettava kasviksiin ja täysjyväviljaan. Erityisesti nuorten kohdalla haasteena ovat pikaruuat, karkit ja limsat, Puskaa linjaa.
Terveysliikunnan suosituksiin yltää vain harva
Vapaa-ajan liikunta on tuoreen AVTK-kyselyn mukaan lisääntynyt, mutta suositusten mukaiseen terveysliikunnan määrään yltää vielä harva.
UKK-instituutin terveysliikunnan suosituksen mukaisesti kestävyyskuntoa tulisi harjoittaa liikkumalla reippaasti yhteensä vähintään 2,5 tuntia viikossa tai liikkumalla rasittavasti yhteensä tunnin ja viisitoista minuuttia viikossa. Lisäksi tulisi kohentaa lihaskuntoa ainakin kaksi kertaa viikossa.
Vuonna 2009 tavoitteeseen ylsi vain 12 prosenttia miehistä ja 11 prosenttia naisista. Yleisintä suosituksen mukainen liikunta oli alle 25-vuotiailla ja harvinaisinta yli 54-vuotiailla.
Koulutus vaikuttaa edelleen elintapoihin
Elintapoihin liittyvät koulutusryhmittäiset erot ovat edelleen melko suuria. Terveelliset ruokatottumukset ovat yleistyneet kaikissa koulutusryhmissä, mutta edelleen suositusten mukaisia ruokavalintoja tehdään eniten ylimmässä koulutusryhmässä. Naisilla ruokatottumuksiin liittyvät koulutusryhmäerot ovat kuitenkin kaventuneet.
Koulutusryhmien väliset erot ylipainoisten osuudessa ovat säilyneet. Yleisintä ylipainoisuus on alimmassa koulutusryhmässä. Naisilla koulutusryhmien väliset erot ylipainoisuudessa ovat selvempiä kuin miehillä.
Vapaa-ajan liikunta on lisääntynyt kaikissa koulutusryhmissä, mutta miehillä vapaa-ajan liikuntaa harrastetaan eniten ylimmässä ja vähiten alimmassa koulutusryhmässä. Naisilla erot vapaa-ajan liikunnassa ovat koulutusryhmien välillä pieniä.
Koulutusryhmien väliset tupakointierot ovat kasvaneet. Yleisintä tupakointi on alimmassa koulutusryhmässä.
Terveyskäyttäytymisestä vuosittain tehtävässä postikyselyssä on seurattu 15 - 64-vuotiaiden suomalaisten elintapoja vuodesta 1978 lähtien. Vuonna 2009 kyselyyn vastasi 2 943 suomalaista. (Ruokatieto)
| |
Marjat voivat tasoittaa sokerin aiheuttamaa verensokerin nopeaa nousua ja laskua, osoitti Itä-Suomen yliopiston tutkimus. Suurten verensokerin vaihteluiden tiedetään olevan terveydelle haitallisia ja ne voivat altistaa tyypin 2 diabetekselle.
Erikoistutkija, dosentti Riitta Törrönen Itä-Suomen yliopiston Elintarvikkeiden terveysvaikutusten tutkimuskeskuksesta kertoo, että tutkimuksessa käytettiin mustikkaa, mustaherukkaa, karpaloa ja mansikkaa.
- Runsaasti polyfenoleja sisältävät marjat voivat tasoittaa sakkaroosin aiheuttamaa glykeemista vastetta. Koska tulos on vasta ensimmäinen havainto tästä aiheesta, tarvitaan lisätutkimuksia sen varmentamiseksi. Haluamme myös selvittää, mitkä marjat olisivat tässä suhteessa tehokkaimpia, Törrönen sanoo.
Glykeeminen vaste kuvaa hiilihydraattien imeytymisnopeutta sekä vaikutusta verensokeriin ja insuliinineritykseen. Aikaisemmissa tutkimuksissa oli saatu viitteitä siitä, että marjojen sisältämät polyfenolit saattavat hidastaa hiilihydraattien sulamista ja glukoosin imeytymistä.
Marjoilla verensokeri pysyi ylhäällä pitempään
Marjatutkimuksessa kaksitoista tervettä koehenkilöä nautti satunnaistetussa järjestyksessä joko 150 grammaa marjasosetta, johon oli lisätty 35 grammaa sakkaroosia eli tavallista sokeria, tai vettä, johon oli lisätty sama määrä sakkaroosia sekä marjojen luontaisesti sisältämiä sokereita glukoosia ja fruktoosia.
Marjasoseen mukana nautittu sakkaroosi aiheutti erilaisen verensokerivasteen kuin veden kanssa nautittu: 15 ja 30 minuutin kuluttua marjasoseen nauttimisesta veren glukoosipitoisuus oli alhaisempi ja 2,5 tunnin kuluttua suurempi kuin vesiliuoksen nauttimisen jälkeen.
Kun sakkaroosi nautittiin vesiliuoksena ilman marjoja, glukoosin huippupitoisuus saavutettiin jo puolen tunnin kohdalla. Marjasoseen nauttimisen jälkeen verensokeri nousi huippuunsa vasta 45 minuutin kuluttua. Lisäksi huippupitoisuus oli yhden mmol/l matalampi kuin vesiliuoksen aiheuttama, mitä voidaan Törrösen mukaan pitää kliinisesti merkittävänä muutoksena.
Tutkimus julkaistiin The British Journal of Nutrition –tiedelehdessä. Polyfenolit ovat antioksidantteihin kuuluvia yhdisteitä, joihin kuuluu muiden muassa flavonoideja, fenolihappoja ja tanniineja. (Ruokatieto)
| |
Sydän- ja verisuonitautien kehittymistä voi ehkäistä jo lapsuudessa, pitkä suomalaistutkimus vahvistaa. Erityisesti vähäinen hedelmien syönti ja vähäinen liikunta lapsuuden aikana liittyivät valtimoiden sisäpinnan paksuuntumiseen.
Tutkijat seurasivat 1 800 lasta 27 vuoden ajan ja havaitsivat lapsuuden elintapojen ja riskitekijöiden liittyvän siihen, missä kunnossa osallistujien kaulavaltimot olivat aikuisena.
Perimällä tai aikuisiän tottumuksilla ei yhteyttä
Osallistujilta mitattiin toistuvasti veren kolesteroli- ja sokeripitoisuudet, verenpaine ja paino. Lisäksi kysyttiin tupakoinnista, liikunnasta ja hedelmien syönnistä.
Valtimoiden sisäpinnat olivat paksuuntuneet lähes kaksi kertaa enemmän henkilöillä, joilla oli vähintään kolme sydäntautien riskitekijää lapsena kuin niillä, joilla ei ollut lainkaan riskitekijöitä. Yhteys ei selittynyt aikuisiän riskitekijöillä eikä perinnöllisillä seikoilla.
Valtimoiden sisäpintojen paksuuntuminen kertoo sydän- ja verisuonitautien vaarasta. Tutkimus julkaistiin European Heart Journal -lehdessä. Siitä kertoi Uutispalvelu Duodecim. (Ruokatieto)
| |
Terveellinen ruoka ei automaattisesti ole epäterveellistä kalliimpaa
Terveellinen ruoka mielletään usein epäterveellistä kalliimmaksi, mutta onko se sitä? Vastausta kysymykseen pohti äskettäin Lahdessa järjestetyssä sosiaali- ja terveydenhoitoalan Terve-SOS ammattilaistapahtumassa tutkija Päivi Peltomäki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.
Peltomäen mukaan yksiselitteistä vastausta asiaan ei ole.
- Terveellisen ruuan ei tarvitse olla kallista, mutta se voi olla. Isommalla rahamäärällä voi toki olla helpompi tehdä terveellisiä valintoja kuin pienemmällä. Edullisesti ja terveellisesti syöminen vaatii enemmän viitseliäisyyttä ja itse tekemistä, hän summaa.
Peltomäki huomauttaa, että ruokaan käytetty rahamäärä ei aina ole suorassa suhteessa terveellisyyteen. Sekä terveellisen että epäterveellisen ruokavalion voi halutessaan koostaa joko huokeasti tai kalliisti. Erilaisten tukien varassa eläville edullisetkin tuotteet voivat olla liian kalliita.
Eri hintaisia, yhtä epäterveellisiä
Terveellisiä ja edullisia elintarvikkeita ovat esimerkiksi juurekset, kaurahiutaleet, rypsiöljy ja rasvaton maito. Vastaavia kalliimpia tuotteita ovat muun muassa erikoisemmat hedelmät ja kasvikset, mysli, kylmäpuristettu oliiviöljy ja jogurtti.
Myös epäterveellisemmistä tuotteista voi tehdä samankaltaisen vertailun: Halpoja mutta epäterveellisiä ovat esimerkiksi ranskanleipä, lauantaimakkara, kasvirasvajäätelö ja hillomunkki. Toisaalta myös epäterveelliset elintarvikevalinnat voivat keventää kukkaroa, jos ostoskoriin päätyy vaikkapa esipaistettuja sämpylöitä, meetvurstia, erikoiskermajäätelöä ja leivoksia.
Tärkeintä onkin löytää jokaisesta ruokaryhmästä omalle kukkarolle sopivat valinnat, Peltomäki korostaa.
Energiaa saa halvalla
Mutta mitä sitten tieteellinen tutkimus kertoo ruokavalion terveellisyydestä ja hinnasta? Asiaa on tutkittu ainakin Suomessa, Ranskassa ja Yhdysvalloissa.
Tutkimustieto osoittaa, että energiapitoiset ruoka-aineet ovat halvempia kuin vähän energiaa sisältävät tuotteet. Halvat ruokavaliot sisältävät usein enemmän energiaa kuin kalliimmat.
- Täytyy kuitenkin muistaa, että emme syö energiaa, vaan ruoka-annoksia ja kappaleita. Maha ei ilmoita milloin energiaa on riittävästi yksittäiselle aterialle, vaan milloin syödyn ruuan volyymi on riittävä, hän huomauttaa.
Koska ruokavalion energiatiheys on hyvin usein käänteisesti yhteydessä ruokavalion ravintoainetiheyteen, edullisista elintarvikkeista koostetussa ruokavaliossa ravintoaineille kertyy hintaa. Kasviksissa ja hedelmissä puolestaan ravintoaineiden hinta on varsin kohtuullinen, Peltomäki selittää.
Tutkimusten mukaan terveellisesti syövillä kuluu enemmän rahaa ruokaan kuin epäterveellisesti syövillä ja hintaero selittyy usein kasvisten ja hedelmien runsaammalla käytöllä. Mutta tutkimus ei välttämättä kerro mitään tutkittujen henkilöiden käytettävissä olevasta rahamäärästä. Lisäksi hyvin tiedetään, että vähemmän tienaavat ja alemman sosioekonomisen ryhmän henkilöt syövät vähemmän kasviksia ja hedelmiä.
- Käytön vähyyttä selitetään tyypillisesti korkeammalla hinnalla, mutta se voi olla lisäksi muista kuin rahallisista resursseista kiinni. Myös asenteet ja tieto vaikuttavat, Peltomäki toteaa.
Suositusten mukaan syöminen voi tuoda myös säästöjä
Suomalaisessa diabeteksen ehkäisytutkimuksessa (DPS) selvitettiin yhtenä tekijänä vaikuttaako ravitsemussuositusten noudattaminen ruokakuluihin. Korkean diabetesriskin henkilöt saivat tutkimuksessa joko tehostettua ravitsemus- ja elintapaneuvontaa tai kuuluivat verrokkiryhmään. Molemmilla ryhmillä oli tavoitteena ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio.
Tutkimus osoitti, että sekä neuvonta- että verrokkiryhmän ruokakustannukset laskivat seuranta-ajan kuluessa. Erityisesti kuidun saannin lisääntyminen oli yhteydessä pienentyneisiin ruokakustannuksiin eli runsaskuituista ruokaa syövillä kauppalaskukin pieneni.
- Ruokavalion muuttaminen terveellisempään suuntaan ei siis automaattisesti nosta kustannuksia, summaa Peltomäki DPS-tutkimuksen tuloksia.
Hävikin hallinta pienentää ruokalaskua
Jos omaa ruokakauppalaskua haluaa pienemmäksi, ratkaisua ei siis kannata hakea halvempiin ja epäterveellisempiin vaihtoehtoihin siirtymisestä. Terveellisenkin ruokakorin kustannukset pysyvät kurissa, kun ostokset suunnittelee järkevästi.
Päivi Peltomäki neuvoo ostamaan tavallista ruokaa erikoistuotteiden sijaan. Etukäteen laadittu ostoslista helpottaa kustannusten hallintaa, samoin se, että kaupassa käydään vain 1-2 kertaa viikossa, jolloin heräteostoksia tulee tehtyä harvemmin. Hintojen vertailukin on järkevää, sillä tarjoustuote ei väistämättä ole edullisin vaihtoehto.
Peltomäen mukaan ruokaostoksilla kannattaa hyödyntää sesongin raaka-aineita. Itse tehty ruoka ja leivonnaiset ovat huomattavasti edullisempia kuin valmisruuat ja puolivalmisteet. Myös kotona hävikiksi päätyvän ruuan määrään kannattaa kiinnittää kriittisesti huomiota, sillä vielä syötäväksi kelpaavaa ruokaa heitetään pois kilokaupalla vuosittain.
- Tähteistä voi tehdä seuraavan päivän eväät tai illaksi munakkaan, risoton tai pyttipannun. Kuivasta leivästä valmistuu maukkaita krutonkeja ja pullasta korppuja, Peltomäki opastaa. (Ruokatieto)
| |
Maitoa juhlistetaan eri puolilla maailmaa tiistaina ensimmäinen kesäkuuta. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO koordinoi Maailman maitopäivän viettoa nyt kymmenennettä kertaa. Juhlapäivän tarkoitus on kiinnittää huomio ravitsevaan juomaan, joka kuuluu täysipainoiseen ja terveelliseen ruokavalioon.
Maailman maitopäivää vietetään yli 30 maassa, jokaisessa maassa omalla tavallaan. Maidon merkitys ravitsemuksessa myös painottuu eri tavoin maan ravitsemustilanteen mukaan. Monessa kehitysmaassa jo pienikin maitoannos kasvuikäisille lapsille tuo tärkeän ja monipuolisen lisän ravintoaineiden ja energian saantiin. Maissa, joissa ongelmina ovat liikapainoon liittyvät elintasosairaudet sekä osteoporoosi, maidon rooli korostuu puolestaan tasapainoisen ja ravinteikkaan ruokavalion osana.
Maailman maitopäivä aloittaa kesän
Suomessa maito kuuluu olennaisena osana ruokapöytään eri aterioille, ja maito on vastikään valittu kansallisjuomaksi. Maitopäivää on juhlittu meillä kesän alkajaisiksi jo 1950-luvulta lähtien, ja perinteisesti uuden Maitolähettilään valinta on ajoittunut touko-kesäkuun vaihteeseen Maailman maitopäivän tienoille.
Tänä vuonna Maitolähettilääksi valittiin 25-vuotias ravitsemusterapeutti (TtM) Anne Pohju. Hän aloittaa koulu- ja liikuntakeskusvierailut syksyllä, ja kertoo työssään terveellisistä ruokatottumuksista sekä maidon ja liikunnan hyvistä vaikutuksista.
Maito ja Terveyden internetsivuilta www.maitojaterveys.fi löytyy tietoa maidosta, ja netissä voi myös testata kalsiuminsaantia. Osoitteessa www.maitoa.fi on kouluikäisille maito ja aamupala-aiheisia pelejä ja tehtäviä sekä herkullisia aamupala- ja maitojuomavinkkejä.
Maitoa juhlitaan netissä ja kouluissa
Ruotsissa Maailman maitopäivänä tiedotetaan tyttöjen maidonjuonnin lisääntymisestä, ja maitoaiheisia kilpailuja järjestetään internetissä sekä Ruotsissa että Norjassa.
Saksassa korostetaan maidon ravintoainepitoisuutta erilaisissa tapahtumissa ympäri maata, ja Etelä-Koreassa kerrotaan maidon positiivisista vaikutuksista painonhallintaan. Useissa maissa Maailman maitopäivää juhlitaan erityisesti kouluissa. Päivää vietetään Hong Kongia, Malesiaa, Irania ja Omania myöten. (Maito ja Terveys)
| |
Rasvaton maito voi olla urheilujuomia tehokkaampi palautusjuoma, ilmenee tuoreesta tutkimuksesta. Tutkijat arvelevat syyksi maidon proteiinin hyvälaatuista aminohappokoostumusta sekä maidon korkeaa kalsium- ja D-vitamiinipitoisuutta. Kanadalaistutkijat selvittivät maidon ja tavanomaisen urheilujuoman vaikutusta nuorilla naisilla.
Urheilulääketieteellisessä lehdessä julkaistu tutkimus selvitti voimaharjoittelun jälkeen nautittujen juomien vaikutusta lihasten kasvuun ja rasvakudokseen. Tutkimuksessa koehenkilöt harjoittelivat viisi kertaa viikossa ja joivat välittömästi raskaan voimaharjoittelun jälkeen sekä tuntia myöhemmin joko puoli litraa rasvatonta maitoa tai tavanomaista urheilujuomaa. Tutkimus kesti kolmen kuukauden ajan.
Voimaharjoittelu lisäsi lihaskudoksen määrää molemmissa ryhmissä, mutta maitoajuoneilla enemmän kuin vertailujuomaa nauttineilla. Tutkijoiden mukaan maito sisältää muun muassa merkittäviä määriä leusiinia, jonka on todettu lisäävän soluissa proteiininmuodostusta.
Runsaampi kalsiumin ja D-vitamiinin saanti maidosta selittänee puolestaan sitä, miksi maitoryhmässä kehon rasvapitoisuus pieneni selvästi enemmän kuin toisessa ryhmässä. Tavanomaisissa urheilujuomissa voi olla vähäisiä määriä kalsiumia, mutta pitoisuudet ovat usein huomattavasti pienempiä kuin maidossa. (Maito ja Terveys)
| |
Yli kymmenen tunnin työpäivät voivat lisätä riskiä sairastua sydäntautiin, todettiin yli 6000:een julkishallinnon työntekijään kohdistuneessa tutkimuksessa Iso-Britanniassa.
Tutkimus antaa viitteitä siitä, että pitkät työpäivät voivat osaltaan olla vaikuttamassa sydäntaudin kehittymiseen. Syytä siihen ei vielä tiedetä, mutta vaikutusmekanismit voivat liittyä stressiin ja elämäntapojen rapautumiseen.
Lontoon yliopiston johtamassa Whitehall II-tutkimuksessa on seurattu englantilaisia julkishallinnon työntekijöitä 1980-luvulta alkaen. Tämä tutkimus perustui vuosien 1991 ja 2004 välillä tehtyyn seurantaan. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että verrattuna 7-8 -tuntista työpäivää tehneisiin, yli 10-tuntista työpäivää tehneillä oli 1.6-kertainen riski sairastua sydäntautiin senkin jälkeen, kun kaikki tutkimuksessa mitatut 21 muuta riskitekijää oli huomioitu.
Tutkimuksen alkukyselyssä tiedusteltiin taustatekijöitä, työpäivän pituutta, elämäntapoja, psyykkistä hyvinvointia, työstressiä ja nukkumista. Kliinisessä tutkimuksessa mitattiin verenpaine, rasva-arvot, verensokeri sekä painoindeksi. "Pitkää päivää tekeville oli myös tyypillistä lyhyt yöuni, tavallista runsaampi alkoholin käyttö, psyykkinen rasittuneisuus ja suorituskeskeinen, kilpailuhenkinen elämäntapa, jotka voivat osaltaan selittää havaittua yhteyttä ylityön ja sydäntaudin välillä", toteaa professori Mika Kivimäki (Työterveyslaitos ja Lontoon yliopisto).
Yli 10-tuntista työpäivää tekevät olivat useammin miehiä ja korkeassa ammattiasemassa olevia. Heillä oli taustalla useammin tupakointihistoria, runsaampaa alkoholinkäyttöä, enemmän psyykkistä oireilua ja he nukkuivat vähemmän kuin normaalia, 7-8 tunnin työpäivää tekevät. Lisäksi he olivat useammin A-tyyppisiä eli suorituskeskeisiä, kärsimättömiä ja kilpailuhenkisiä. Työssään he kokivat toisaalta kovia vaatimuksia, mutta heillä oli myös paljon vaikutusmahdollisuuksia. Sairauspoissaoloja heillä oli lähtötilanteessa vähemmän kuin normaalipäivää tekevillä. Kliinisessä tutkimuksessa havaittiin, että pitkää päivää tekevien veren HDL-kolesterolipitoisuus (ns. hyvä kolesteroli) oli matalampi kuin normaalipituista päivää tekevillä.
Keskimäärin 11 vuotta kestäneessä seurannassa 369 henkilöllä todettiin sepelvaltimotauti, eli sydäninfarkti, sydäntaudista johtuva kuolema tai angina pectoris (sepelvaltimotaudista johtuva rasitusrintakipu). Tiedot kerättiin seurannan aikana tapahtuvilla kliinisillä mittauksilla ja sairaaloiden rekistereistä ja kuolinsyyrekisteristä.
Tutkimus tehtiin yhteistyössä Työterveyslaitoksen, Lontoon yliopiston ja ranskalaisen Inserm-tutkimuslaitoksen kanssa.
| |
Vapun ja kevään muiden juhlapäivien lähestyessä Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto muistuttaa suomalaisia vastuullisesta alkoholin juomisesta. Liitto on käynnistänyt uudelleen vuonna 2007 lanseeratun Kännissä olet ääliö -viestintäkampanjan. Tarkoituksena on tarjota nuorille välineitä kyseenalaistaa känniglooria.
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohtaja Tero Kallion mukaan vain pitkäjänteinen juomatapavalistus voi pysyvästi vähentää alkoholihaittoja.
- Suomessa on perinteisesti käytetty kireää alkoholiverotusta, sääntelyä ja kieltoja. Näitä keinoja tarvitaan varmasti maltillisesti myös tulevaisuudessa, mutta niiden rinnalle keinovalikoimaan on nostettava myös juomatapavalistus. Ongelma Suomessa ei ole niinkään alkoholin kokonaiskulutus henkeä kohti, vaan humalahakuinen juomakulttuuri, Kallio sanoo.
Panimoliiton mukaan humalahakuinen juomiskulttuuri on ongelma sekä yksilölle että yhteiskunnalle ja haaste vastuullista liiketoimintaa tekeville yrityksille.
- Juomatapakulttuuria ei muuteta yhdessä yössä, mutta valistuksella voidaan vaikuttaa tulevien sukupolvien käyttötottumuksiin. Asennemuutokset tapahtuvat hitaasti, mutta se on ainoa keino vaikuttaa alkoholin väärinkäyttöön, jonka sietämisessä on menty liian pitkälle, tiivistää Kallio.
Vuosina 2007–2008 toteutettu ”Kännissä olet ääliö” -kampanja sai muun muassa Terveyden edistämisen keskus ry:n Vuoden 2008 Terveysteko -tunnustuspalkinnon. (Ruokatieto)
| |
Maidon proteiinit ja niiden terveysvaikutukset kiinnostavat tutkijoita. Proteiinien edullisista vaikutuksista lihaskudokseen ja painonhallintaan saadaankin jatkuvasti lisää tietoa. Maito on lihan ohella suomalaisten tärkein proteiinin lähde, ja noin neljännes proteiinista saadaan maitovalmisteista.
Maidon proteiinit voidaan jakaa karkeasti kaseiineihin ja heraproteiineihin. Kaseiinit saostuvat juuston tai rahkan valmistuksessa, kun maidon ph laskee. Heraproteiinit säilyvät liukoisessa muodossa ja jäävät heraan. Proteiinien lisäksi hera sisältää vitamiineja, kivennäisaineita, laktoosia ja hieman rasvaa.
Herasta puhtia lihasharjoitteluun
Erityisesti maidon heraproteiineja tutkitaan paljon. Herasta erotettuja proteiineja käytetään jo laajasti urheilijoiden ja aktiivisten liikunnanharrastajien ravintolisinä, sillä niillä uskotaan olevan suotuisia vaikutuksia lihasten aineenvaihduntaan ja kehon koostumukseen.
Esimerkiksi Jyväskylän yliopistossa tehdyn tutkimuksen1) mukaan heraproteiinilisän nauttiminen kaksi kertaa viikossa ennen ja jälkeen voimaharjoituksen tehosti lihasten koon kasvua. Tutkimuksessa käytettiin 15 grammaa proteiinilisää ennen ja jälkeen harjoituksen 21 viikon ajan. Verrokkiryhmä nautti plasebojuomaa.
Lihasten kasvututkimuksissa kanadalaistutkijat ovat havainneet, että juuri heraproteiini stimuloi lihasten proteiini-synteesiä tehokkaimmin2). Vertailukohteina oli muita proteiinilähteitä kuten soija ja kaseiini.
Proteiinit ja painonhallinta
Useiden tutkimusten mukaan proteiinilla on kylläisyyttä lisäävää ja ruokahalua vähentävää vaikutusta. Tutkimuksissa on yleensä seurattu proteiini-annoksen vaikutusta ruokahalua sääteleviin hormoneihin ja energian saantiin seuraavalla aterialla.
Viimeaikaiset kokeelliset tutkimukset ovat osoittaneet heraproteiinien vaikuttavan edullisesti myös painonhallinnassa ja lihavuuden hoidossa. Heraproteiinin on havaittu tehostavan laihtumista ja säästävän lihaskudosta myös kliinisessä laihdutusinterventiossa. (Maito ja Terveys)
| |
Paljon sokeria syövien kolesterolitasot ovat usein huonolla tolalla, yhdysvaltalaistutkijat ovat havainneet. Onkin mahdollista että ruokiin ja juomiin lisätty sokeri on yksi sydän- ja verisuonitautien riskitekijä.
Yhdysvaltojen lääkäriliiton JAMA-lehdessä julkaistun analyysin mukaan sokerin saannin kasvaessa hyvän HDL-kolesterolin pitoisuudet pienenivät tasaisesti ja haitallisten triglyseridirasvahappojen ja LDL-kolesterolin pitoisuudet puolestaan suurenivat. LDL-kolesterolin kohoaminen havaittiin vain naisilla.
Elintarvikkeisiin lisätyn sokerin vaikutuksia veren rasva-aineenvaihdunnan häiriöihin ei ole ennen tutkittu. Runsas hiilihydraattien syöminen on kuitenkin aiemminkin yhdistetty rasva-aineenvaihduntaan.
Ylipaino ei selittänyt tulosta
Tutkijat selvittivät runsaan 6 000 miehen ja naisen ruokavaliot ja luokittelivat heidät neljään ryhmään sen perusteella kuinka paljon energiastaan he saivat lisätyistä sokereista.
Yhteydet eivät selittyneet ylipainolla, vyötärölihavuudella eivätkä monilla kolesterolipitoisuuksiin vaikuttavilla elintavoilla. Havainnot pitää vielä varmistaa lisätutkimuksissa.
Alle kymmenesosa kokonaisenergiasta
Suomalaisissa ravitsemussuosituksissa niin sanottujen puhdistettujen sokerien osuus suositellaan pitämään alle 10 prosentissa kokonaisenergiansaannista eli suurin piirtein alle 200 - 300 kilokalorissa per päivä.
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan mukaan erityisesti makeiset, suklaa, maustetut jogurtit, vanukkaat, hillot ja makeat leivonnaiset sisältävät runsaasti sokeria. Juomista runsassokerisia ovat useimmat mehut, virvoitusjuomat sekä makeat alkoholijuomat, kuten liköörit, makeat viinit ja monet siiderit.
EU:n elintarviketurvallisuusviranomainen Efsa ei tuoreissa ravitsemussuosituksissaan antanut viitearvoa lisätyn sokerin saannille. Glykeemisen indeksin tai glykeemisen kuorman merkitys painonhallinnassa tai ravintoon liittyvien sairauksien ehkäisyssä on Efsan mukaan vielä epämääräinen.
Tutkimuksesta kertoi Uutispalvelu Duodecim. (Ruokatieto)
| |
Maito on pian entistä parempi D-vitamiinin lähde, sillä maidon D-vitamiinipitoisuus aiotaan kaksinkertaistaa. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan D-vitamiinityöryhmä suosittelee vitamiinin määrän lisäämistä, sillä suomalaiset eivät saa sitä riittävästi. Tuoreen suosituksen mukaan maitoon, piimään, viiliin ja jogurttiin voi lisätä mikrogramman D-vitamiinia 100 grammaa tuotetta kohti. Luomumaitoon ja – piimään D-vitamiinia ei lisätä.
Väestön D-vitamiinitilanne kohenee suosituksen toteutuessa merkittävästi. D-vitamiinitäydennyksen ansiosta ravintoaineita saa pääsääntöisesti riittävästi tavallisesta monipuolisesta ruoasta. Nestemäisten maitovalmisteiden lisäksi ravintorasvojen D-vitamiinipitoisuutta suositellaan nostettavaksi, voita lukuunottamatta.
D-vitamiini ja kalsium tärkeää luustolle
Ravinnon D-vitamiinilla on suomalaisille suuri merkitys. Auringon ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta iholla syntyy D-vitamiinia, mutta se ei riitä elimistön tarpeisiin. D-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini, jota on luonnostaan vain harvoissa elintarvikkeissa. D-vitamiinin puute johtaa lapsilla riisitautiin ja aikuisilla osteomalasiaan, luun pehmenemistautiin.
Heikentynyt D-vitamiinitilanne lisää luunmurtumien riskiä, vähentää luun mineraalitiheyttä ja lisää kaatumisriskiä. Se voi johtua sekä lihasvoiman heikentymisestä että tasapaino-ongelmista.
D-vitamiinilla on monta eri tehtävää elimistössä. Tärkein niistä on kuitenkin D-vitamiinin vaikutus kalsiumin imeytymiseen. D-vitamiinin puutteessa kalsiumin imeytyminen suolesta heikentyy huomattavasti.
D-vitamiinisuositus puntarissa
Pohjoismaisia ravitsemussuosituksia uusitaan parhaillaan, ja D-vitamiini on erityisen tarkkailun alla. Suomalaiset ravitsemussuositukset päivitetään tämän arvioinnin jälkeen.
Maailmalla D-vitamiinin ihanteellisesta saantitasosta on liikkeellä erittäin vaihtelevia arvioita. Ongelmamme on tällä hetkellä se, että nykyisetkään suositukset eivät toteudu.
Tällä hetkellä suositus on pikkulapsille, raskaana oleville ja imettäville 10 mikrogrammaa päivässä ja 4-60-vuotiaille 7,5 mikrogrammaa D-vitamiinia päivässä.
Uusiin ikääntyneiden ravitsemussuosituksiin D-vitamiinisuositus jo nostettiin: yli 60-vuotiaille suositellaan päivittäisen 20 mikrogramman D-vitamiinilisän käyttöä. (Maito ja Terveys)
Valtion ravitsemusneuvottelukunta suosittelee ruokajuomaksi D-vitamiinilla täydennettyä maitoa tai piimää. Kolmesta lasillisesta maitoa tai piimää aikuinen saa:
- D-vitamiinia 80 % suosituksesta
- Kalsiumia 90 % suosituksesta
- Hyvälaatuista proteiinia
- Runsaasti luustolle tärkeitä kivennäis- ja hivenaineita
- Riittävästi B12-vitamiinia, ja runsaasti muita B-ryhmän vitamiineja.
Lähde/ Lisätietoja:
D-vitamiinityöryhmän raportti www.ravitsemusneuvottelukunta.fi
Maito ja Terveys ry, www.maitojaterveys.fi
| |
Ihmisen elinikäistä terveyttä säätelee pitkälti perimä, mutta jokapäiväiseen hyvään tai huonoon oloonsa ihminen vaikuttaa kaikkein eniten omilla päivittäisillä valinnoillaan. Sydänviikkoa on vietetty vuosittain Suomessa jo 20 vuotta, eikä sen viesti vanhene: Säännöllinen liikunta ja terveellinen syöminen vaikuttavat yhdessä myönteisesti sydämen terveyteen.
Suvun perintönä saaduista sydän- ja verisuonitautien riskitekijöistä huolimatta ihmisellä on merkittävästi mahdollisuuksia vaikuttaa elintavoillaan verenpaineen tasoon, veren rasva-arvoihin, sokeriaineenvaihduntaan ja ylipainon kehittymiseen.
Terveellinen syöminen tarkoittaa monipuolisuutta. Paljon kasviksia ja kuituja, samoin kasviöljyä, kasvimargariinia ja rasvaista kalaa. Maidot, juustot ja lihavalmisteet rasvattomina tai vähärasvaisina. Ja vain vähän suolaa, Koivisto listaa. Sydänmerkki tuotepakkauksessa auttaa valinnoissa.
Kaikenlainen säännöllinen liikunta edistää terveyttä ja toimintakykyä. Riittävä liikunnan määrä on kaksi ja puoli tuntia reipasta liikuntaa viikossa tai tunti ja vartti liikuntaa rasittavalla tasolla, tai näiden sekoitus. Hyvän toimintakyvyn kannalta myös lihasvoiman harjoittaminen on tärkeää.
Elintapojen tarkastelu on tarpeellista kaikille, mutta erityisen tärkeää silloin, kun tietää omassa suvussaan olleen tai olevan valtimotauteihin sairastuneita sukulaisia.
Jopa 80 prosenttia sepelvaltimotaudista ja tyypin 2 diabeteksesta olisi ehkäistävissä syömällä terveellisesti ja liikkumalla riittävästi. Geeneihin kirjoitettua sairastumista vastaan kannattaa taistella ja yrittää siirtää sairastumista mahdollisimman pitkälle, saada sairauden puhkeaminen jopa ehkäistyksi kokonaan.
Kaikkea ei voi muuttaa kerralla, kannattaa aloittaa helpoimmasta päästä, siitä mikä mieluisimmalta tuntuu. Parhaat terveysvaikutukset syntyvät sekä syömisen että liikkumisen yhteisvaikutuksena.
Pienetkin muutokset ovat askelia parempaan suuntaan. Terveellisen ruoan tuoma hyvä olo ja liikunnan ilo ovat palkintoja, joita kannattaa tavoitella.
Lisätietoja: Suomen Sydänliitto
| |
Euroopan ruokaturvallisuusviranomainen EFSA on puoltanut useita maitoon liitettäviä terveysväitteitä. Vahvaan tieteelliseen näyttöön perustuvat väitteet koskevat maidon kalsiumia, proteiinia, D-vitamiinia ja fosforia.
Tieteellisen asiantuntija-arvioinnin ja Euroopan komission äänestyksen läpäisseet väitteet koskevat maidon ravintoaineiden edullisia vaikutuksista luuston terveyteen. Kalsiumista, proteiinista, D-vitamiinista ja fosforista saa kertoa, että ne ovat välttämättömiä lasten luuston normaalille kasvulle ja kehitykselle. EFSA on puoltanut samoja ravintoaineita koskevia terveysväitteitä aikuisten luustolle, joten komissio hyväksynee näitä lähiaikoina.
Maito ja maitovalmisteet ovat kalsiumin ja D-vitamiinin parhaita lähteitä suomalaisessa ruokavaliossa. Nestemäisiä maitovalmisteita suositellaan nautittavaksi puoli litraa päivässä, ja maitoa tai piimää suositellaan ruokajuomaksi. Samoja maidon ravintoaineita saa myös esimerkiksi jogurteista, viileistä ja vähärasvaisista juustoista.
Terveysväitteiden käyttöä eri maissa yhtenäistetään parhaillaan ja EFSA jatkaa sille esitettyjen terveysväitteiden arviointia. Tähän mennessä arvioiduista valtaosa on hylätty riittämättömän tieteellisen näytön vuoksi. (Maito ja Terveys)
| |
Suklaa saattaa lämmittää sydäntä henkisen vaikutuksen lisäksi myös fyysisesti. Suklaan syöminen näyttää laskevan sydän- ja verisuonitautien riskejä, vahvistaa European Heart Journalissa julkaistu lähes 20 000 hengen tutkimus. Myönteinen vaikutus johtuu tutkijoiden mukaan kaakaon flavanoleista.
Tutkimuksessa oli mukana 35 - 65 -vuotiaita saksalaisia henkilöitä, joita seurattiin vähintään kymmenen vuoden ajan. Niillä, jotka söivät eniten suklaata, keskimäärin 7,5 grammaa päivässä, oli alhaisempi verenpaine ja 39 prosenttia pienempi sydän- ja verisuonitautien riski kuin niillä, jotka söivät vähiten, eli keskimäärin 1,7 grammaa päivässä.
Eniten suklaata syöneistä 219 henkilöä 10 000:sta sai seuranta-aikana aivohalvauksen tai sydänkohtauksen. Vähiten suklaata syöneillä vastaava luku oli 304 tapausta per 10 000 henkeä. Tutkimuksesta kertoi Mediuutiset.
Suklaan aktiivisyöjillä alhaisempi verenpaine
Tutkimustulos selvisi osana eurooppalaista syöpätutkimusohjelmaa. Tutkimukseen osallistuneiden seuranta aloitettiin vuosien 1994 - 1998 välisenä aikana. Tutkittaville tehtiin perusterveydentarkastus ja heiltä kysyttiin myös elintavoista ja ruokailutottumuksista, mukaan lukien suklaan kulutuksesta.
Pienemmältä 1 568 hengen joukolta kysyttiin kuinka paljon ja minkälaista suklaata he olivat syöneet viimeisen vuorokauden aikana. Heistä 57 prosenttia oli syönyt maitosuklaata, 24 prosenttia tummaa suklaata ja 2 prosenttia valkoista suklaata.
Tutkittavat jaettiin syödyn suklaan määrän perusteella neljään ryhmään. Eniten suklaata nauttivien neljännekseen sijoittuneiden systolinen verenpaine oli 1 mm Hg ja diastolinen verenpaine 0,9 mm Hg alhaisempi kuin vähiten suklaata syövien neljänneksessä.
Tutkijoiden mukaan maltillinen suklaan syönti voi, mikäli tutkimusnäyttöä saadaan lisää, olla hyödyllinen lisä korkean verenpaineen torjunnassa. Lisäksi potilaiden tulee muistaa, että suklaa sisältää huomattavan paljon kaloreita. (Ruokatieto)
| |
Sydänmerkki-tuotteiden määrä on kaksinkertaistunut viimeisen kolmen vuoden aikana. Nyt kauppojen hyllyillä on jo 617 eri tuoteryhmiin kuuluvaa Sydänmerkki-tuotetta. Sydänmerkki-tuotteet ovat omissa tuoteryhmissään rasvan laadun sekä suolan, sokerin ja kuidun määrän suhteen parempia valintoja. Sydänmerkki-tuotteiden piiriin kaivataan lisää vähäsuolaisia leipiä.
Sydänmerkki-tuotteita valmistaa ja markkinoi 81 eri yritystä. Sydänmerkki-tuotteet kuuluvat yhdeksään eri elintarvikeryhmään: maito, maitovalmisteet ja niiden kaltaiset valmisteet, ravintorasvat, lihavalmisteet, liha, kala, leipä ja viljavalmisteet, valmisruoat ja puolivalmisteet, mausteet ja maustekastikkeet sekä kasvikset, hedelmät ja marjat.
Sydänmerkki-tuotteiden avulla kuluttajalla on mahdollisuus ostaa ja valmistaa ravitsemussuositusten mukaisia ateriakokonaisuuksia. Eniten pakattuja Sydänmerkki-tuotteita on maitovalmisteiden ryhmässä. Lisää tuotteita kaivataan erityisesti leipähyllyyn.
Suomalaiset saavat ruoasta edelleen liikaa suolaa. Yksittäisistä elintarvikkeista juuri leipä on merkittävin suolan lähde. Kiinnittämällä huomiota leivän suolapitoisuuteen, voi päivittäistä suolakuormaa pienentää huomattavasti. Tavallisimmin leivässä on suolaa 1,2-1,3 %. Sydänmerkki-leivissä suolaa on 0,7 %.
Sydänliitto ja Diabetesliitto ottivat Sydänmerkki-järjestelmän käyttöön vuoden 2000 alussa, koska elintarvikkeiden ravintosisällöt ovat kuluttajille vaikeaselkoisia. Sydänmerkistä on tullut luotettu ja tunnettu merkki, joka kertoo tuotteen kuluttajalle yhdellä silmäyksellä, että merkitty tuote on tuoteryhmässään rasvan ja suolan kannalta parempi valinta.
Sydänmerkki-järjestelmän ensisijaisena tavoitteena on väestön terveyden edistäminen. Elintarvikevalmistajalle Sydänmerkki puolestaan on tehokas keino markkinoida sen myöntämisperusteet täyttäviä elintarvikkeita.
| |
Lihaan ja liharuokiin myönteisimmin suhtautuvien suomalaisten määrä on hieman lisääntynyt. Erityisesti alle 34-vuotiaat naiset arvostavat lihaa aiempaa enemmän, osoittaa Lihatiedotuksen teettämä kuluttajakysely.
Liha on ollut perinteisesti varsinkin nuorten miesten arvostamaa ruokaa mutta nyt liharuokien arvostus näyttäisi kasvavan myös nuorten naisten keskuudessa.
Lihaa syömättömiä on eniten juuri alle 34-vuotiaiden naisten ryhmässä, heistä joka kymmenes ei syö lihaa lainkaan, Stirkkinen sanoo. Lihaan melko välinpitämättömästi suhtautuvien määrä on pysynyt ennallaan. Harvoin tai ei koskaan lihaa syö viisi prosenttia vastaajista.
Neljällä viidestä lautasesta säännöllisesti lihaa
Kaiken kaikkiaan suomalaisten lihan kulutus ei ole juuri muuttunut vuoden aikana. Noin 80 prosenttia suomalaisista pitää lihaa hyvänä ruokana ja syö sitä säännöllisesti.
Suomen Gallup Elintarviketieto teki kyselyn 1 247 kuluttajalle lokakuun lopussa 2009. Lihan kulutusta ja lihaan liittyviä mielikuvia on selvitetty 1990-luvun puolivälistä lähtien.
Suomalaiset söivät vuonna 2008 keskimäärin 76,7 kiloa lihaa henkeä kohden. Tästä 35,3 kiloa oli sikaa, 18,3 siipikarjaa ja 18,2 kiloa nautaa. Hirveä ja riistaa syötiin 2 kiloa, sisäelimiä 1,3, lammasta 0,6, poroa 0,5 ja hevosta 0,4 kiloa. Kokonaiskulutuksesta hieman yli 23 kiloa upposi lihavalmisteiden, kuten makkaroiden ja leikkeleiden muodossa. (Ruokatieto)
| |
Viljojen kuidut näyttävät hillitsevän ylimääräisten kilojen kasautumista, vihjaa American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä julkaistu tutkimus. Kuitupitoinen ruoka tekee kylläiseksi vähemmällä energiamäärällä ja saattaa vaikuttaa suotuisasti muun muassa insuliiniherkkyyteen.
Kuidut myös hidastavat mahalaukun tyhjenemistä ja mahdollisesti vähentävät rasvojen imeytymistä, aiemmista tutkimuksista tiedetään. Ravintokuiduksi kutsutaan imeytymättömiä hiilihydraatteja. Niitä saa kaikista kasvikunnan tuotteista, mutta etenkin rukiista ja kokojyväviljasta.
Vaikutusta jo 10 gramman kuitulisällä
Tutkijat arvioivat, että keskimäärin aikuiset lihovat noin 400 grammaa vuodessa. Lisäämällä 10 grammaa kuituja päivittäiseen ruokavalioon saattaisi siis lisäkiloja kertyä kymmenyksen vähemmän ja viljakuiduilla viidenneksen vähemmän. Esimerkiksi yhdessä ruisnäkkileivän palassa on noin kolme grammaa kuituja.
Osallistujien paino nousi vuodessa 39 grammaa vähemmän jokaista päivittäistä 10 gramman kuituannosta kohden. Viljakuitujen vaikutus oli melkein kaksinkertainen. Lisäksi vyötärö kasvoi vähemmän mitä enemmän kuituja söi.
Tutkimusta varten yli 89 000 tervettä eurooppalaista 20 - 78-vuotiasta arvioi ruokavaliotaan, minkä jälkeen heitä seurattiin keskimäärin 6,5 vuoden ajan. Osallistujien paino ja vyötärönympärys mitattiin tutkimuksen alussa ja lopussa. Tutkimuksesta kertoi Uutispalvelu Duodecim.
Suomalaisen ravitsemussuosituksen mukaan aikuisen tulisi syödä 25 - 30 grammaa kuitua päivittäin. Energiantarpeesta riippuen määrä vastaa noin 4 – 9 palaa leipää päivässä. (Ruokatieto)
| |
Tupakoinnin ja lihavuuden tiedetään olevan terveydelle haitallisia ja lisäävän erityisesti sydän- ja verenkiertosairauksien riskiä. Tieto tupakoinnin ja lihavuuden yhteyksistä selkäkipuun on sen sijaan vaihdellut tutkimuksesta toiseen.
Työterveyslaitoksessa on nyt valmistunut kaksi systemoitua kirjallisuuskatsausta tupakoinnin ja lihavuuden yhteyksistä selkäkipuun. Sekä tupakointi että lihavuus, painoindeksi yli 30 kg/m2, lisäsivät selkäkivun vallitsevuutta viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana noin 30 prosenttia. Yhteydet krooniseen kipuun ja hoitoon hakeutumiseen selkäkivun vuoksi olivat voimakkaampia (vallitsevuuden lisäys 40-80 prosenttia). Tupakointi ja lihavuus lisäsivät myös selkäkivun ilmaantuvuutta.
Kirjallisuuskatsausten tulosten perusteella tupakointi lisää selkäkivun riskiä, ja riski on korostunut nuorilla. Tupakoinnin lopettaneilla oli ollut enemmän selkäkipua kuin kokonaan tupakoimattomilla, mutta vähemmän kuin tutkimushetkellä tupakoineilla. Tupakointi voi supistaa selkärangan verisuonia ja heikentää kudosten ravitsemusta. Pitemmällä aikavälillä tupakointi voi johtaa selkärangan verisuonien haitallisiin muutoksiin. Tupakointi vaikuttaa myös veren tulehdustekijätasoon ja voi sitä kautta vahvistaa kipua. Lisäksi tupakointi vaikuttaa selän välilevyjen aineenvaihduntaa säätelevien geenien toimintaan. Aiemmin tupakoineiden vähäisempi selkäkipu tutkimushetkellä tupakoineisiin verrattuna viittaa siihen, että nämä haittavaikutukset ovat tupakoinnin lopettamisen jälkeen ainakin osittain poistuvia.
Myös ylipaino, painoindeksi 25-30 kg/m2, lisäsi hieman selkäkivun vallitsevuutta. Selkäkivun ja ylipainon yhteydet säilyivät ennallaan, kun analyysi rajoitettiin tutkimuksiin, joissa oli otettu huomioon sekoittavien tekijöiden - esimerkiksi työn kuormitustekijöiden - vaikutus. Ylipainon ja selkäkivun välinen yhteys voi selittyä sillä, että lisääntynyt paino kuormittaa selkää. Lihavuus on yhteydessä myös selän rappeumamuutoksiin, jotka voivat olla selkävaivojen taustalla. Lihavuuteen liittyy lisäksi kohonnut veren tulehdustekijöiden taso. Tulosten perusteella selkäkipua voidaankin pyrkiä ehkäisemään painon hallinnalla.
Esitellyt tutkimustulokset pohjautuvat Työterveyslaitoksella tehtyyn kirjallisuushakuun, joka tuotti aiheista yli 5000 tieteellistä julkaisua. Niistä 81 sisällytettiin tupakoinnin ja 95 ylipainon ja lihavuuden ja selkäkivun yhteyksiä selvittäneeseen katsaukseen. Tupakointia koskeneista tutkimuksista 40 ja lihavuutta käsitelleistä 33 tutkimusta olivat menetelmiltään riittävän yhtenäisiä ja otettiin mukaan niin sanottuun meta-analyysiin, jossa yksittäisten tutkimuksen tulokset koottiin yhteen.
Lisätietoja tutkimuksista: Työterveyslaitos
| |
Hyvät ruokatottumukset ja muut terveelliset elintavat ehkäisevät korkeaa verenpainetta. Tehokkaita suojatekijöitä ovat muun muassa normaalipainoisena pysyminen, säännöllinen liikunta, verenpainetta alentava DASH-ruokavalio ja vähäinen alkoholinkäyttö. Lääketieteellisessä JAMA-lehdessä julkaistu laaja amerikkalaistutkimus tuo lisänäyttöä terveellisten tottumusten suojavaikutukselle.
Tuore tutkimus selvitti korkeaan verenpaineeseen liittyviä elintapatekijöitä niinkutsutussa Nurses" Health Study -aineistossa. Tutkimuksessa seurattiin 14 vuoden ajan 84 000 terveen 27–44-vuotiaan naisen ruokatottumuksia ja elintapoja sekä terveydentilaa. Tutkimuksen alussa kaikkien koehenkilöiden verenpaine oli normaalilukemissa, mutta ikääntymisen myötä yli 12 300:lla naisista todettiin korkea verenpaine.
Terveellisten tottumusten todettiin suojaavan naisia korkealta verenpaineelta. Voimakkain edullinen vaikutus huomattiin normaalipainoisena pysymisellä, kun painoindeksi oli korkeintaan 25. Mitä useampi suojatekijä naisilla oli, niin sitä pienempi oli heidän riskinsä sairastua. Naisilla, joilla oli kaikki tutkitut kuusi suojatekijää, oli riski korkeaan verenpaineeseen 78 % pienempi kuin naisilla, joilta suojatekijät puuttuivat. Korkea verenpaine on puolestaan merkittävä ehkäistävissä oleva riskitekijä monelle sairaudelle, muun muassa sydän- ja verisuonisairauksille sekä dementialle.
Kasviksia, rasvatonta maitoa ja täysjyväviljaa
Hyviin verenpainearvoihin yhteydessä olevia suojatekijöitä tässä tutkimuksessa olivat myös päivittäinen puolituntia kestävä liikuntarasitus ja verenpainetta alentavan DASH-ruokavalion noudattaminen sekä foolihappolisä. Myös vähäisen alkoholin ja särkylääkkeiden käytön todettiin olevan yhteydessä pienempiin verenpainelukemiin. Tässä tutkimuksessa ei tutkittu tupakoinnin vaikutusta, mutta sen on todettu nostavan verenpainetta.
Verenpainetta-alentava DASH-ruokavalio sisältää paljon kasviksia, marjoja ja hedelmiä, täysjyväviljaa sekä maitovalmisteita. Pähkinät ja siemenet ovat osa ruokavaliota, kun taas lihan, rasvan ja erityisesti makeisten määrä on rajoitettu. DASH-ruokavaliossa maitoa ja maitovalmisteita suositellaan nautittavan neljä annosta päivittäin. Maitovalmisteet valitaan vähärasvaisina tai rasvattomina. (Maito ja Terveys)
| |
Puhdas ja turvallinen ruoka on suomalaisille neljänneksi tärkein hyvän elämän elementti ja sen toteutumiseen ollaan tyytyväisiä. Hyvän ruuan edelle menevät vain perusturvallisuus, toimeentulo ja lähimmäisenrakkauden saaminen. Tämä kävi ilmi Sitran Maamerkit-barometristä.
Barometri seuraa suomalaisten suhdetta maaseutuun Maamerkit-ohjelman ajan vuosina 2010 – 2015. Barometrin mukaan suomalaiset kokevat maaseudun erityisenä voimavarana oman virkistäytymisen sekä erityisesti uudenlaisen matkailuun, luomuun ja bioenergiaan liittyvän yrittäjyyden kannalta. (Ruokatieto)
| |
Luuston hyvinvoinnille tärkeää D-vitamiinia saa auringosta, mutta pohjoisilla leveysasteilla aurinko pilkahtaa talvella vain silloin tällöin, joten sen saanti on turvattava muilla keinoilla. Monipuolinen ruokavalio tai D-vitamiinivalmisteiden käyttö ovat keinoja turvata D-vitamiinin riittävä saanti silloin, kun aurinko pysyy piilossa.
D-vitamiini on erittäin tärkeää luuston hyvinvoinnille, jotta kalsium ja fosfaatti imeytyvät luustoon ja kiinnittyvät siihen lujaksi rakenteeksi. D-vitamiinia syntyy iholla auringonvalon vaikutuksesta, mutta Suomen leveysasteilla aurinkoa on riittävästi vain kesällä. Siksi olemme D-vitamiinin saannin suhteen koko pitkän pimeän syksyn ja talven ruokavaliomme varassa.
– D-vitamiinin saanti on oleellista kokonaisterveyden ja luuston hyvinvoinnin kannalta. Tutkimuksissa on havaittu, että puutostila saattaa lisätä riskiä sairastua myös sydän- ja verisuonitauteihin, syöpäsairauksiin ja aikuistyypin diabetekseen, Valion ravitsemusasiantuntija Marika Laaksonen kertoo.
Puutoksen huomaa vasta luun murtumisesta
D-vitamiinin puutostilaa on vaikea huomata itse, sillä sen haittavaikutukset ilmenevät salakavalan hitaasti, kun luu alkaa hiljalleen pehmentyä. Ensimmäiset merkit puutostilasta näkyvät luun haurastumisena, silloin myös murtumisriski kasvaa. Ensimmäinen varsinainen oire voikin olla vasta luun murtuma.
D-vitamiinin riittävyyden voi selvittää laskemalla, onko oma ruokavalio riittävän monipuolinen, vai tarvitseeko sitä täydentää D-vitamiinivalmisteilla. Ruokavalion kokonaisuutta ajatellen parasta on, että pyrkisimme saamaan D-vitamiinia riittävästi ruokavaliosta, sillä se on aina vitamiinivalmisteita monipuolisempi ravintoaineiden lähde.
– Parhaita lähteitä päivittäisessä ruokavaliossa ovat D-vitaminoidut maitotuotteet ja ravintorasvat. Myös kalaruoat ovat erittäin hyviä lähteitä, joten kalaa kannattaa syödä vähintään 2-3 kertaa viikossa. Myös suomalaiset metsäsienet, kuten kantarelli ja suppilovahvero, sisältävät D-vitamiinia, Laaksonen kertoo.
– D-vitamiinin saantisuositukset täyttyvät, jos juo päivittäin 2-3 lasillista maitoa tai piimää, välipalalla syö D-vitamiinilla täydennettyä jogurttia tai viiliä, levittää leivän päälle ravintorasvoja ja syö kalaruokia muutaman kerran viikossa.
Talviaikaan ruokavaliota on kuitenkin hyvä täydentää valmisteilla. D-vitamiini-valmisteita suositellaan erityisesti pikkulapsille, raskaana oleville, imettäville sekä yli 60-vuotiaille. Sekä ruoassa oleva että valmisteista saatava D-vitamiini on yhtä hyvin kehon hyödynnettävissä.
Murheen liiallisesta D-vitamiinin saannista voi huoletta unohtaa, sillä sitä ei voi syömällä saada liikaa. Jos päätyy D-vitamiinivalmisteiden käyttöön, on kuitenkin syytä noudattaa valmisteiden annosteluohjeita.
– Kannattaa käyttää vain yhtä D-vitamiinivalmistetta ja karsia päällekkäisyydet pois, Valion ravitsemusasiantuntija Marika Laaksonen neuvoo.
| |
Riittävä D-vitamiinin saanti on monella tapaa tarpeen terveydelle. Nyt sen on osoitettu mahdollisesti ehkäisevän dementiaa ja sitä lievempää mielentoimintojen heikkenemistä.
Arvostetussa Neurology-lehdessä julkaistiin kolme aihetta käsittelevää tutkimusta, joihin yhteensä osallistui vajaat kolmetuhatta iäkästä miestä ja naista.
Tutkimukset vaihtelivat asetelmiltaan ja yksityiskohdiltaan, mutta kahdessa niistä vähäinen veren D-vitamiinipitoisuus liitettiin suurempaan dementian tai kognitiivisten mielentoimintojen heikkenemisen todennäköisyyteen. Myös aivohalvaukset olivat yleisempiä riittämättömästi D-vitamiinia saavilla havaittiin aivokuvantamista hyödyntäneessä tutkimuksessa.
Kolmannen tutkimuksen havainnot olivat epäselvempiä, ja sen tehneet tutkijat löysivät vain vähänlaisesti todisteita siitä, että D-vitamiinipitoisuudet vaikuttaisivat mielentoimintojen heikkenemiseen.
Saannin lisääminen ei välttämättä ehkäise dementiaa
Tutkimuksia kommentoiva tohtori Joshua W. Miller huomauttaa, ettei D-vitamiinipitoisuuden ja dementian yhteys vielä tarkoita, että D-vitamiinin riittävyys tai sen saannin lisääminen ehkäisee dementiaa. On myös mahdollista, että alkanut mielentoimintojen heikkeneminen heijastuu ihmisen käytökseen ja elintapoihin, mikä johtaa myös D-vitamiinin saannin vähenemiseen.
Suomessa lievä D-vitamiinin puutos on talvisaikaan arviolta seitsemällä kymmenestä kasvuikäisestä ja puolella keski-ikäisistä. Tutkimuksista kertoi Uutispalvelu Duodecim. (Ruokatieto)
| |
Lapsuudessa aloitettu liikuntaharrastus voi brittitutkijoiden mukaan ehkäistä rasvan kertymistä kehoon ja siten ehkäistä myös lihavuutta. Liikunnan hyödyt näkyvät jo muutamassa vuodessa, British Medical Journalissa julkaistut tulokset osoittavat.
Liikunnan merkitys lasten ylipainon ehkäisyssä on ollut epäselvä, koska harvassa tutkimuksessa lasten lihavuutta ja aktiivisuutta on mitattu tarkasti. Nyt julkaistut havainnot kuitenkin perustuvat mittaustuloksiin.
Liikemittareiden avulla tutkijat selvittivät 4 200:n 12-vuotiaan fyysistä aktiivisuutta ja vertasivat havaintoja 14-vuotiaana DEXA-menetelmällä mitattuihin kehon rasvapitoisuuksiin. Vertailun perusteella fyysinen aktiivisuus, mutta erityisesti rankahko liikunta ehkäisi rasvan kertymistä.
Päivittäinen liikunta tehokkainta
Jokainen rankahkoon liikuntaan päivittäin käytetty varttitunti vähensi rasvakudoksen määrää kymmenyksellä eli noin yhdellä rasvakilolla, tutkijat laskivat. Näin aktiivisesti liikkui viidennes pojista ja kolmannes tytöistä.
Havainnot tukevat samojen tutkijoiden muutaman vuoden takaisia tuloksia, ja viittaavat vahvasti siihen, että terveellisen ruokavalion ohella liikuntaharrastukset ehkäisevät lasten myöhempää lihomista, kertoo asiasta uutisoinut Duodecim.
Monipuolista liikuntaa ainakin tunti päivässä
Lapsi kannattaa tutustuttaa liikunnalliseen elämäntapaan jo pienestä pitäen. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksen mukaan lasten tulisi liikkua monipuolisesti päivittäin ainakin tunti, mutta mielellään useampikin. (Ruokatieto)
| |
Suomalaiset ovat valinneet maidon kansallisjuomaksi. Itsenäisyyspäivän alla julkaistussa kuluttajatutkimuksessa joka toinen suomalainen nimesi maidon Suomen kansallisjuomaksi. Maito maistuu, ja se kuuluu olennaisena osana suomalaiseen ruokapöytään. Suomalainen juo tätä valkoista juomaa keskimäärin kaksi lasillista päivässä.
Tuoreen kuluttajatutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitä maito merkitsee suomalaisille ja mikä on Suomen kansallisjuoma. Tutkimukseen vastasi 1212 suomalaista. Tulosten mukaan 52 prosenttia suomalaisista liputtaa maidon puolesta Suomen kansallisjuomana. Pohjois-Suomessa jopa kaksi kolmesta vastaajasta oli sitä mieltä, että Suomen kansallisjuoma on maito.
Kansallisjuoman titteliä kantava maito on raikkaan makunsa lisäksi varsin terveellinen valinta, jota asiantuntijatkin suosittelevat. Ravitsemusneuvottelukunnan mukaan nestemäisiä maitovalmisteita kannattaa nauttia puolisen litraa päivässä vähärasvaisena tai rasvattomana. Parhaiten suomalaisille maistuukin rasvaton maito.
Tutkimuksen toteutti marraskuussa 2009 TNS Gallup internet haastatteluina, ja vastaajat edustivat 15–75 -vuotiaita suomalaisia. Tutkimuksen toimeksiantajana toimi Valio Oy. (Maito ja Terveys)
| |
Runsas suolan käyttö lisää merkittävästi sydän- ja verisuonisairauksien riskiä, todetaan arvostetussa British Medical Journalissa julkaistussa tutkimuksessa. Suolan käytön tehokas vähentäminen säästäisi miljoonia ihmishenkiä vuosittain.
Useimmissa länsimaissa ihmiset käyttävät suolaa keskimäärin lähes 10 grammaa päivässä, kun WHO:n suositus on 5 grammaa. Monissa Itä-Euroopan ja Aasian maissa suolaa käytetään vieläkin enemmän.
BMJ:n tutkimuksen mukaan suolan käytön vähentäminen 5 grammalla päivässä pienentäisi sydän- ja verisuonisairauksien kokonaisriskiä 17 prosenttia. Aivohalvausriski pienenisi puolestaan 23 prosenttia.
Tutkijat arvioivat, että vähentämällä suolan käyttöä suositellulle tasolle yli miljoona aivohaluvauksen aiheuttamaa kuolemaa ja lähes kolme miljoonaa sydän- ja verisuonisairauksista johtuvaa kuolemaa olisi vältettävissä vuosittain.
Kohonnut verenpaine suurin ennenaikaisten kuolemien syy
WHO:n arvion mukaan sydän- ja verisuonisairauksiin kuolee maailmassa vuosittain 17,5 miljoonaa ihmistä. Kohonnut verenpaine on maailmanlaajuisesti suurin yksittäinen ennenaikaisten kuolemien aiheuttaja. Väestötasolla tehokkain kohonneen verenpaineen torjuntakeino on suolan saannin vähentäminen.
British Medical Journalin tutkimuksessa selvitettiin suolan käyttöä sekä sydän- ja verisuonisairauksien esiintyvyyttä tarkastelemalla 13:a vuosina1966-2008 julkaistua tutkimusta. Ne oli tehty Yhdysvalloissa, Suomessa, Japanissa, Hollannissa, Skotlannissa ja Taiwanissa, ja niihin oli osallistunut yli 177 000 ihmistä. Tutkittavia oli seurattu 3,5–19 vuoden ajan. (Ruokatieto)
| |
Sydänmerkin voi jatkossa tavata myös marinoiduista ja maustamattomista lihoista sekä tuoreesta kalasta, sillä Sydänmerkki-järjestelmä on laajentunut koskemaan nyt myös tuoretta lihaa ja kalaa.
Laajennuksen avulla tahdotaan keventää kuluttajan valinnanvaikeutta liha- ja kalaostoksilla.
Maustamattomassa lihassa Sydänmerkki osoittaa, ettei lihaan ole lisätty suolaa eikä natriumia lainkaan. Ruoanvalmistaja saa itse säätää ruokalajin suolapitoisuuden sopivan vähäsuolaiselle tasolle.
Monissa nyt markkinoilla olevissa tuotteissa on paljon suolaa, jolloin valmiin ruoan suolapitoisuus voi kohota helposti turhan korkeaksi. Sydänmerkki osoittaa myös marinoiduista ja maustetuista lihoista sen paremman valinnan, jossa suolan määrä on kohtuullinen ja marinadin rasvan laatukin on kunnossa. Lisäksi sydänmerkkikriteereissä on huomioitu rasvan määrä. Sekä maustamattomissa että marinoiduissa tai maustetuissa lihoissa saa olla rasvaa enintään seitsemän grammaa sadassa grammassa.
Myös tuoreeseen ja tuoretta vastaavaan pakastettuun kalaan saa Sydänmerkin. Koska kalan rasvan laatu on hyvä, ovat kaikki kalat rasvan suhteen suositeltavia. Sydänmerkillä merkitty tuore kala on kasvisten tapaan ”luonnon oma sydänmerkkituote”, joten siihen ei saa lisätä rasvaa, suolaa eikä natriumia sisältäviä aineita.
Lisätietoja ja lähde: Suomen Sydänliitto
| |
Unen merkitys terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä on hyvän ravitsemuksen ja liikunnan veroinen. Hyvälaatuiseen ja riittävään uneen tulisi panostaa voimakkaammin, sillä uni auttaa ehkäisemään monia kansansairauksia, sanoo tutkimusjohtaja, dosentti Markku Partinen Helsingin uniklinikalta.
Partisen mukaan sairastumisriski alkaa kasvaa, jos yöuni jää säännöllisesti alle kuuden tunnin mittaiseksi tai uni on katkonaista ja huonolaatuista. Huonolaatuinen tai liian lyhyt uni on riskitekijä ainakin verenpainetaudille, aikuistyypin diabetekselle, keskivartalolihavuudelle ja depressiiviselle mielialalle.
Aineenvaihdunta häiriintyy ja ruokakäyttätyminen muuttuuu
Sairastumisriskin kasvu johtuu univajeen aiheuttamista muutoksista elimistön normaaleissa toiminnoissa. Jo kahden tai kolmen peräkkäisen yön valvomisen tai yli kuuden vuorokauden osittaisen univajeen seurauksena elimistön kyky ylläpitää normaalia verensokerin tasoa heikkenee. Kun myös insuliinin teho heikkenee, seurauksena on häiriöitä elimistön rasva- ja sokeriaineenvaihdunnassa.
Univaje ja väsymys vaikuttavat myös suoraan ruokakäyttätymiseen. Väsyneenä ruokahalu kasvaa, ja epäterveelliset ruokavalinnat lisääntyvät. Väsymys verottaa myös liikuntahaluja, ja lenkkipolun sijaan kotisohva tuntuu houkuttelevammalta vaihtoehdolta.
Huono uni riski myös lapselle
Partisen mukaan huonoon uneen liittyvät terveysriskit eivät koske pelkästään aikuisia, vaan huonosti nukkuminen on yhtä lailla haitallista myös lapsille.
- Myös huonosti nukkuvilla lapsilla on todettu enemmän keskivartalolihavuutta, ja univaje voi aiheuttaa heilläkin sokeriaineenvaihdunnan häiriöitä. Teini-ikäisillä lapsilla korkean verenpaineen syyksi voi paljastua huono nukkuminen, Partinen kuvailee tutkimustuloksia.
Lyhytaikainen unettomuus yleistä
Mutta mistä sitten tietää nukkuneensa hyvin ja riittävästi? - Uni on riittämätöntä tai laadultaan heikkoa, jos herätessä on väsynyt. Unentarve on yksilöllistä, mutta useimmille aikuisille sopiva yöunen määrä on 7-8 tuntia, Partinen kertoo.
Lyhytaikainen, esimerkiksi stressiin liittyvä unettomuus on yleistä, ja siitä kärsivät jossakin elämänsä vaiheessa lähes kaikki. Kroonisempaan unettomuuteen tai muihin nukkumiseen liittyviin ongelmiin on syytä hakea apua ainakin silloin, jos ihminen itse tuntee kärsivänsä oireista ja liiallisesta päiväaikaisesta väsymyksestä.
Uniongelmat iso kustannustaakka
Nukkumiseen liittyvät ongelmat ovat Suomessa yleistyneet merkittävästi viime vuosina. Vuodesta 2002 vuoteen 2007 erikoissairaanhoidossa unettomuuden takia hoidettujen potilaiden määrä lisääntyi lähes kolmanneksella.
Vuonna 2007 unettomuuden aiheuttamat suorat kustannukset olivat yli 20 miljoonaa euroa vuodessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikön Miika Linnan mukaan kustannukset kasvavat tästä vielä merkittävästi, kun mukaan lasketaan esimerkiksi työtehon heikkenemisestä tai sairauspoissaoloista aiheutuneet kulut.
- Välillisten kustannusten tarkkaa määrää on kuitenkin lähes mahdotonta laskea luotettavasti, mutta eri tutkimusten mukaan niiden on arvioitu olevan 2-30 -kertaisia suoriin kustannuksiin verrattuna, Linna toteaa. (Ruokatieto)
| |
Temperamentilla on todettu olevan yhteys stressin kautta ihmisen fyysiseen terveyteen. Pitkäaikaisen stressin on osoitettu altistavan sydän- ja verisuonitaudille sekä aikuisiän diabetekselle. Tutkimusten mukaan tärkein varhaislapsuuden ennaltaehkäisykeino olisi stressiherkkyyden vähentäminen. Se tapahtuu huomioimalla kasvatuksessa lasten yksilölliset erot. Aktiivinen lapsi, jota joudutaan koko ajan rajoittamaan, elää jatkuvassa stressissä.
Temperamentti on synnynnäinen, hyvin pysyvä reaktiotyyli. Aikuisena temperamentti vaikuttaa siihen, minkä asian ihminen kokee stressinä, mutta myös siihen, millaisen fysiologisen reaktion stressikokemus aiheuttaa. Pitkäaikainen stressi altistaa sekä sydän- ja verisuonitaudille että aikuisiän diabetekselle.
- Temperamentilla on siis stressin kautta yhteys sairastumiseen. Kasvatuksella voidaan sekä lisätä stressiherkkyyttä että vaikuttaa stressinhallintaan, sillä ensimmäiset stressikokemukset tulevat jo kurahousuiässä, kertoo Helsingin yliopiston psykologian laitoksen professori Liisa Keltikangas-Järvinen.
Sosiaaliset paineet rasittavat jo lapsena
Keltikangas-Järvisen mukaan esimerkiksi päiväkodeissa ei ole mahdollisuutta huomioida riittävästä kaikkein pienimpiä lapsia yksilöinä, vaan kaikkiin kohdistuvat samat odotukset. Ei muisteta, että ihminen ei synny aikuiseksi vaan kasvaa sellaiseksi.
Stressiherkkyyden syntymistä varhaisessa lapsuudessa on tutkittu Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimusohjelmassa. On osoitettu, että jopa aikuisen ihmisen työstressin juuret löytyvät lapsena syntyneestä stressiherkkyydestä. Aihe on esillä myös marraskuussa Helsingissä Terveysmessuilla, jossa Keltikangas-Järvinen puhuu temperamentin vaikutuksesta terveyteen Suomen Akatemian vieraana.
- Lapsen ei tarvitse olla rohkea ja reipas selviytyjä ollakseen sellainen aikuisenakin. Toiset lapset ovat temperamentiltaan ujoja ja vetäytyviä ja viihtyvät mieluummin omissa oloissaan kuin ryhmässä. Toiset lapset ovat taas hyvin aktiivisia. Kasvatuksessa ihanteena on kuitenkin rohkea ja reipas lapsi, joka samalla hallitsee hyvin itsensä, eikä erilaisuutta ymmärretä. Aikuisten asettamat odotukset lisäävät sekä ujojen että myös hyvin aktiivisten lasten stressiä, mikä näkyy esimerkiksi kohonneena stressihormonitasona. Jatkuvasti koholla oleva stressihormonitaso puolestaan heikentää stressinsietoa, mikä saattaa ulottua aikuisuuteen saakka.
Ihmisen stressinsietokyky vaikuttaa muun muassa siihen, miten herkästi hän sairastuu. Toisille pienikin stressi aiheuttaa flunssan, toisilla se ei tunnu vaikuttavan terveyteen mitenkään.
- Jopa aikuisiän sydäntautiriskiä saatettaisiin vähentää sellaisella kasvatuksella, joka vähentäisi stressiherkkyyttä ja nostaisi stressinsietokykyä, Keltikangas-Järvinen sanoo.
Käytöstä voi muuttaa, temperamenttia ei
Temperamentti selittää, miksi stressaannumme jokaiselle luontaisella, yksilöllisellä tavalla: toinen herpaantuu mahdottomasti aamuruuhkassa, mutta osaa matelevat autot eivät hetkauta lainkaan, vaikka kiire olisi kuinka kova tahansa.
- Se, mikä toiselle tuo lisäjännitystä elämään, on toiselle stressinlähde. Temperamentin muuttamista ei tarvitse kuitenkaan ajatella, vaan tärkeää on oman itsensä tunteminen. Sillä voi jopa säädellä stressitasoaan.
Professori Keltikangas-Järvinen peräänkuuluttaa poliitikoiden ja päättäjien roolia yhteiskunnan rakenteen kehittämisessä. Ne varhaislapsuuden olosuhteet, jotka vaikuttavat aikuisuuden stressiherkkyyteen saakka, ovat seurausta poliittisista päätöksistä.
- Yhteiskunnassa käydään keskustelua hoitopäivän pituudesta ja päiväkotien ryhmäkoosta, alle 3-vuotiaiden päivähoidosta ja hoitajien vaihtuvuudesta. Ne ovat kaikki niitä asioita, joista tehtävät päätökset voivat ennaltaehkäistä sairastumisriskiä. Pitäisi kiinnittää huomiota siihen, miten rakennetaan sellainen yhteiskunta, että lastentarhanopettajat voisivat tehdä työtään mahdollisimman hyvin, Keltikangas-Järvinen toteaa.
Lisätietoja ja lähde: Helsingin yliopiston psykologian laitos
| |
- Tyydyttyneiden rasvahappojen saanti ei ole enää ongelma, koska se on vähentynyt viime vuosikymmeninä lähelle tavoitetta, noin 10 prosenttiin energiasta. Lihavuus on ongelma. Näin kolesterolitutkija Martijn Katan Amsterdamin yliopistosta evästi pohjoismaisten ravitsemussuositusten laatijoita Tukholmassa tiistaina järjestetyssä Ravinnon rasvahapot ja terveys -symposiumissa.
Loppukeskustelussa lihavuuden ehkäisy nousi keskeiseksi puheenaiheeksi. Monet rasvahappojen terveysvaikutuksistakin liittyvät lihavuuteen, kuten rasvamaksan kehittymiseen ja rasvasolujen tulehdukseen. Lihavuus liittyy myös diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin, joita suosituksissa on ollut tapana vähentää. Lisäksi väestöä on ohjeistettu saamaan ravinnostaan kutakin ravintoainetta tarpeeksi.
Lihava syö liikaa energiaa
Martijn Katan muistutti kuulijoita, että lihavat ovat lihavia, koska syövät liikaa energiaa. Se on sama, tulevatko kalorit rasvasta vai hiilihydraateista.
Rasvan kokonaismäärän asiantuntijat pitäisivät yksimielisesti suosituksissa ennallaan. Sitä ei ole syytä suurentaa, vaikka yleisössä oli tämänkin ajatuksen kannattajia. Eräs kuulija ehdotti, että suosituksissa painotetaan entistä enemmän liikunnan lisäämistä, jotta voimme syödä monipuolisesti lihomatta.
Hiilihydraattilähteistä ehdotettiin vähennettäväksi ruokia, joissa on tyhjiä kaloreita ja jotka eivät lisää kylläisyyttä. Näitä ovat muun muassa sokeria sisältävät juomat. Rasvahappotilaisuudessa osasyy lihomisesta haluttiin sysätä hiilihydraattien niskaan.
Elimistö valmistaa rasvaa myös sokereista
HUS:n diabetesklinikkaa johtava professori Hannele Yki-Järvinen Helsingin yliopistosta mainitsi osana esitystään, että kaikki maksan rasvahapot eivät ole peräisin ruokavalion rasvoista.
- Maksa pystyy valmistamaan rasvahappoja myös sokereista, silloin syntyy tyydyttyneitä ja kertatyydyttymättömiä rasvahappoja. Maksan rasvakoostumuksella on merkitystä maksan rasvoittumisessa: tyydyttyneet lisäävät rasvoittumista, Yki-Järvinen sanoi.
Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia oli kutsunut Ravinnon rasvahapot ja terveys -symposiumin koolle pohjustamaan uusia pohjoismaisia ravitsemussuosituksia, joiden odotetaan valmistuvan vuonna 2012. Suositustyöryhmässä Suomea edustavat soveltavan kemian ja mikrobiologian professori Marja Mutanen Helsingin yliopistosta ja terveyden tutkimuksen johtaja Mikael Fogelholm Suomen Akatemiasta. (Ruokatieto)
| |
Suomalaiset ovat hanakoita vertaamaan omaa ruokakulttuuriaan esimerkiksi Välimeren maiden ruokiin – suomalaisen tappioksi. Suositusten mukainen suomalainen ruokavalio nimittäin päihittää terveellisyydessään esimerkillisenä pidetyn Välimeren maiden ruokavalion, katsoo Suomen Akatemian rahoittaman SALVE-tutkimusohjelman erikoistutkija Iris Erlund.
Välimeren ruokavalion esikuva, Kreetalta lähtöisin oleva ruokavalio sisälsi paljon kasviksia, täysjyväviljaa ja palkokasveja, mutta vain vähän lihaa ja alkoholia. Ruokavalion ja energiankulutuksen suhde oli ihanteellinen, sillä terveellisen ruokavalion lisäksi saatiin paljon arkiliikuntaa.
- Tämä alkuperäinen ruokavalio oli yleinen vielä 1950-luvulla, mutta nyt Välimeren maissa syödään paljon epäterveellisemmin ja ruokakulttuurin terveellisyys on osittain enää pelkkä myytti.
Täysjyvävilja, rypsiöljy ja marjat suomalaisia terveysruokia
Suomessa on pitkälti samanlainen ruokakulttuuri kuin muissakin Pohjoismaissa, ja suositusten mukaan kootut ruokavaliot ovat todella terveellisiä. Terveellisesti syöminen on meillä helppoa, sillä ruokakulttuuriin kuuluu jo perinteisesti muun muassa täysjyväviljaa, kalaa ja marjoja.
- Esimerkiksi suomalaisten paljon käyttämän rypsiöljyn rasvakoostumus on paljon parempi kuin oliiviöljyn. Vähärasvaisia ja vähäsokerisia tuotteita on tarjolla paljon, ja niitä käytetään enemmän kuin muualla. Myös vihannesten ja hedelmien valikoima on hyvä ympäri vuoden, Erlund sanoo.
Kunhan suomalaiset vielä oppivat syömään enemmän unohduksiin jääneitä juureksia, yrttejä sekä palkokasveja, Erlund arvelee, että pohjoismaisesta ruokavaliosta voisi hyvinkin tulla trendikäs myös muualla maailmassa. Lähtökohta on hyvä, sillä pohjoismailla on jo valmiiksi hyvä maine hyvinvoinnin mallialueena.
Tutkimustieto helpottaa terveysvalintojen tekemistä
Suomen Akatemian rahoittamalla SALVE-tutkimusohjelmalla pyritään tuottamaan tietoa kansanterveyden parantamiseksi. Tavoitteena on tunnistaa sekä pohjoismaissa yleisesti käytettäviä terveellisiä ruokia että niitä biokemiallisia ilmiöitä, joihin voidaan vaikuttaa terveellisellä ruoalla.
- Kun tieto terveellisestä ruoasta lisääntyy, ihmisten on helpompi ryhtyä noudattamaan terveellisempää ruokavaliota, Erlund uskoo.
Erikoistutkijan suosituslista ruokaostosten terveellisyyttä miettiville sisältää suomalaisille tuttuja aineksia. Ostoskoriin kannattaa koota muun muassa täysjyvää, rypsiöljyä, marjoja, kalaa ja vähärasvaisia maitotuotteita. Myös erilaiset vihannekset, yrtit ja hedelmät kuuluvat laadukkaaseen ruokavalioon. (Ruokatieto)
| |
Tuki- ja liikuntaelimistön kipuoireet ovat hyvin yleisiä suomalaisilla työikäisillä. Joka kolmannella työssäkäyvällä esiintyy kipua usealla kehon alueella yhtä aikaa. Monen paikan kipu on voimakkaasti yhteydessä alentuneeseen itsearvioituun työkykyyn ja ajatuksiin varhaisesta eläkkeelle siirtymisestä. Tiedot käyvät ilmi Työterveyslaitoksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreesta tutkimuksesta.
Tutkimuksen mukaan noin joka kymmenes aktiivisesti työelämässä oleva suomalainen kokee työkykynsä alentuneeksi ja joka viides on toistuvasti ajatellut siirtyvänsä eläkkeelle ennen varsinaista eläkeikää. Alentunut työkyky on yleisempää ikääntyvillä, mutta sukupuolten välillä ei havaittu eroa.
Joka kolmas tutkittava oli puolestaan kokenut kipua viimeisen kuukauden aikana useammalla kuin yhdellä kehon alueella. Neljällä prosentilla kipua esiintyi samanaikaisesti niskassa ja hartiaseudussa, alaselässä ja raajoissa. Ikä ei lisännyt kipualueiden määrää mutta laaja-alainen kipu oli yleisempää naisilla.
Kipualueiden runsas määrä jopa kahdeksankertaisti alentuneen työkyvyn riskin iästä ja sukupuolesta riippumatta, ja riski säilyi selvästi kohonneena vaikka muiden yksilöllisten ja työhön liittyvien tekijöiden osuus suljettiin pois.
Kipua monessa paikassa potevista yli puolet koki työkykynsä alentuneeksi ja kolmannes epäili kykenevänsä jatkamaan työssään kahden vuoden kuluttua. Heillä oli myös ajatukset varhaisesta eläkkeestä selvästi yleisempiä. Monen paikan kivun yhteys alentuneeseen työkykyyn oli riippumaton siitä oliko tutkittavalla lääkärin toteama tuki- ja liikuntaelinten sairaus vai ei.
Työterveyslaitoksen erikoistutkija Helena Mirandan mukaan monipaikkaisen kivun syitä ei vielä tarkkaan tiedetä mutta seuraamukset työkyvyn kannalta ovat haitalliset:
"Tuki- ja liikuntaelinperäisen kivun alkaessa esiintyä usealla alueella samanaikaisesti tai lyhyen ajan sisällä, olisi työssä jaksamiseen syytä kiinnittää erityistä huomiota. Laaja-alaista kipua potevilla on tutkimuksissa todettu muutoksia erityisesti ajan hallinnassa; esimerkiksi päivittäisten tehtävien suorittamiseen tarvittava aika pitenee. Vaikutukset tuntuvat etenkin silloin, jos oireet ovat kestäneet pitkään."
"Kiirettä pitäisikin pyrkiä työpaikoilla tehokkaasti vähentämään, jotta kipuoireita potevat pärjäisivät paremmin työssään. Terveydenhuolloissa pitäisi kartoittaa tarkemmin kivun vuoksi vastaanotolle hakeutuvan kipuoireiden laajuus ja mahdollisuuksien mukaan vaikuttaa kipuun yhteydessä oleviin tekijöihin. Myös kivun hoitoon olisi syytä kiinnittää huomiota", sanoo erikoistutkija Miranda Työterveyslaitokselta.
Tulokset perustuvat kansalliseen Terveys2000-tutkimukseen, jossa haastatteluin, kyselyin ja terveys- ja lääkärintarkastuksin kerättiin tietoa yli 4000 suomalaisen työssäkäyvän aikuisen terveydestä ja työkyvystä.
Lisätietoja/ lähde: Työterveyslaitos
| |
Tuoreiden tutkimustulosten perusteella ruokansa hotkivien suolistoon erittyy vähemmän kylläisyyshormoneja kuin saman aterian rauhallisesti nauttivien. Havainto saattaa selittää, miksi hotkijat lihovat muita herkemmin.
Hotkimisen haitat on todettu myös aiemmin. Muun muassa viime vuonna japanilaistutkijat havaitsivat vatsansa nopeasti täyteen syövien olevan ylipainoisia kolme kertaa todennäköisemmin kuin rauhallisesti aterioivien.
Jäätelöannoksen syömiseen puoli tuntia
Nyt tehdyssä tutkimuksessa koehenkilöt söivät kolmen desilitran jäätelöannoksen hotkien tai hitaammin. Koe kesti 3,5 tuntia ja sen aikana osallistujilta otettiin verinäytteet puolen tunnin välein.
Jäätelön syömiseen puolisen tuntia käyttäneiden veressä oli kylläisyyttä aiheuttavia hormoneja selvästi enemmän, ja he myös tunsivat itsensä kylläisemmiksi kuin jäätelön hotkineet, tulokset osoittivat.
Tutkimus julkaistiin Journal of Clinical Endocrinology & Metabolism -lehdessä. Siitä kertoi Uutispalvelu Duodecim. (Ruokatieto)
Lähde: Journal of Clinical Endocrinology & Metabolism 2009
| |
Maailman osteoporoosipäivää vietetään 20.10. Suomen Osteoporoosiliitto ry kampanjoi teemalla ”Luut lujaksi – estä murtumat”. Maailman osteoporoosipäivänä liitto järjestää useilla paikkakunnilla yleisöluentoja.
Osteoporoosi on luuston sairaus, jossa luun heikentyminen altistaa murtumalle. Joka vuosi Suomessa tapahtuu 35–40 000 murtumaa, joiden syynä on osteoporoosi tai sitä edeltävä osteopenia.
Tällä hetkellä useampi kuin joka kolmas (40 %) 50 vuotta täyttänyt suomalainen nainen ja joka seitsemäs (14 %) 50 vuotta täyttänyt suomalainen mies saa vähintään yhden osteoporoottisen murtuman myöhemmän elämänsä aikana – kun mitään ei tehdä.
Suomessa osteoporoosia sairastaa n. 400 000 suomalaista ja n 400 000 muuta suomalaista sairastaa osteopeniaa, osteoporoosiin johtavaa alkavaa luukatoa. Osteoporoosi on kansantauti ja siten verrattavissa aikuistyypin diabetekseen, sepelvaltimotautiin, korkeaan kolesteroliin ja verenpainetautiin.
Lisätietoja: Suomen Osteoporoosiliitto ry
| |
Laihdutustuloksen kannalta dieetin noudattaminen on tärkeämpää kuin sen koostumus, sanoo johtaja, dosentti Mikael Fogelholm Suomen Akatemiasta.
Fogelholm esitteli maanantaina Helsingissä alkaneilla Valtakunnallisilla Ravitsemuspäivillä tutkimustuloksia erityyppisten laihdutusruokavalioiden tehosta. Hänen mukaansa erilaisia vähän rasvaa, vähän hiilihydraatteja tai runsaasti proteiineja sisältäviä ruokavalioita ei voi yksiselitteisesti laittaa paremmuusjärjestykseen laihduttavan tehonsa perusteella.
- Tärkeintä ei ole se mitä syö, vaan se miten syö. Kun noudattaa hyvin mitä tahansa dieettiä, laihtuu paremmin kuin huonosti hyvää dieettiä noudattaen, Fogelholm kiteytti.
Henkilökohtaiset mieltymykset paremmin huomioon
Fogelholmin mielestä henkilökohtaiset mieltymykset voitaisiinkin nykyistä enemmän huomioida laihdutusruokavaliota suunniteltaessa. Hän ei suoralta kädeltä tyrmää esimerkisi niukasti hiilihydraatteja sisältäviä dieettejä, kun niitä käytetään suhteellisen lyhyitä aikoja laihdutuksen vauhtiin saamiseen.
Fogelholm ehdotti, että laihdutus voitaisiin alkaa selkeästi jakaa kahteen vaiheeseen. Ensin olisi 3-6 kuukautta kestävä laihdutusvaihe, jolloin mikä tahansa tehokkaasti laihduttava ruokavalio kelpaa. Sen jälkeen alkaisi painonhallintavaihe, jolloin rakennettaisiin koko loppuelämän kestävä terveellinen ja tasapainoinen ruokavalio, jolla paino pysyy hallinnassa.
Kasviksista ruokapyramidin perusta
Painonhallinnan näkökulmasta Fogelholm olisi valmis laittamaan uuteen uskoon nykyisen ruokapyramidin, jossa perustan muodostavat leipä, puuro ja muut viljavalmisteet.
Elintarviketieteiden dosentti nostaisi ruokavalion perustaksi vihannekset ja hedelmät, vaikka myös täysjyväviljalla olisi edelleen tärkeä asema. Sen sijaan vaaleaan viljaan pitäisi suhtautua nykyistä kriitisemmin, ja sen käyttöä voisi tiukemmin rajoittaa. Terveydelle edullisille kasviöljyille Fogelholm antaisi ruokavaliossa entistä tärkeämmän aseman.
Valtakunnalliset Ravitsemuspäivät on Ravitsemusterapeuttien yhdistyksen järjestämä vuosittainen koulutustapahtuma, joka nyt pidetään 17. kerran. Kaksipäiväisen tapahtuman teemana on tänä vuonna painonhallinta. Päiville osallistuu kaikkiaan lähes 500 ravitsemus-ja terveysalan ammattilaista. (Ruokatieto)
| |
Kansainvälinen tutkijaryhmä on onnistunut selvittämään mekanismin, jonka uskotaan mahdollistavan probioottisten bakteerien aikaansaamat terveyshyödyt. Löytöä pidetään merkittävänä.
Tutkimuksessa havaittiin, että LGG:n pintarakenteissa on erityinen tartuntakomponentti, jolla on keskinen rooli siinä, että bakteeri pystyy sitoutumaan ihmisen suoliston limakalvoon. Hyvä sitoutumiskyky on eräs tärkeimmistä probioottisten bakteerien ominaispiirteistä.
Aiheuttaa tai mahdollistaa terveysvaikutukset
Tartuntaproteiinin uskotaan olevan keskeinen selittäjä sille, että probioottisilla bakteereilla on myönteisiä terveysvaikutuksia.
Lisätutkimuksissa selvitetään parhaillaan, aiheuttaako juuri tämä komponetti terveysvaikutukset vai onko se vain osatekijä, joka vaikutukset mahdollistaa.
Lactobacillus GG:n on todettu lukuisissa aikaisemmissa tutkimuksissa muun muassa parantavan ruuansulatusta, tehostavan vastustuskykyä ja lievittävän atooppisia oireita.
Nyt tehty tutkimuslöydös pätee LGG:n lisäksi muutamiin muihinkin probiottibakteereihin, mutta ei kaikkiiin. Esimerkiksi asidofilusbakteereihin liitettyjä terveysvaikutuksia se ei selitä.
Tutkimusta ovat rahoittaneet Valio, Suomen Akatemia ja Tekes, ja sen tulokset on julkaistu arvostetussa PNAS-tiedelehdessä. (Ruokatieto)
| |
D-vitamiinin puutos voi altistaa monille pitkäaikaissairauksille. Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan se saattaa lisätä myös kuolleisuutta sydän- ja verisuonitauteihin.
American Journal of Epidemiology -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että veren alhainen D-vitamiinipitoisuus oli yhteydessä suurentuneeseen riskiin kuolla sydän- ja verisuonitautiehin. Varsinkin aivoverenkierron häiriöistä johtuvia kuolemia oli enemmän henkilöillä, joiden veren D-vitamiinipitoisuus oli alhainen.
Lisää tutkimusnäyttöä tarvitaan
Tutkimuksessa hyödynnettiin Mini-Suomi -tutkimuksen aineistoja, ja siihen osallistui 6 200 yli 30-vuotiasta miestä ja naista, jotka eivät sairastaneet sydän- ja verisuonitauteja tutkimuksen alkaessa vuosina 1978-1980. Vuoteen 2006 jatkuneen seurannan aikana 640 osallistujaa kuoli sepelvaltimotautiin ja 293 aivoverenkierron häiriöön.
Tutkijoiden mukaan D-vitamiinin ja sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden yhteydestä tarvitaan vielä lisää tietoa. Tarvetta olisi muun muassa kontrolloiduille kokeellisille tutkimuksille.
D-vitamiin puute yleistä talvikuukausina
D-vitamiinia syntyy iholla auringon ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta. Ravinnossa sen parhaita lähteitä ovat kala, maitovalmisteet ja vitaminoidut ravintorasvat.
Pimeinä syys- ja talvikuukausina vähintään lievästä D-vitamiinin puutteesta kärsii iso osa suomalaisista. Valtion ravitsemusneuvottelukunta pohtii parhaillaan keinoja, miten D-vitamiinin saantia ravinnosta voitaisiin parantaa. (Ruokatieto)
| |
Maailman Sydänpäivää vietetään kymmenettä kertaa sunnuntaina 27.9. Yli sadassa maassa vietettävän päivän ajankohtaisena teemana vuonna 2009 on työhyvinvointi – Wellness in workplaces. Teeman mukaisesti päivä muistuttaa työpaikan roolista ja merkityksestä hyvinvoinnin, terveyden ja työssä jaksamisen edellytysten luomisessa. Sydänjärjestöt eri puolilla maailmaa viettävät Maailman Sydänpäivää erilaisten tapahtumien ja tempausten merkeissä.
Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura järjestävät Avaimia työhyvinvointiin -seminaarin, jossa käsitellään työtä ja työhyvinvointia mm. aivojen, ravinnon, liikunnan ja stressinhallinnan kautta sekä esitellään työkaluja hyvinvoinnin parantamiseksi. Yli 1000 työterveyslääkäriä ja -hoitajaa sekä muita terveydenhuollon ammattilaisia seuraa seminaaria 19 paikkakunnalla eri puolilla Suomea.
”Ihmisen mittainen hyvä elämä” koostuu Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Kiti Müllerin mukaan perheelle, työlle, harrastuksille ja ystäville annetun ajan yhteensovittamisesta. Nyky-yhteiskunnassa ulkopuolelta tulevat paineet ja vaatimukset asettavat kuitenkin haasteita ajankäytölle ja sille, mitä odotamme itseltämme. Jatkuva suorittaminen voi johtaa ”vauhtisokeuteen”, jolloin rauhoittuminen ja lepo eivät enää onnistu.
- Lama-aika on omiaan lisäämään ahdistustusta: joillekin työtä pakkautuu liikaa, toiset menettävät motivaationsa pelätessään työnsä puolesta ja kolmannet eivät halustaan huolimatta saa tehdä työtä, Kiti Müller sanoo.
Työpaikat ovat avainasemassa työntekijöiden hyvinvoinnin edistämisessä. Konkreettisilla, pienilläkin teoilla työnantaja voi edistää työntekijöidensä terveyttä ja hyvinvointia. Elinkeinoelämän keskusliiton johtajan Jukka Ahtelan vetämä työryhmä etsii keinoja, joilla kehitetään työelämää nimenomaan työurien pidentämisen ja työkyvyn ylläpidon näkökulmista.
- Työterveyshuollon ennaltaehkäisevään toimintaan on panostettava. Ahtelan vetämältä ryhmältä kaivataan konkreettisia ehdotuksia. Palkansaajaliikkeillä tulee olla tahtoa kehittää työsuojelua terveyden edistämisen näkökulmasta, Suomen Sydänliiton järjestöpäällikkö Timo Ruoko summaa.
Sydänjärjestöt haluavat muistuttaa, että myös lomautettujen, irtisanottujen ja vailla työtä olevien työikäisten hyvinvointiin ja jaksamiseen on panostettava.
Jokaisella on mahdollisuus itse vaikuttaa terveyteensä. Elintavoillaan ihminen vaikuttaa paitsi sydän- ja verisuonisairauksien ilmaantumiseen, myös useiden muiden sairauksien ehkäisyyn sekä hyvinvointiinsa ja toimintakykyynsä ylipäätään. Avainasemassa ovat elintapavalinnat: hyvä ravitsemus, riittävä liikunta ja lepo sekä tupakattomuus.
Maailman Sydänpäivän viettoa organisoi World Heart Federation, Suomessa Suomen Sydänliitto yhteistyössä Suomen Kardiologisen Seuran kanssa.
Lisätietoja: Suomen Sydänliitto ry
| |
Lihavuus ja vähäinen liikunta saattavat selittää sen, miksi veren sokeripitoisuutta pienentävän insuliinin teho usein heikkenee iän myötä. Jos yhdysvaltalaistutkijoiden havainto pitää paikkansa, iäkkäiden diabetekset selittyvät samoilla riskitekijöillä kuin nuorempien.
Pittsburghin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa kestävyysliikuntaa harrastavien herkkyys insuliinille oli samaa luokkaa iästä riippumatta. Ikä ei vaikuttanut myöskään vähän liikkuvien normaali- eikä ylipainoisten insuliiniaineenvaihduntaan, tulokset osoittivat.
Ylipaino heikentää insuliinin tehoa
Iästä riippumatta insuliini tehosi parhaiten liikunnallisilla, sitten normaalipainoisilla ja huonoiten ylipainoisilla.
Tutkimukseen värvättiin 24 - 47-vuotiaita ja 60 - 75-vuotiaita miehiä ja naisia. Kummassakin ikäryhmässä oli kestävyysliikunnan harrastajia sekä vähänlaisesti liikkuvia normaali- ja ylipainoisia. Yhteensä tutkimukseen osallistui 70 henkilöä.
Tulokset julkaistiin Diabetes Care -lehdessä ja niistä kertoi Uutispalvelu Duodecim. (Ruokatieto)
| |
Pukeudu Punaiseen Päivää vietetään nyt ensimmäistä kertaa Suomessa. Päivä on osa Suomen Sydänliiton NaisenSydän-ohjelman toteutusta. Mallina tapahtumalle on Amerikan Sydänjärjestön Wear Red Day. Pukeudu Punaiseen Päivän tavoitteena on lisätä tietoisuutta naisen valtimotaudeista ja tehdä tunnetuksi maailmanlaajuinen naisen sydänterveyden tunnus Punainen mekko.
Jokainen, myös mies, voi osallistua Pukeudu Punaiseen Päivän viettoon naisen sydänterveyden puolesta pukeutumalla punaiseen (paita, mekko, kravatti, huivi, tms.) torstaina 24.9.2009. Lisää hauskuutta tapahtumaan saa kutsumalla päivän viettoon ystäviä ja työkavereita. PuNainen e-kortteja voi käyttää kutsukortteina tai välittää kutsu PuNainen Facebook-ryhmän kautta. Ryhmä löytyy Facebookissa hakusanalla “Punainen”.
PuNaisen verkkosivulla voi ilmoittautua Pukeudu Punaiseen Päivän koordinaattoriksi. Ensimmäisille 100:lle, 14.9. mennessä ilmoittautuneelle lähetetään maksutta PuNainen aineistopaketti. Kaikki ilmoittautuneet osallistuvat kilpailuun, jossa palkintoina on jaossa PuNaisen yhteistyökumppanin Nanson tuotteita. Pukeudu Punaiseen Päivän vietto ei edellytä ilmoittautumista Sydänliittoon.
Lisätietoja: www.punainen.fi
| |
DASH-ruokavalion kaltaisesti syöminen näyttää estävän tyypin 2 diabetekseen sairastumista, kerrotaan tuoreessa Diabetes Care-lehdessä. Tutkijat toteavat tulosten tukevan aiempia epidemiologisia tutkimuksia, joissa maitovalmisteiden, täysjyväviljan sekä pähkinöiden käyttö on ollut yhteydessä vähäisempään diabetesriskiin.
Alun perin verenpaineen alentamiseen suunniteltu DASH-ruokavalio (Dietary Approaches to Stop Hypertension) sisältää paljon kasviksia, marjoja ja hedelmiä, täysjyväviljaa sekä vähärasvaisia maitovalmisteita. Pähkinät ja siemenet ovat osa ruokavaliota, kun taas lihan, rasvan ja erityisesti makeisten määrä on rajoitettu.
Kokeellisissa tutkimuksissa DASH-ruokavaliosta on havaittu olevan etua mm. LDL-kolesteroliin ja insuliiniherkkyyteen. Näissä tutkimuksissa ruokavalion noudattaminen on ollut hyvin tarkkaa. Tässä seurantatutkimuksessa tutkittavat jaettiin kolmeen osaan sillä perusteella, miten paljon heidän syömisensä muistuttivat DASH-ruokavaliota. Eniten DASH:n kaltaisesti syövillä tyypin 2 diabetesta ilmaantui 5-vuoden seurannan aikana vähiten.
Tutkimuksessa seurattiin noin 900 henkilöä, joista lähes joka kuudennelle kehittyi seurannan aikana 2 tyypin diabetes. Tutkittavien ruokavaliota kartoitettiin edellisen vuoden ruokavaliokyselyllä, jossa selvitettiin sekä ruoka-aineiden syömisfrekvenssiä että annoskokoja.
Lähde:
Liese AD ym. Adherence to the DASH diet is inversely associated with incidence of type 2 diabetes: the Insulin Resistance Atherosclerosis Study. Diabetes Care 2009;32:1434-6.
Lisätietoja:
Maito ja Terveys ry
| |
Lihavuuden ja tyypin 2 diabeteksen taustalla vaikuttavat osittain samat geenit. Vaikuttavia geenejä on useita, mutta yksittäisen geenin vaikutus on yleensä hyvin pieni.
Ratkaisevaa sairauksien synnyssä ovat geenien yhteisvaikutukset sekä keskenään että eri ympäristötekijöiden kanssa, kertoo filosofian maisteri Titta Salopuron väitöstutkimus. Salopuron väitöstutkimus tuotti uutta tietoa sekä geenivaihteluista lihavuuden ja tyypin 2 diabeteksen taustalla että painonpudotuksen vaikutuksesta geenien toimintaan.
Tutkittavana kuusi geeniä
Salopuron väitöstyössä tutkittiin energiankulutukseen ja energia-aineenvaihduntaan sekä syömisen säätelyyn liittyvien perintötekijöidern geenivaihteluiden yhteyttä painoon ja diabeteksen puhkeamiseen henkilöillä, joilla oli suurentunut diabetesriski.
Tutkittavana oli kuusi eri geeniä, joista tutkittiin yhteensä 15 eri geenivaihtelua. Näistä viisi oli aikaisemmin tuntemattomia. Lisäksi selvitettiin geenien toiminnan muutoksia ja etsittiin uusia painonpudotukseen reagoivia geenejä.
FM Titta Salopuron kliinisen ravitsemustieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan Kuopion yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa 4. syyskuuta. (Ruokatieto)
| |
Laihduttamisessa on kaksi reittiä: mukava reitti tai tiukkuuden reitti. Molemmilla voi laihtua, mutta vain toisella pysyvästi.
Lukematon määrä suomalaisia laihtuu joka vuosi, mutta suurimmalla osalla paino nousee takaisin. Epäonnistumisen syyksi paljastuu usein liian tiukka laihdutus: vähän syömistä, liikaa liikuntaa ja unohduksiin jäänyt elämän mielekkyys.
Suomalaisten painonhallinnan asiantuntijoiden, professori Pertti Mustajoen ja ravitsemustutkija Patrik Borgin lääke loputtomiin laihdutuskuureihin on luonteva painonhallinta, jossa yhdistyvät sopivat ruokavaliomuutokset sekä rento ja joustava syömisasenne.
Mitoita muutokset omien mieltymysten mukaan
Mustajoen ja Borgin mukaan liian tiukka laihdutusote epäonnistuu lähinnä kahdesta syystä. Jos nälkää vastaan on kamppailtu kuukausia, se vaatti omansa ja vieläpä korkojen kanssa. Laihdutusotteen hiipuessa paino nousee takaisin ja jopa yli aloituspainon.
Toinen syy ovat liian epämukavat elämänmuutokset, joita ei jaksa noudattaa vuosikausia. Yleensä tiukka laihdutus loppuukin repsahtamiseen tai motivaaation hiipumiseen yhä raskaammaksi käyvässä painonhallinnassa.
- Hyvässä laihdutuksessa elintapamuutoksia tehdään joustavasti, maltillisesti ja omaa oloa kuunnellen. Näin nälkä ei kosta eikä itsekurin kanssa pitäisi tulla ongelmia, kun muutokset on mitoitettu omien mieltymysten mukaan, asiantuntijat neuvovat.
Laihduttavien elämäntapamuutosen tulee nivoutua arkeen joustavasti, melko helposti ja mielekkäästi. Näin ne lisäävät jaksamista. Jos taas laihduttaminen tuntuu kuluttavan liikaa voimia, tehdyt elämäntapamuutokset ovat liian isoja.
Repsahdukset kuuluvat painonhallinan opetteluun
Mustajoki ja Borg ovat huomanneet, että moni painonhallitsija on liian ankara itseään kohtaan. On runsaasti kiellettyjä ruokia, painotavoite on ehdoton eikä lipsumista sallita.
- Jos syömisestä stressaa liikaa, todennäköisesti syö enemmän. Painonhallinta onnistuu paremmin, jos ottaa rennommin ja hyväksyy silloin tällöin poikkeamia suunnitelmiin.
- Vastoinkäymiset, repsahdukset, huonot päivät, lomat, painonlaskun pysähtyminen ja syömiskohtaukset eivät ole asioita, joita kannattaisi murehtia. Ne kuuluvat painonhallinan opetteluun. Kun jatkaa harjoittelua, heikot hetket vähenevät ja asiat alkavat sujua paremmin, asiantuntijat lohduttavat.
Mustajoki ja Borg jakavat tietoaan ja vinkkejään onnistuneesta painonhallinnasta oppaassa, jonka ovat yhteistyössä julkaisseet Ruokatieto, Kunnossa kaiken ikää -ohjelma sekä Hyvä Terveys -lehti. (Ruokatieto)
| |
Saksalaistutkimuksen tulokset vahvistavat sen mikä jo tiedettiinkin: terveelliset elämäntavat ehkäisisivät suuren osan yleisimmistä pitkäaikaissairauksista.
Riski sairastua diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin, aivohalvauksiin ja syöpiin pienenee oleellisesti, kun vältää tupakointia ja ylipainoa, liikkuu riittävästi ja syö terveellisesti. Jo yksikin hyvä tottumus pienentää sairastusmisriskiä selvästi, mutta suurimman hyödyn saa, kun kaikki neljä tekijää ovat kohdallaan.
Tutkimuksen mukaan riski sairastua diabetekseen oli tällöin yli 90 prosenttia pienempi, sydäninfarktiriski 80 prosenttia pienempi, aivohalvauksen puolet pienempi ja syövän riski kolmanneksen pienempi kuin henkilöllä, jonka elämäntavat olivat päinvastaiset.
Liikuntaa ainakin 3,5 tuntia viikossa
Riittävänä liikuntana pidettiin vähintään 3,5 tuntia viikossa. Terveellinen ruokavalio sisälsi runsaasti vihanneksia, hedelmiä ja täysjyväleipää, mutta vähänlaisesti lihaa.
Tutkimukseen osallistui 24 000 saksalaista 35-65-vuotiasta, joiden elämäntapoja ja sairastumisriskiä seurattiin keskimäärin kahdeksan vuoden ajan. Saksalaistutkimuksesta kertoi Uutispalvelu Duodecim. (Ruokatieto)
| |
Syksyn laihdutusbuumin aikana moni karsii ruokavaliostaan tärkeitä elintarvikkeita turhaan. Esimerkiksi maito, erityisesti rasvaton maito, sisältää vain vähän energiaa mutta paljon muuta. Maito ja maitovalmisteet ovat hyvä kalsiumin, D-vitamiinin ja monen muun ravintoaineen lähde. Tiiviin ravintosisällön ja vähäisen energiamäärän vuoksi laihduttajan ja painonhallitsijan kannattaa muistaa maito, ruokajuomana, kahvin tai teen joukossa ja ruuanvalmistuksessa.
Valtion ravitsemusneuvottelukunta suosittelee aikuisille naisille noin puoli litraa nestemäisiä maitovalmisteita päivässä sekä 2-3 viipaletta vähärasvaista ja -suolaista juustoa. Rasvattoman maidon lisäksi laihduttajalle ja painonhallitsijalle parhaita maitovalmisteita ovat rasvaton piimä, rasvaton, maustamaton jogurtti, maustamaton ykkösviili, maustamaton maitorahka esimerkiksi maidolla ohennettuna ja marjoilla maustettuna, raejuusto sekä vähärasvaiset juustot.
Kalsiumin riittävä saanti on tärkeää koko eliniän. Luusto elää ja uudistuu jatkuvasti, joten se tarvitsee koko ajan uusia rakennusaineita. Kalsiumin lisäksi luusto tarvitsee mm. D-vitamiinia ja liikuntaa. Liikunta on tärkeää myös laihdutuksen ja painonhallinnan tukena.
Muista maito -kampanja muistuttaa yli 35-vuotiaita naisia maidon merkityksestä ravitsemuksessa. Kampanjan tavoitteena on vahvistaa ja monipuolistaa maidon myönteistä mielikuvaa sekä lisätä naisten maidon kulutusta. Sitä rahoittavat Euroopan yhteisö, Suomen valtio sekä Maito ja Terveys ry. Nyt on käynnissä kampanjan viimeinen toimintavuosi.
Lisätietoja: www.muistamaito.fi
| |
Epäsäännöllisen ruokailun ja napostelun lisääntymisen myötä painonhallinta on entistä haastavampaa niin lapsilla kuin aikuisilla. Lisäksi runsaasti sokeria ja rasvaa sisältävien ruokien ja välipalojen käyttö on yleistä. Samasta syystä suun ja hampaiden terveys ovat huonontuneet entisestään. Tämän vuoksi vanhan kunnon ateriarytmin ja lautasmallin nostaminen arvoonsa on enemmän kuin tarpeellista. Lisäksi vihannesten, juuresten, hedelmien ja marjojen runsaampi käyttö on meille kaikille avainsana terveyden ylläpitämisessä ja sairauksien ehkäisemisessä.
Sinä huoltajana toimit parhaana esimerkkinä lapsellesi. Jälkikasvu toivoo ja edellyttää huolenpitoa ja peräänkatsomista, vaikka se ei aina siltä tuntuisikaan. Huomion kiinnittäminen koululaisten päivittäisiin perusasioihin kuten ruokailurytmiin, aterioiden ja välipalojen sisältöön, riittävään lepoon ja liikuntaan sekä yhdessäoloon; kantaa aivan varmasti hedelmää monella tavalla jo saman tien ja tulevaisuudessa.
Ateriarytmillä voimia ja elämänhallintaa
Koululaisen on ensiarvoisen tärkeää syödä aamupala ennen kouluun lähtöä. Muuten väsymys ja keskittymiskyvyn puute iskee jo ennen koululounasta. Koululounaan syömisen tärkeydestä ja myönteisistä vaikutuksista on myös tarpeellista keskustella lapsen kanssa heti koulun alettua. Aikuisen positiivinen asenne auttaa myös lasta suhtautumaan kouluruokailuun myönteisesti. Kunnon hyvällä välipalalla koululaisesi jaksamaan paremmin niin koulussa, kotona kuin harrastuksissa. Aikuisten kanssa jaettu päivällishetki antaa hyvän esimerkin lapsille ja sopivan kokoisella iltapalalla saa rauhallisen yöunen.
Säännöllisellä ateriarytmillä on vaikutusta mm. oppimiseen, keskittymiseen, painonhallintaan ja jaksamiseen. Se on myös osa elämänhallintaa. Yhteiset ruokailuhetket niin koulussa, kotona kuin ystävien kesken luovat turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Säännöllinen ateriarytmi pitää nälän loitolla, estää napostelun tarvetta ja on tärkeää myös hampaiden kunnolle.
Lisätietoja: Kotimaiset kasvikset ry
| |
Maailman maitopäivää vietetään maanantaina 1.6. yhdeksättä kertaa. Maitopäivää juhlistetaan ympäri maailman monessa eri maassa.
Meillä Suomessa laadultaan hyvä, maistuva maito on arkipäivää ja monen mielestä itsestäänselvyys. Näin ei ole monessa muussa maassa eikä meilläkään ole ollut aina. Meillä maidon laatuun alettiin kiinnittää huomiota heti sodan jälkeen. Tällöin Unicef lahjoitti mm. maallemme varat maidon pastörointilaitteita varten.
Nyt maitomme kuuluu maailman ykkösiin laadultaan. Hyvä laatu antaa mahdollisuudet laajalle valikoimalle myös rasvattomana. Hyvä maidon laatu on edellytys esimerkiksi sille, että rasvaton maito maistuu raikkaalta.
Maailman maitopäivää vietetään maailmalla FAO:n aloitteesta. Päivä tarjoaa mahdollisuuden kiinnittää huomiota maitoon. Kun päivää vietetään monessa maassa samaan aikaan, maidon merkitys maailmanlaajuisena elintarvikkeena korostuu.
Maailmalla maitopäivä näkyy eri tavoin
Meillä maailman maitopäivää pohjustettiin 12.5. asiantuntijatapaamisessa. Aiheena oli mm. maito ja kansanterveystyön tavoitteet Suomessa. Tilaisuuden tiedote on internetissä osoitteessa www.maitojaterveys.fi kohdassa tiedotteita.
Puolassa maailman maitopäivää juhlistettiin Varsovan yliopiston juhlassa jo toukokuussa. Tuhansille osallistujille tarjottiin maitoa ja muita maitovalmisteita maksutta. Lisäksi ”Maitoa kouluihin. Maitoa terveydelle” -säätiön asiantuntijat kertoivat maidon tuotannosta, käytöstä ja merkityksestä ravitsemuksessa.
Norjassa maitopäivää juhlistetaan historiallisissa merkeissä maan kansallismuseossa. Päivän tapahtumassa muistutetaan perinteisistä vanhoista maitoruoista. Lapset pääsevät puuhaamaan TV:stä tutun henkilön johdolla. Lisäksi Norjan maitotoimisto tiedottaa joukkoviestimille maailman maitopäivän vietosta maailmalla.
Lisätietoja: Maito ja Terveys ry
| |
Terveyden edistämisen keskus ry (Tekry) julkisti 27.5. Terveyden edistämisen barometrin 2009, joka mittaa kuntien terveysasioista vastaavien johtajien, kunnanjohtajien ja järjestöjohtajien sekä kansalaisten näkemyksiä terveyteen liittyvistä tekijöistä, tilanteesta ja tulevaisuudesta.
Suomalaiset viihtyvät asuinkunnassaan ja palveluihin ollaan tyytyväisiä, mutta omiin mahdollisuuksiin vaikuttaa kuntapäätöksiin ei uskota. Järjestötoiminnan näkevät tärkeäksi sekä kuntalaiset että päättäjät. Terveyden edistämisen yleiskuva on edellisiin vuosiin verrattuna synkentynyt, mutta suhtautuminen on edelleen pääosin myönteistä.
Terveyden edistämisen barometriin 2009 haastateltiin 224 kuntajohtajaa, terveysjohtajaa ja kansanterveysjärjestön johtajaa. Kansalaiskyselyyn vastasi 1000 suomalaista. Barometri julkaistiin nyt 17. kerran.
Lisätietoja: Terveyden edistämisen keskus
| |
Pitkät ja lähes päivittäiset kävelyretket ovat tuoreen tutkimuksen mukaan oivia sydänpotilaiden kuntoutukseen. Verrattuna tavanomaiseen kuntoutusliikuntaan ne laihduttavat enemmän ja pienentävät tehokkaammin uusien sydänoireiden todennäköisyyttä.
Yhdysvalloissa Vermontin yliopistossa tehtyyn tutkimukseen osallistui 74 sepelvaltimotautia sairastavaa ylipainoista miestä ja naista. Heistä puolet ohjattiin testiryhmään, jossa kuntoutukseen kuului kevyt 45-60 minuutin kävelylenkki viitenä tai kuutena päivänä viikossa.
Pitkien kävelyiden laskettiin polttavan viikon aikana noin 3 000-3500 kilokaloria. Loput kävelivät, pyöräilivät tai soutivat kovempaa tahtia, mutta vain 25-40 minuuttia kolmena päivänä viikossa. Tällainen liikunta poltti arviolta 700-800 kilokaloria viikossa.
Testiryhmäläiset laihtuivat viiden kuukauden aikana keskimäärin kahdeksan kiloa ja verrokit vajaat neljä kiloa. Myös rasvan määrä kehossa väheni enemmän ja sitä myöten useampien metabolinen oireyhtymä parani. Kilot pysyivät poissa ainakin vuoden seurannan ajan.
Myös kolesteroli ja verenpaine paranivat
Lisäksi pitkät kävelyt lievensivät monia sydän- ja verisuonitautien ja uusien sydänoireiden riskiä lisääviä terveysongelmia. Ne suurensivat hyvän HDL-kolesterolin pitoisuutta, pienensivät huonon triglyseridirasvan määrää, paransivat insuliiniaineenvaihduntaa ja alensivat verenpainetta enemmän kuin tavallinen kuntoutus.
Tutkijoiden mukaan tehokkaasti laihduttava liikunta vastaa nykypäivän haasteisiin, sillä toisin kuin muutama vuosikymmen sitten, nykyään valtaosa sydänpotilaista on ylipainoisia. Circulation -lehdessä julkaistusta tutkimuksesta kertoi Uutispalvelu Duodecim. (Ruokatieto)
| |
Runsaasti kahvia juovien riski sairastua tyypin 2 diabetekseen on noin puolet verrattuna niihin, jotka juovat vain vähän tai ei lainkaan kahvia. Myös dementiaan ja maksasyöpään sairastumisen riski on suurempi henkilöillä, jotka eivät juo kahvia, suomalaistutkimukset ovat osoittaneet.
Kahvin suhde diabetesriskiin ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Pekka Jousilahden mukaan myös Finriski-aineiston havainnoissa. Jousilahti esitti Paahtimoyhdistyksen Kahvi ja terveys -seminaarissa myös muita tutkimustuloksia kahvinjuonnin vaikutuksesta terveyteen.
Kahvittelu keski-iässä voi pienentää myöhäisiän dementiariskiä
Keski-iän kahvinjuonti saattaa pienentää riskiä sairastua dementiaan ja Alzheimerin tautiin vanhemmalla iällä. Tähän johtopäätökseen on päädytty suomalaisella aineistolla tehdyssä sydän- ja verisuonitautiriskiin, ikääntymiseen ja dementiaan liittyvässä CAIDE-tutkimuksessa.
Keski-iässä kahvia nauttineiden riski sairastua dementiaan tai Alzheimerin tautiin oli alempi kuin vähän tai ei lainkaan kahvia juovilla. Riski oli 3-5 kupillista kahvia päivässä nauttineilla 65 prosenttia pienempi kuin 0-2 kupillista nauttineilla.
Kuopiossa tehdyn tutkimuksen aineistoksi valittiin satunnaisotannalla henkilöitä, jotka osallistuivat Pohjois-Karjala -projektiin ja FINMONICA-tutkimukseen vuosina 1972, 1977,1982 tai 1987. Vuonna 1998 tutkittiin uudelleen 1 409 tällöin 65-79 -vuotiasta henkilöä. Heistä 61 oli dementoitunut ja 48:lla todettiin Alzheimerin tauti.
Keski-iässä nautitun kahvin ja teen yhteyttä riskiin sairastua myöhäisiällä dementiaan ja Alzheimerin tautiin selvittäneen tutkimuksen tulokset julkaistiin Journal Of Alzheimers Disease -lehdessä tammikuussa.
Kahvin juonnilla käänteinen yhteys maksasyövän riskiin
Suomalainen tutkimusryhmä teki viime vuonna Hepatology-lehdessä julkaistussa tutkimuksessaan johtopäätöksen, että kahvin juonnilla on käänteinen ja asteittainen yhteys maksasyövän riskiin. Maksasyövän ilmaantuvuus oli kahvia juomattomilla kolminkertainen verrattuna niihin, jotka joivat yli kuusi kuppia kahvia päivittäin.
Tutkimuksessa määriteltiin kahvinkulutuksen ja seerumin GGT:n yhteys maksasyövän riskiin sekä yhdessä että erikseen. Kohorttitutkimuksissa seurattiin yli 60 000 iältään 25-74 -vuotiasta suomalaista, joilla ei ollut syöpätaustaa. Maksasyövän todennäköisyys pieneni, mitä useampia kupillisia kahvia tutkittavat joivat päivittäin.
Tutkijat havaitsivat, että korkea seerumin GGT-taso on yhteydessä lisääntyneeseen maksasyövän riskiin. Hyvin matalaan kahvinkulutukseen ja seerumin korkeaan GGT-tasoon liittyi yhdessä lähes yhdeksänkertainen sairastumisriski.
| |
Kolesterolin alentamisesta ruokavalion avulla on hyötyä kaikille suomalaiselle. Steroidi- ja lipiditutkimukseen erikoistunut sisätautiopin professori Matti J. Tikkasen mukaan kellekään ei olisi haitaksi syödä kasvistanoli- tai kasvisteroliestereitä sisältäviä elintarvikkeita kuten erikoislevitteitä tai -jogurtteja, vaikka erityisesti ne ovat suositeltavia korkeasta kolesterolista kärsiville.
Tärkeintä kolesterolin hallinnassa on joka tapauksessa välttää kovaa tyydyttynyttä rasvaa eli rasvaisia maitovalmisteita, makkaroita, leivonnaisia, suklaata ja palmu- ja kookosöljyjä.
Tikkanen puhui Lääkäriseura Duodecimin tiedotustilaisuudessa, jossa esiteltiin dyslipidemian eli veren rasva-arvojen häiriöiden päivitettyä Käypä hoito –suositusta.
Jos kolesteroliarvo jo on suurentunut, kannattaa välttää liiallista kananmunan keltuaisen syöntiä. Sen sijaan katkarapuja ja muita äyriäsiä voi syödä kolesterolista huolimatta. Meren herkkujen kokonaisvaikutukset kolesteroli- ja rasva-arvoihin ovat edullisia.
Kasvistanoli- ja kasvisteroliestereitä sisältävien tuotteiden avulla voidaan alentaa veren rasva-arvoja ja seeruminen kokonaiskolesterolipitoisuutta tutkimusten mukaan kymmenellä prosentilla. Tuotteet sopivat myös lapsille.
Lapsuuden ruokavaliolla merkitystä
Käypä hoito –suositusten päätoimittaja, yleislääketieteen erikoislääkäri Eeva Ketola korosti erikoisvalmisteiden sijaan varhaisen ehkäisyn ja terveellisten elintapojen merkitystä. Kolesteroliarvojen nousun ehkäisy täytyy aloittaa jo lapsuudessa ja nuoruudessa huolehtimalla hyvästä ravinnosta ja riittävästä liikunnasta.
FINRSKI 2007 –tutkimuksen mukaan jopa 60 prosentilla suomalaisista miehistä ja naisista kolesteroliarvo oli liian korkea eli vähintään 5 millimoolia litrassa.
- Pohdimme työryhmässä, että teemmekö nyt kaikista suomalaisista sairaita, kun suurella osalla kolesteroliarvot ovat yli suosituksen. Totesimme, että emme. Koskaan ei hoideta vain yhtä arvoa vaan kokonaisuutta. Ei ihminen ole sairas, jos on vain kolesteroliarvo kohollaan tai ylipainoa tai verenpainetta, Tikkanen totesi.
Lääkehoito korostuu
Päivitetyssä Käypä hoito –suosituksessa korostetaan aiempaa enemmän statiinilääkehoidon hyötyä sepelvaltimotaudin ehkäisyssä aina 80 vuoden ikään saakka sekä statiinihoidon käyttöä suurina annoksina sepelvaltimotautikohtauksen yhteydessä.
Suuren riskin henkilöiden hoidossa päätavoitteen on huonon LDL-kolesterolin tason pienentäminen alle 2,0 millimooliin litrassa, jos mahdollista.
Dyslipidemian eli veren poikkeavien rasva-arvojen hoidossa keskitytään erityisesti kokonais- ja LDL-kolesterolipitoisuuksiin. Terveellä ihmisellä tavoitetasona on, että kokonaiskolesteroliarvo on alle 5 millimoolia litrassa ja LDL:n pitoisuus on alle 3 millimoolia litrassa.
Riskiryhmillä kuten valtimotautiin sairastuneilla ja diabeetikotikoilla tavoitetasot ovat alemmat. Useissa kansainvälisissä tutkimuksissa on osoitettu, että riskiryhmien kuolleisuus vähenee sitä enemmän mitä alempi kolesterolipitoisuus.
Keski-ikäisillä miehillä sepelvaltimotautikuoleman riski kaksinkertaistuu, kun seerumin kokonaiskolesteroli suurentuu 5 millimoolista litrassa 6,5:een ja nelinkertaistuu, kun pitoisuus nousee kahdeksaan.
Suomessa työikäisten sepelvatimotautikuolleisuus on vähentynyt 80 prosenttia 1970-luvulta lähtien. Tähän on johtanut 1990-luvun alusta lähtien parantunut ruokavalio ja suolan käytön rajoittaminen sekä tupakoinnin vähentäminen ja 1990-luvun loppupuolella lisääntynyt statiinilääkehoito. (Ruokatieto - Outi Toivanen-Visti)
| |
Terveydenhuollon ammattilaisten tieto naisen valtimotaudista on jatkuvasti parantunut, mutta naisten valtimotautien diagnosoinnissa ja hoidossa ei tasa-arvo kuitenkaan aina toteudu. Naisten sepelvaltimotaudin oireet voivat olla epämääräisempiä kuin miesten, jolloin myös sairauden diagnosointi on vaikeampaa. Naisen sepelvaltimotaudin diagnosointi on haastavaa, sillä sepelvaltimotauti on naisilla useammin oireeton. Diagnoosi voi viivästyä, jolloin sairaus saattaa pahentua.
Sydänliiton NaisenSydän-ohjelman päämääränä on terve sydän koko naisen elämän ajaksi. Vuonna 2002 aloitetun ohjelman tavoitteena on ehkäistä naisten sairastumista valtimotauteihin. Samalla ohjelma pyrkii vähentämään terveyden ja valtimotautien hoidon eriarvoisuutta sekä herättää naiset, terveyden ammattilaiset ja yhteiskunnalliset vaikuttajat tiedostamaan naisten valtimotautien erityispiirteet ja lisätä tietoa naisten valtimotaudeista.
Naiset sairastuvat valtimotauteihin eri tavalla kuin miehet
Valtimotaudit ovat naisten yleisin kuolinsyy. Moni nainen pitää rintasyöpään sairastumista edelleen suurimpana henkilökohtaisensa terveysriskinään, sillä he eivät välttämättä tunne valtimotautien riskitekijöitä. Rintasyöpä on kuolleisuuden syy alle neljällä prosentilla, mutta noin kolmekymmentä prosenttia naisten kuolemista selittyy sepelvaltimotaudilla.
Valtimotauti kehittyy naisilla hitaammin ja pidemmän ajan kuluessa kuin miehillä. Naisten sairastumisikä on kymmenkunta vuotta korkeampi. Naisten elimistön estrogeeni suojaa heitä jossain määrin sepelvaltimotaudilta ennen vaihdevuosia. Estrogeenin antama suoja kuitenkin vähenee asteittain, eikä vaihdevuosien jälkeisellä hormonikorvaushoidolla ole osoitettu olevan sepelvaltimotaudilta suojaavaa vaikutusta.
Riskitekijöihin voi vaikuttaa
Sydän- ja verisuonitaudit ovat pitkälti ehkäistävissä; jopa yli 80 prosenttia sepelvaltimotautitapauksista olisi ehkäistävissä elintapamuutoksilla. Sydäntautien riskitekijät ovat yhteiset naisilla ja miehillä: tupakointi, veren rasva-arvot, verenpaine, paino, liikunta, alkoholinkäyttö, stressi ja diabetes. Pahin terveysuhka naisen sydämen terveydelle on tupakointi: 1-4 savuketta päivässä kaksinkertaistaa naisen sydäntautiriskin. Nainen, joka tupakoi yli 20 savuketta päivässä kasvattaa sydäntautiriskiään 40-kertaiseksi. Koskaan ei ole liian aikaista vaikuttaa riskitekijöihin, sillä sydänterveyttä rakennetaan lapsuudesta alkaen.
Terveyden edistämisen teemaviikkoa, Sydänviikkoa vietetään 19.-26.4.2009. Tämän vuoden teema on terveet elintavat pienestä pitäen. Valtakunnallista Sydänviikkoa organisoi Suomen Sydänliitto jäsenjärjestöineen.
Lisätietoja
www.naisensydan.fi
| |
Terveet elintavat pienestä pitäen
Terveiden elintapojen tukijalat ovat yhteiset niin aikuiselle kuin pienemmällekin: ravinto, liikunta, tupakattomuus, lepo ja hyvä mieli. Sydänviikon viesteissään Sydänliitto korostaa aikuisen vastuuta lasten ohjaamisessa terveisiin elintapoihin.
Kahdettakymmenettä kertaa vietettävä Sydänviikko on sydänterveyttä edistävä teemaviikko, joka vuosittain muistuttaa terveellisten elintapojen merkityksestä. Tänä vuonna Sydänviikon teemana on Terveet elintavat pienestä pitäen. Valtakunnallista Sydänviikkoa organisoi Suomen Sydänliitto jäsenjärjestöineen.
Paikalliset sydänyhdistykset viettävät Sydänviikkoa erilaisten tempausten ja tapahtumien merkeissä.
Nuoret kokevat vanhempien esimerkin merkittävämmäksi kuin vanhemmat itse
Aikuisen esimerkillä, käyttäytymisellä ja valinnoilla on suuri merkitys kasvavalle lapselle ja nuorelle. Syöminen on kuitenkin paljolti lapsen ja nuoren omien valintojen varassa. Yhteinen ateria on monessa perheessä vieras käsite. Perheillä ei iltaisin ole tarpeeksi aikaa yhteiseen ateriaan. Tämä käy ilmi keväällä 2008 tehdystä tutkimuksesta. Järkipalaa-viestintähanke ja Terveyttä kasviksilla -kampanja teettivät tutkimuksen tavoitteenaan selvittää, miten lapsille, nuorille ja vanhemmille tulisi viestiä lasten ja nuorten terveyden edistämiseksi. Tutkimuksen toteutti Kuule Oy.
Tutkimuksen mukaan vanhemmat ovat jossain määrin tietoisia oman esimerkkinsä merkityksestä erityisesti ravitsemusasioissa, mutta harva muuttaa tottumuksiaan. Omia heikkouksia, esimerkiksi päivittäistä makeisten syömistä, pyritään kuitenkin piilottelemaan lapsilta.
Aikuisilla on vastuu lasten ja nuorten terveydestä
Nuorilta kysyttiin, mitkä tahot vaikuttavat siihen, kuinka terveellisesti tai epäterveellisesti he elävät. Nuorten mielestä suurin vaikutus on vanhemmilla: tottumukset, rutiinit ja tavat opitaan kotona. Kavereilla ja koululla on myös suuri merkitys. Näiden lisäksi nuorten mielestä sukulaisilla, medialla, harrastusohjaajilla ja lääkäreillä on vaikutusta heidän elintapoihinsa ja valintoihinsa.
Lähde ja lisätietoja: Suomen Sydänliitto ry
| |
Välipalat ovat tärkeä osa päivän aterioita. Ilman niitä pääaterioiden väliin jäävien tuntien aikana ehtii tulla helposti nälkä, joka kannustaa kasaamaan lautaselle ylisuuren annoksen. Hyvä välipala on terveellinen, mutta silti moni tyytyy nappaamaan välipalaksi viinerin.
Suurin osa suomalaisista syö lounaansa puolenpäivän aikaan. Päivällinen venyy usein viiteen tai kuuteen asti. Pääaterioiden välillä syöty välipala pitää verensokerin tasaisena ja auttaa jaksamaan. Hyvä välipala ei kuitenkaan tarkoita kiireessä hotkaistua makeista, vaan koostuu kasviksista, hedelmistä ja kuitupitoisista viljatuotteista.
- Liian monelle perusvälipala on palaverissa tai iltapäiväkahvilla syöty rasvainen pulla, tai sitten napataan kiireessä jotakin epäterveellistä matkan varrella, ravitsemusterapeutti Hanna Partanen harmittelee.
Partasen mukaan terveellisempi vaihtoehto rasvaisille leivonnaisille ovat esimerkiksi erilaiset välipalakeksit. Tarjolla on myös keksejä, joille myönnetty Sydänmerkki takaa niiden olevan omassa tuoteryhmässään hyvä valinta.
Sydänmerkitty tuote hyvä valinta
Sydänliitto myöntää Sydänmerkin elintarvikkeelle, jossa kuidun, suolan, sokerin ja rasvan määrään on kiinnitetty tarkempaa huomiota. Rasvan määrän lisäksi syynissä on myös sen laatu. Sydänmerkin saavat ainoastaan ne viljatuotteet, joissa korkeintaan kolmasosa on kovaa, tyydyttynyttä rasvaa.
Rasvan laatu on parantunut monissa muissakin kuin sydänmerkityissä kekseissä, kun niissä on yhä useammin ryhdytty käyttämään rypsiöljyä.
- Esimerkiksi sydänmerkityissä kekseissä kaikki rasva on rypsiöljyä. Se on elimistön tarvitsemaa hyvälaatuista, pehmeää rasvaa, jossa on paljon välttämättömiä rasvahappoja. Suomalaisilla tuppaa olemaan puutosta hyvälaatuisesta rasvasta, Partanen sanoo.
Sydänmerkki ei automaattisesti tarkoita sitä, että kyseessä on terveellinen tuote, jota voi syödä niin paljon kuin jaksaa. Merkin tarkoituksena on osoittaa kuluttajalle, mikä tuote on omassa tuoteryhmässään hyvä valinta, ja sitä kautta auttaa tekemään terveellisempiä ostoksia.
- Sydänmerkin avulla elintarviketeollisuus pystyy auttamaan kuluttajaa tekemään parempia valintoja. Esimerkiksi leikkeleistä, levitteistä ja leivistä löytyy paljon sydänmerkittyjä tuotteita, joista on helppo koota terveellinen välipala.
Ei liian tuhtia välipalaa
Päivittäisten välipalojen tarve riippuu syöjän päivärytmistä. Suuri osa suomalaisista kaipaa pientä suupalaa lounaan ja päivällisen välissä, mutta välipalan tarpeessa ovat myös aikaiset herääjät.
- Jos joutuu heräämään esimerkiksi kuudelta, ja syö silloin aamupalan, lounaaseen mennessä ehtii tulla kova nälkä. Silloin on ihan paikallaan syödä vaikkapa yhdeksän aikaan jotain pientä, Partanen tuumaa.
Sopiva energiamäärä yhdelle välipalalle on 100 - 250 kilokaloria, riippuen päivittäisestä energiantarpeesta.
- Sopivasti energiaa sisältävällä välipalalla lähtee pieni hiuko ja jaksaa taas seuraavaan ateriaan asti. Välipala ei saa kuitenkaan olla niin tuhti, että se vie liian ison siivun päivittäisestä energiantarpeesta. (Ruokatieto)
| |
Paino on arka paikka monelle suomalaiselle ja valtaosa meistä on joskus ollut laihdutuskuurilla. Alkusysäys painonpudotukseen lähtee useimmiten omasta halusta, sillä ylipainon ja terveysongelmien välillä nähdään selvä yhteys. Nutrilettin Taloustutkimuksella teettämä painonhallintatutkimus paljastaa, miten suomalaiset laihduttavat.
Ympäristön paineet naisten laihdutuksen kimmokkeena
Laihduttaminen on useimmille tuttu puheenaihe. Kaksi kolmesta suomalaisesta on ylipainoisia ja kaksi viidestä lihavia. Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Johanna Kuosmanen kertoo, että tutkimuksen mukaan 71 prosenttia suomalaisista on joskus laihduttanut, ja jopa viidennes on jatkuvalla laihdutuskuurilla.
Vastauksissa nousivat selkeästi esille naisten ja miesten väliset erot painonpudotuksessa, sillä naisista jopa 83 prosenttia on joskus laihduttanut, kun taas miesten kohdalla vastaava luku on alle 60 prosenttia.
- Naiset saavat kimmokkeen painonpudotukseen useimmiten ympäristön asettamista paineista sekä kilojen ympärillä vellovasta julkisesta keskustelusta. Miehet puolestaan saavat alkusysäyksen lääkärin tai muun ammattilaisen kehotuksesta tai jonkun läheisen innostuksesta tai painostuksesta, Kuosmanen sanoo.
Terveydelle välttämätön mutta vaikea urakka
Laihduttamista pidetään useimmiten kovana urakkana, mutta sen ymmärretään olevan edellytys hyvinvoinnille etenkin jos on kyse ylipainosta. Tutkimuksen mukaan painonhallinta liitetään vahvasti terveyteen sekä monien sairauksien ehkäisyyn.
- Vastausten perusteella suomalaiset pitävät laihduttamista elämäntapamuutoksena, johon liittyvät sekä muutokset ruokavaliossa että liikunnan lisääminen. Uusia elintapoja ei oteta käyttöön vain hetkeksi, vaan jatkuvuudella ja seurannalla on iso merkitys, Kuosmanen kuvailee.
Vaikka normaalipainoon pääsemisen tiedetään olevan tie terveempään elämään, laihduttaminen koetaan vaikeaksi ja epämiellyttäväksi urakaksi, joka vaatii tahdonvoimaa ja itsekuria.
- Vaikeudesta huolimatta halu painonpudottamiseen lähtee kuitenkin jokaisesta itsestään: 85 prosenttia vastaajista nimesi pääasialliseksi laihdutussyyksi oman halun. Toiseksi yleisimpänä syynä mainittiin terveydelliset syyt, jotka korostuvat etenkin yli 50-vuotiaiden keskuudessa. Ympäristön asettamat paineet vaikuttavat eniten alle kolmekymppisten kohdalla.
Liikunnalla ja ruokavaliolla eroon muutamasta kilosta
Kilojen karistamista suunnittelevat eivät tavoittele ihmeitä, vaan painonpudotukselle asetetaan melko maltillisia tavoitteita. Useimmiten laihduttajat haluavat päästä eroon 2 - 10 ylimääräisestä kilosta. Painonpudotukseen käytetään pääasiassa perinteistä kuluta enemmän kuin syöt -menetelmää.
- Painonpudotuskeinona mainittiin useimmin kevyempi ruokavalio sekä liikunta ja sen lisääminen. Itselle sopivan menetelmän valinnassa vaikuttavat muun muassa menetelmän helppous, perustuminen elämäntapamuutokseen tai se, että menetelmä pohjautuu arkiruokaan. Nuorehkojen naisten valintakriteereissä korostui myös tehokkuus, Kuosmanen kertoo.
Monet laihduttajat etsivät tehoa painonpudotukseen ja etenkin laihduttamisen aloittamiseen erilaisista laihdutusvalmisteista, kuten pillereistä, kapseleista, juomista, jauheista, keitoista, pirtelöistä tai patukoista.
Kolmasosa tutkimuksen vastanneista on joskus käyttänyt tai on kiinnostunut käyttämään laihdutusvalmisteita. Enemmistö laihdutusvalmisteita käyttävistä painonpudottajista ei luota ihmeitä lupaaviin tuotteisiin, vaan odottaa käyttämiltään tuotteilta tutkittua tehoa. Valmisteet ovat naisten keskuudessa suositumpia kuin miesten.
Painonhallintatutkimukseen vastasi noin 1 400 20 - 79 -vuotiasta suomalaista. (Ruokatieto)
| |
Terveyden edistämisrahaa suunnataan jatkossa enemmän ravintoon, liikuntaan ja muuhun terveyskäyttäytymiseen. Ne vaikuttavat yhä enemmän väestön terveyteen.
Hallituksen mielestä nykyinen lainsäädäntö sitoo terveyden edistämisen rahoituksen liiaksi tupakoinnissa tapahtuviin muutoksiin eikä huomioi riittävästi muita väestön terveyskäyttäytymisessä tapahtuneita muutoksia.
Terveyden edistäminen yhden lain alle
Hallitus ehdotti torstaina, että terveyden edistämisen määrärahat yhdistetään ja niiden käyttösuunnitelman valmistelu- ja toimeenpanotehtävät siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle.
Samalla kumottaisiin säännökset, jotka koskevat tupakkalain ja raittiustyölain tupakoinnin ja päihteiden käytön ehkäisyn ja vähentämisen rahoitusta sekä terveyden edistämisen rahoitusta. Uusi laki terveyden edistämisestä tulisi voimaan elokuussa.
Määräraha pysyisi nykyisessä 9,3 miljoonassa eurossa. Määrärahan mitoitus perustuisi väestön päihteiden käytön ja tupakoinnin yleisyyteen ja niistä aiheutuneisiin haittoihin sekä muuhun terveyskäyttäytymiseen.
Terveyden edistämisen määräraha on ollut valtion talousarviossa tupakkalain säätämisen jälkeen vuodesta 1977 alkaen. Määrärahan käyttöä on asteittain laajennettu kattamaan terveyden edistämisen kaikki sisältöalueet. (Ruokatieto)
| |
Suomalaisille tuttu UKK-instituutin liikuntapiirakka on päivitetty vastaamaan uusittua aikuisten (18—64 v) terveysliikunnan suositusta. Liikuntapiirakassa korostuu aikaisempaa enemmän lihaskunnon merkitys terveydelle. Kestävyyskuntoa kehittävälle liikkumiselle on asetettu viikoittainen kokonaisaika, joka määräytyy liikkumisen rasittavuuden mukaan. Terveysliikunnan suosituksen uudistaminen perustuu laajaan tieteelliseen kirjallisuuskatsaukseen. Liikunnan terveysvaikutuksista on yhä enemmän vahvaksi luokiteltua tieteellistä näyttöä.
Liikuntapiirakka kiteyttää suosituksen: Terveyttä edistää reipas kestävyystyyppinen liikkuminen, jota kertyy viikossa yhteensä ainakin 2 tuntia 30 minuuttia. Vaihtoehtona on rasittavampi kestävyysliikunta, jota kertyy viikossa yhteensä ainakin 1 tunti 15 minuuttia. Näitä rasittavuudeltaan erilaisia liikuntatapoja voi yhdistellä oman kunnon mukaan. Liikkuminen on hyvä jakaa useammalle, ainakin kolmelle päivälle viikossa. Lisäksi kaikki tarvitsevat lihaskuntoa ja liikehallintaa kohentavaa liikuntaa vähintään kaksi kertaa viikossa.
Paranna kestävyyskuntoa
Oman peruskunnon ja tavoitteen mukaan voi valita kestävyyskuntoa kohentavaa liikkumisen kuormittavuuden. Aloittelijalle ja terveysliikkujalle riittää reipas liikkuminen vähintään kaksi ja puoli tuntia viikossa. Sopivia liikkumismuotoja ovat kävely ja pyöräily, esimerkiksi työ- ja asiointimatkoilla, sauvakävely tai raskaat koti- ja pihatyöt. Tottunut ja hyväkuntoinen liikkuja tarvitsee kuntonsa kohentamiseksi rasittavampaa liikkumista, mutta puolet vähemmän eli vähintään tunnin ja 15 minuuttia viikossa. Lajeja voivat olla esimerkiksi ylämäki- ja porraskävely, juoksu, maastohiihto ja vesijuoksu. Nopeat maila- ja juoksupallopelit sekä aerobicjumpat ovat kestävyyttä parantavia ryhmäliikuntalajeja.
Kestävyysliikunta kehittää hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa sekä edistää sydämen, verisuonten ja keuhkojen terveyttä. Veren rasva- ja sokeritasapaino paranevat, ja liikunta auttaa myös painonhallinnassa. Terveyden kannalta vähäinenkin säännöllinen liikkuminen on parempi kuin liikkumattomuus.
Kehitä lihasvoimaa ja tasapainoa
Kestävyysliikunnan lisäksi tarvitaan vähintään kaksi kertaa viikossa lihaskuntoa kohentavaa ja tasapainoa kehittävää liikuntaa. Suuria lihasryhmiä vahvistavia liikkeitä suositellaan tehtäväksi 8—10 ja kutakin liikettä kohden toistoja tulee kertyä 8—12. Kuntosaliharjoittelu ja kuntopiirit sopivat tähän. Pallopelit, luistelu ja tanssiliikunta kehittävät liikehallintaa ja tasapainoa. Säännöllinen venyttely ylläpitää liikkuvuutta.
Lähde/ lisätietoja: UKK-instituutti.
| |
Kohonnut verenpaine on merkittävin sekä kuolleisuuden että menetettyjen elinvuosien aiheuttaja. Se kuuluu sepelvaltimotaudin aiheuttajien kärkikolmikkoon yhdessä tupakoinnin ja kohonneen kolesterolin kanssa. Lisäksi kohonnut systolinen verenpaine, arkikielessä yläpaine, on aivohalvauksen keskeisin taustatekijä.
Dosentti Hannu Vanhanen peräänkuuluttaa sydän- ja verisuonitautien ehkäisyyn ja hoitoon kokonaisvaltaista lähestymistä, jossa otetaan huomioon väestön terveyden kehittymisen ohessa yksilön terveys.
Iso osa tautitapauksista tulee sille suurelle joukolle ihmisiä, joiden riskitekijätasot ovat keskiarvon molemmin puolin eikä niille, joilla riski on suurin, koska heitä on määrällisesti paljon vähemmän, hän toteaa.
- Riskijakauman ääripäässä olevat, esimerkiksi ne, joilla jo on valtimotauti tai joilla on monta riskitekijää samanaikaisesti sekä diabeetikot, hyötyvät lääkehoidosta yksilöinä enemmän, mutta heidän painoarvonsa koko väestön tasolla on vähäisempi kuin suuren enemmistön, Vanhanen selostaa.
Elintapamuutoksilla huomattava merkitys koko väestön terveyteen
Kohonneen verenpaineen ja kolesterolin hoidossa elintapamuutokset ja lääkehoito täydentävät toisiaan.
- Koko väestön terveyden näkökulmasta elintapamuutokset ovat avainasemassa. Niiden avulla verenpaineen nousua voidaan väestötasolla hidastaa merkittävästi ja jopa puolittaa verenpainetaudin kehittyminen. Samalla estetään verenpaineen nousuun liittyvien haitallisten verisuonimuutosten kehittyminen, Vanhanen toteaa.
Keinot kuulostavat tutuilta: vähemmän suolaa, paino kuriin, tupakka pois, alkoholia kohtuullisesti ja liikuntaa säännöllisesti.
- Mitä useammasta samanaikaisesti onnistuneesta muutoksesta on kysymys, sitä enemmän verenpaine laskee ja yleinen terveydentila paranee. Myös lääkehoidossa olevat pääsevät tavoitteeseensa varmemmin, kun pitävät huolta elintavoistaan, Vanhanen rohkaisee.
Hän vertaa sepelvaltimotaudin riskitekijöiden hoitoa kakkostyypin diabeteksen ehkäisyyn. Siinä elintapamuutokset ovat osoittautuneet lääkehoitoa tehokkaammiksi. Olennaista olisi Vanhasen mukaan saada terveellisten valintojen tekeminen helpoksi ja houkuttelevaksi vaihtoehdoksi.
Terveysvaikutteiset elintarvikkeet osana ruokavaliota tehostavat vaikutuksia
Myös terveysvaikutteisista elintarvikkeista on hyötyä kohonneen verenpaineen ja kolesterolin ehkäisyssä.
- Terveysvaikutteisilla elintarvikkeilla voidaan tehostaa elintapamuutosten myönteisiä vaikutuksia, Vanhanen sanoo.
Suomi on terveysvaikutteisiin elintarvikkeisiin liittyvän tutkimuksen uranuurtaja. Esimerkiksi kasvisteroli kykenee vähentämään sekä elimistön tuottaman että ruuasta saatavan kolesterolin imeytymistä sitomalla kolesterolia.
- Sitostanolien ja -sterolien seerumin kolesterolipitoisuutta alentava teho on kiistattomasti hyväksytty ja ne mainitaan myös Käypä Hoito -suosituksissa, Vanhanen toteaa.
Verenpaineen hallinnassa bioaktiiviset peptidit ovat uusi lähestymistapa. Peptidien vaikutus verenpaineeseen on osoitettu muun muassa kliinisissä tutkimuksissa, jotka on tehty yhteistyössä Valion ja riippumattomien terveydenhoito-organisaatioiden ja yliopistojen kanssa.
Peptidit syntyvät, kun hapatusprosessin aikana osa maitoproteiinista pilkkoutuu pienemmiksi osasiksi. Syntyneet peptidit auttavat hallitsemaan kohonnutta verenpainetta, koska ne rajoittavat verenpainetta kohottavan angiotensiiniä konvertoivan entsyymin ACE:n toimintaa. (Ruokatieto)
| |
Laajan tutkimuksen tulokset tukevat suositusta käyttää ruokavaliossa pehmeitä rasvoja kovien rasvojen sijaan sepelvaltimotaudin riskin pienentämiseksi. Harvardin yliopiston johtama tutkimus tuo lisävalaisua keskusteluun siitä, millä energialähteellä tyydyttyneiden rasvahappojen saantia ruokavaliossa pitäisi korvata.
Tutkimusprojektissa yhdistettiin 11 isoa, 1960 - 1980 -luvuilla kerättyä seuranta-aineistoa Euroopasta ja Yhdysvalloista. Suomesta mukana olivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Autoklinikka- ja Syövänehkäisytutkimukset.
Tutkimusaineistoihin kuului yhteensä lähes 350 000 yli 35-vuotiasta henkilöä, joista 71 prosenttia oli naisia. Osallistujia seurattiin 4 - 10 vuotta. Seuranta-aikana todettiin 5 249 sepelvaltimotautitapahtumaa sekä 2 155 sepelvaltimotautikuolemaa.
Sepelvaltimotautikuolemien riski pieneni 26 prosenttia
Ruuan koviksi rasvoiksi kutsutut tyydyttyneet rasvahapot suurentavat veren kolesterolipitoisuutta ja lisäävät siten sydän- ja verisuonitautien riskiä.
Aineistosta selvitettiin, miten sepelvaltimotaudin riski muuttui, jos ruokavaliossa vähennettiin tyydyttyneitten rasvahappojen saantia ja korvattiin se vastaavalla energiamäärällä monityydyttämättömiä rasvahappoja, kertatyydyttämättömiä rasvahappoja tai hiilihydraatteja.
Hyödyllisimmäksi osoittautui tyydyttyneiden rasvahappojen korvaaminen monityydyttämättömillä rasvahapoilla. Sepelvaltimotautitapahtumien riski pieneni 13 prosenttia ja sepelvaltimotautikuolemien riski 26 prosenttia, kun viisi prosenttiyksikköä kokonaisenergian tyydyttyneistä rasvahapoista korvattiin monityydyttämättömillä rasvahapoilla.
Kertatyydyttämättömillä rasvahapoilla korvaaminen ei vaikuttanut riskiin. Hiilihydraateilla korvaaminen lisäsi sepelvaltimotautitapahtumien riskiä seitsemän prosenttia, mutta sepelvaltimotautikuolemiin sillä ei ollut vaikutusta.
Analyysi ei anna tietoa transrasvahappojen vaikutuksista, koska luotettavia tietoja niiden saannista seurannan aikana ei ollut käytettävissä.
Suomessa monityydyttämättömien rasvojen saanti on liki tuplaantunut 40 vuodessa
Tulos on sopusoinnussa aiempien eri tutkimuksista peräisin olevien havaintojen kanssa. Jo 50 vuotta sitten osoitettiin, että monityydyttämättömät rasvahapot alentavat veren kolesterolitasoa.
Myös siitä on vakuuttavaa näyttöä, että veren kolesterolipitoisuuden alentaminen muun muassa ruokavalion ja lääkkeiden avulla pienentää sydän- ja verisuonitautien riskiä.
Suomessa tyydyttyneiden rasvojen saanti on pienentynyt 1960-luvun lopulta noin kuusi prosenttiyksikköä energiasta ja monityydyttämättömien noussut noin kolme prosenttiyksikköä energiasta eli miltei kaksinkertaistunut. Hiilihydraattien osuus on pysynyt jokseenkin samana.
Työikäisen väestön sydän- ja verisuonitautikuolemien määrä on laskenut samana aikana noin 80 prosenttia. Suomessa rasvojen kokonaissaanti on hyvällä tasolla, mutta öljyjen ja öljypohjaisten rasvojen käyttöä pitäisi lisätä kovien rasvojen sijaan. (Ruokatieto)
| |
Uudistettu kalsiumtesti on avattu Muista maito -sivuilla. Testi antaa suuntaa, saako vastaaja riittävästi kalsiumia päivittäin. Testi vertaa tuloksena saatua kalsiuminsaantia Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositukseen aikuisille.
Tuoreessa testissä ruoka-aineiden valikoimassa on entistä monipuolisemmin kalsiumia sisältäviä elintarvikkeita. Lisäksi annoskooksi voi valita myös puolikkaan annoksen.
Kalsium on luustolle tärkeä kivennäisaine. Lisäksi tarvitaan D-vitamiinia kalsiumin imeytymiseen sekä luustoa kuormittavaa liikuntaa kalsiumin kiinnittymiseen luustoon. Luusto elää ja uudistuu koko elämän ajan, myös aikuisiällä.
Maitovalmisteet ovat parhaita kalsiumin lähteitä suomalaisessa ruokavaliossa. Maito, piimä, jogurtti, viili, rahka, jäätelö ja juusto sisältävät runsaasti hyvin imeytyvää kalsiumia.
Muista maito -kampanjassa pyritään vahvistamaan ja monipuolistamaan maidon myönteistä mielikuvaa sekä lisäämään naisten maidon kulutusta. Kampanja on suunnattu yli 35-vuotiaille naisille ja sitä rahoittavat Euroopan yhteisö, Suomen valtio sekä Maito ja Terveys ry. Nyt on käynnissä kampanjan viimeinen toimintavuosi.
Lisätietoja: Maito ja Terveys ry
www.muistamaito.fi
| |
Univaje vaikuttaa ihmisen immuunipuolustukseen. Sitä kautta univaje saattaa lisätä riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin ja altistaa jopa ennenaikaiselle kuolemalle.
Univaje vaikuttaa erityisesti IL-17 ja CRP tulehdustekijöihin, joiden arvot kohoavat univajeen seurauksena. Tulehdusmuutokset eivät palaudu takaisin normaalille tasolleen hyvin nukuttujen öiden jälkeen, vaan tulehdusmuutokset lisääntyvät kasaantuvasti. Univajeen syinä voivat olla esimerkiksi ylityöt, työperäinen stressi, vuorotyö tai epäsäännölliset työajat.
Aikaisemmissa epidemiologisissa tutkimuksissa on todettu, että univaje lisää sydän- ja verisuonitauteihin sairastumisen riskiä ja sitä kautta kuolleisuutta. Näissä tutkimuksissa ei ole kuitenkaan selvitelty sairastumisen tarkempia mekanismeja. Nyt tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin syy-yhteyksiä univajeen ja sydän- ja verisuonitauteihin liittyvien immunologisten muuttujien välillä.
Mielenkiintoisimpana löydöksenä havaittiin tulehdustekijöiden, IL-17 ja CRP, arvojen nousu viiden univajeisen yön jälkeen. Arvot eivät palautuneet perustasolle kahden hyvin nukutun yön jälkeenkään. Näin ollen jatkuva univaje rasittaa immuunijärjestelmää, ja saattaa aiheuttaa pitkäkestoisia immunologisia muutoksia, jotka lisäävät muutoin terveiden ihmisten sydän- ja verisuonitautien riskiä ja heikentävät jo sairastuneiden hoitotasapainoa.
Tutkimus toteutettiin laboratorio-olosuhteissa ja siihen osallistuneet olivat terveitä nuoria miehiä. Tutkimuksessa jäljiteltiin univajetta kerryttävää rankkaa työviikkoa, jossa viitenä perättäisenä työpäivänä nukutaan lyhyemmät yöunet (4 tuntia) ja vasta viikonloppuna normaalit yöunet
(8 tuntia). Tutkimuksessa oli myös verrokkiryhmä, joka nukkui koko viikon ajan 8 tuntia yössä. Työviikon mittaisen univajeen vaikutuksia ei ole aiemmin tutkittu laboratorio-olosuhteissa.
Työterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston tekemän tutkimuksen rahoittivat Työsuojelurahasto ja EU:n Marie Curie - ohjelma.
Lisätietoja: Työterveyslaitos
| |
Elintarvikkeiden pakkausmerkinnät tarjoavat hyvät eväät terveellisten valintojen tekemiseen ja ravitsemussuositusten mukaisen ruokavalion koostamiseen.
Ravintosisältötietojen avulla eri tuotteiden vertailu on helppoa. Niistä näkee muun muassa elintarvikkeen sisältämän energian, rasvan, sokerin ja kuidun määrän. Valmisteen suolapitoisuustiedot löytyvät ainesosaluettelosta.
Vertaile tuotteita ravintoarvomerkintöjen avulla
Pakkausmerkinnöissä olevat ravintoarvomerkinnät kertovat ruuan ja juoman sisältämän energian ja ravintoaineiden määrän sataa grammaa tai sataa millilitraa kohden. Joskus tieto voidaan antaa myös annosta kohden.
Vertailemalla muita samaan käyttötarkoitukseen tarkoitettuja tuotteita toisiinsa ravintoarvomerkintöjen avulla, löytää terveellisen ruokavalion kannalta parhaan vaihtoehdon. Esimerkiksi omat aamiaisvalintansa voi kyseenalaistaa vertailemalla muroja, puurohiutaleita ja myslejä toisiinsa.
Katso myös ravitsemus- ja terveysväitteet
Elintarvikkeiden pakkauksissa saatetaan esittää ravitsemus- ja terveysväitteitä, jotka ohjaavat tekemään terveellisiä valintoja.
Ravitsemusväite kertoo, että elintarvikkeella on erityisiä hyödyllisiä ravitsemuksellisia ominaisuuksia energiamäärän, ravintoaineiden tai muiden aineiden suhteen. Energiaa tai ravintoaineita voi olla lisätty, vähennetty tai tuotteessa voi olla niitä hyvin vähän tai ei lainkaan.
Ravitsemusväitteitä ovat esimerkiksi "energiapitoisuutta vähennetty",
"vähärasvainen" ja "vähennetty sokeria".
Terveysväite viestii, että elintarvikkeen tai sen sisältämän ainesosan ja hyvän terveyden välillä on yhteys. Sillä voi olla vaikutusta kasvuun, kehitykseen ja elimistön toimintaan. Terveysväite voi kertoa myös, että tuotteella on vaikutusta sairauden kehittymiseen liittyvään riskitekijään.
Terveysväitteitä ovat esimerkiksi "kalsium vahvistaa luustoa" ja
"kasvisteroli alentaa kolesterolia".
Myös ravintoarvomerkintöjä täydentävät Sydänmerkki ja GDA- eli päiväsaantimerkintä auttavat valintojen tekemisessä. (Ruokatieto)
| |
Perinnöllinen laktoosi-intoleranssi rajoittaa maidon käyttöä ja kalsiumin saantia erityisesti naisilla jo lapsuudesta alkaen. Tämä ei kuitenkaan ole yhteydessä nuorella aikuisiällä saavutettuun luuston huippumassaan. 12 vuoden seurannan aikana luumassa kuitenkin pieneni. Luumassan menetys oli miehillä naisia yleisempää, ja perinnöllisesti laktoosi-intolerantit miehet saattavat olla alttiimpia luukadolle. Tiedot selviävät ETT Marika Laaksosen tuoreesta väitöstyöstä "Perimän ja ravinnon yhteydet kalsiumin aineenvaihduntaan ja luun vahvuuteen - Tutkimuksia luuston nutrigenetiikasta".
Laaksosen mukaan perinnöllistä laktoosi-intoleranssia ei voida pitää Suomessa merkittävänä osteoporoosin riskitekijänä, sillä vähälaktoosiset ja laktoosittomat maitovalmisteet mahdollistavat riittävän kalsiumin saannin myös laktoosi-intoleranteille. Kalsiumin saanti näyttääkin suomalaisilla vaikuttavan luumassan muutoksiin enemmän kuin laktoosin sieto. Ravinnon lisäksi luumassaan vaikuttaa liikunnan määrä.
Muista maito -sivuilla uusi ilme
Kolmivuotisessa Muista maito -kampanjassa pyritään vahvistamaan ja monipuolistamaan maidon myönteistä mielikuvaa sekä lisäämään naisten maidon kulutusta. Kampanja on suunnattu yli 35-vuotiaille naisille ja sitä rahoittavat Euroopan yhteisö, Suomen valtio sekä Maito ja Terveys ry.
Muista maito -nettisivuston etusivun ilme vaihtuu aika ajoin nyt kampanjan viimeisen toimintavuoden kuluessa. Sivuilla on paljon tietoa maidosta, kalsiumlaskuri, maukkaiden maitoisten ruokien ohjeita sekä tehokas kotijumppa.
| |
Ohjattu elämäntapainterventio on tehokas ja pysyvä hoitomuoto suurimmalle osalle lievää uniapneaa sairastavista potilaista, ja saavutetut hyödylliset vaikutukset säilyvät seurannassa.
American Journal of Respiratory and Critical Care Medicine -lehdessä julkaistu suomalaistutkimus on ensimmäinen satunnaistettu tutkimus, jossa painon lasku ja elämäntapojen muutokset kiistatta osoittivat uniapneaoireiden korjaantumisen. Lisäksi valtimotautien riski pieneni.
Tutkimus toteutettiin Kuopion yliopistollisessa sairaalassa yhteistyössä Kuopion yliopiston, Skogbyn Unitutkimuskeskuksen ja Kansanterveyslaitoksen kanssa. Tutkimusaineisto koostui vuosina 2004 - 2006 Kuopion yliopistolliseen sairaalaan uniapneaepäilyn takia lähetetyistä potilaista.
Potilaat olivat työikäisiä, ylipainoisia ja sairastivat lievää uniapneaa. Potilaat satunnaistettiin kahteen ryhmään, elämäntapahoitoon tai seurantaryhmään. Elämäntapahoito kesti vuoden ja sen tavoitteena oli potilaiden painonpudotus muuttamalla ruokavaliota terveellisemmäksi ja lisäämällä hyötyliikuntaa.
- Ylipaino on uniapnean suurin riskitekijä. Asiasta ei ole kuitenkaan tehty yhtään kunnollista tutkimusta tähän mennessä. Uniapnea kehittyy yleensä hiljalleen, mutta myöskään uniapnean hoitoon aikaisessa vaiheessa ei ole toistaiseksi kiinnitetty riittävää huomiota, toteaa tutkimusjohtaja Henri Tuomilehto.
Painonpudotuksen vaikutuksia mitattiin yöllisellä unirekisteröinnillä sekä potilaan kokemilla oireilla. Lisäksi selvitettiin sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaan liittyviä seikkoja.
Tutkimuksessa havaittiin, että painonpudotus on tehokas hoito lievää uniapneaa sairastaville ylipainoisille potilaille. Samanaikaisesti uniapnean ja siihen liittyvien oireiden paranemisen myötä havaittiin sokeri- ja rasva-aineenvaihduntahäiriöiden korjaantuminen sekä edullisia sydänvaikutuksia. Moni elämäntaparyhmän potilaista pystyi lisäksi lopettamaan verenpaine-, kolesteroli- ja diabeteslääkityksensä seurantajakson aikana.
Tuomilehdon mukaan uniapnea on jo nyt kansantauti, joka koskettaa pääosin työikäistä väestöä. Sitä potee jopa 150 000 suomalaista. Yleistyvä lihavuus on merkittävin tekijä sekä uniapnean että sen liitännäissairauksien synnyssä. Hän pitää oletettavana, että uniapnea, tyypin 2 diabetes ja verenpainetauti lisäävät toistensa haitallisia vaikutuksia vakavien sydän- ja verisuonitapahtumien synnyssä.
- Ylipainoisille potilaille elämäntapojen muuttaminen ja liikunnan lisääminen on ensisijainen hoitomuoto. Tutkimuksemme seuranta-aika on yksi vuosi, eikä elämäntapainterventiolla saavutettujen muutosten pysyvyyttä vielä tiedetä. Jo nyt tulisi suhtautua selvästi aktiivisemmin tämän suuren potilasryhmän hoitoon, Tuomilehto toteaa.
Nyt julkaistut tulokset ovat osa käynnissä olevaa laajempaa uniapneatutkimusta Kuopion yliopistossa ja Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. (Ruokatieto)
| |
Liiallinen proteiinin ja viljojen syönti saattaa happamoittaa ikääntyvien ihmisten elimistöä ja siten haurastuttaa luita. Kasvisten ja hedelmien syönti puolestaan lisää elimistöön emästä, neutraloi happamuutta ja voi auttaa ehkäisemään luukatoa, todettiin Tufts-yliopiston tutkimuksessa.
Journal of Clinical Endocrinology and Metabolism -lehdessä julkaistu kaksoissokkotutkimus vertasi emäksistä natrium- tai kaliumbikarbonaattilisää syövien 78 yli 50-vuotiaan miehen ja naisen testiryhmää 84 henkilön kontrolliryhmään, joka söi ja liikkui tottumustensa mukaan. Kaikki koehenkilöt saivat saman määrän kalsium- ja D-vitamiinilisää. Kolmen kuukauden tutkimusjakson jälkeen testiryhmä eritti virtsaansa vähemmän kalsiumia kuin kontrolliryhmä.
Ruuansulatuksessa proteiini ja viljat pilkkoutuvat happamiksi yhdisteiksi, kun taas kasvikset ja hedelmät emäksisiksi hajoamistuotteiksi. Testiryhmän syömä määrä bikarbonaattia vastasi yhdeksän päivittäisen kasvis- tai hedelmäannoksen bikarbonaattipitoisuutta. Yksi annos on noin kourallinen.
Tutkijoiden mukaan hedelmät ja vihannekset ruokavaliossa ovat edullinen ja turvallinen tapa ehkäistä ikääntyvän elimistön happamoitumista ja ylläpitää tukirangan terveyttä. (Ruokatieto)
| |
Monet Suomessa kaipaavat valoa tähän aikaan vuodesta, mutta psoriasista sairastavalle valolla on erityinen merkitys. Auringonvalo on luonnonmukaisin ihopsoriasiksen hoitomuoto. Talvisaikaan monet psoriasista sairastavat tarvitsevat myös muita hoitokeinoja. Tuore Käypä hoito -suositus esittää valohoidon tärkeänä hoitomuotona keskivaikeaan psoriasikseen. Ongelmana on valohoidon saatavuus osassa Suomea. Tämän vuoksi monilla psoriasisyhdistyksillä on hoitolamppuja, joita vuokrataan lääkärin lähetteellä. Psoriasisliitto järjestää lisäksi ilmastokuntoutuskursseja vaikeaa psoriasista sairastaville.
Psoriviikko 2.-8.2.2009.
www.psoriasisliitto.fi
| |
Elintapamuutoksia painottava ohjaus on tehokas keino ehkäistä aikuistyypin diabetesta ja valtimosairauksia. Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma Dehkon 2D -hanke osoitti, että ravitsemus-, liikunta- ja painonhallintaryhmiin ohjattujen henkilöiden painonnousu ja vyötärömitan kasvu pysähtyivät ja sokerihäiriöt alkoivat korjaantua.
Tehokkaan seulonnan myötä sokerirasituskokeet lisääntyivät hankealueella 300 prosentilla. Kokeissa löytyi runsaasti sokerihäiriöitä ja oireetonta diabetesta, 19 prosentilla miehistä ja 12 prosentilla naisista hankkeen tutkimusryhmässä.
Sekä diabeteksen ehkäisyssä että hoidossa sydämen terveyttä ja painonhallintaa edistävän ruokavalion merkitys on suuri. Sairauteen liittyvät kohonneen verensokeripitoisuuden lisäksi usein myös korkeat kolesteroli- ja verenpainearvot.
D2D toteutettiin vuosina 2003-2008 Pirkanmaan, Keski-Suomen, Pohjois-Savon, Pohjois-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiireissä yhteensä 1,5 miljoonaa suomalaista kattaneella alueella. 8,4 miljoonaa euroa maksanut hanke vauhditti tyypin 2 diabetekseen sairastumisen arviointilomakkeen, Riskitestin, leviämistä vakituiseen käyttöön useimmissa maan terveyskeskuksissa.
Oireettomat diabeetikot löydettävä
Diabetekseen liittyvät terveydenhuollon menot ovat nopeassa kasvussa. Erityisesti lääkekustannukset ovat kaksinkertaistuneet tyypin 2 eli aikuisiän diabeetikkojen määrän lisääntymisen vuoksi vuosien 1998–2007 aikana. Vuonna 2007 ne olivat noin 250 miljoonaa euroa.
Diabeteksen yleistymisen ohella lääkekulut ovat kasvaneet diabeteksen lääkehoidon kallistumisen vuoksi, sanoo kustannustutkija Tiina Tampsi-Jarvala Diabetesliitosta ja Tampereen yliopistosta. Luvut ovat ennakkotietoja keväällä julkaistavasta diabeteksen kustannustutkimuksesta.
Diagnosoimattomia tapauksia on noin 200 000, arvioi Suomen Diabetesliitto. Diabetesta on todettu sairastavan noin 300 000 suomalaista. Saattaa siis olla, että jopa 40 prosenttia sairastuneista ei vielä tiedä sairaudestaan. Tyypin 1 diabeetikkoja Suomessa on noin 40 000.
– Oireettomat diabeetikot on tärkeää löytää ja saada hoitoon ennen vakavien ja kalliiden lisäsairauksien puhkeamista. Tyypin 2 diabetes on myös ehkäistävissä elintapamuutoksilla, sanoo professori Matti Uusitupa Kuopion yliopistosta.
Diabetestutkimusten ennakkotietoja julkistettiin tiistaina Tampereella alkaneilla Dehko-päivillä.
Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma Dehko 2000-2010 on kansallinen kymmenvuotinen diabetesohjelma, jolla ehkäistään tyypin 2 diabetesta, diabeteksen aiheuttamia lisäsairauksia, kehitetään diabeteksen hoitoa sekä tuetaan diabeetikon omahoitoa. Ohjelma tuottaa uusia toimintamalleja terveydenhuollon käyttöön.
Valiosta tulee Dehkon pääsponsori vuonna 2009. Sillä on valikoimissa liki 50 Sydänmerkki-tuotetta, joiden yksi myöntäjätaho on Diabetesliitto. (Ruokatieto)
| |
Naisten näyttää olevan vaikeampaa hillitä syömistään nälkäisenä kuin miesten. Näin osoittaa amerikkalainen Brookhaven National Laboratoryssa tehty tutkimus.
Naisilla on suurempi riski kuin miehillä olla sairaalloisen lihavia, joiden painoindeksi on yli 40, kun normaalitaso on 20-25.
Tutkimuksessa verrattiin koehenkilöiden aivotoimintaa, kun heille näytettiin herkkuja täynnä oleva lautanen. Koehenkilöiden oli täytynyt paastota 17 tuntia ennen koetta. Heidän käskettiin yrittää hillitä ruokahaluaan ja ajattelemaan jotakin, joka ei liity ruokaan.
Tutkimuksen vetäjä tohtori Gene-Jack Wang huomasi, että miehillä halua ja ruokaa käsittelevät aivon osat olivat huomattavasti vähemmän aktiivisia käskyn jälkeen kuin ennen sitä. Naisilla ei ollut huomattavaa eroa kyseiten aivo-osioiden aktiivisuudessa.
Wangin mukaan naisten alhaisempi kognitiivinen kontrolli ruokaan liittyville stimulaatioille verrattuna miehiin saattaa selittää osaltaan, miksi naisilla on enemmän ruokaan ja syömiseen liittyviä häiriöitä.
Tutkimus julkaistiin Proceedings of the National Academy of Sciences -julkaisussa. (Ruokatieto)
| |
Elintarvikkeiden lisäaineista, aromeista ja entsyymeistä on annettu uudet Euroopan yhteisöjen asetukset, jotka tulevat voimaan tänään. Näiden lisäksi on annettu erillinen asetus näitä aineita käyttöön hyväksyttäessä noudatettavasta menettelytavasta.
Uusi lisäaineasetus korvaa nykyiset neljä lisäaineita koskevaa säädöstä, joissa olevat yksittäisten aineiden käyttöä koskevat liitteet jäävät kuitenkin voimaan. Uusi aromiasetus korvaa vuonna 1992 annetun aromiasetuksen. Myös aromiaineista tullaan laatimaan yhteisön luettelo sen jälkeen, kun kaikkien tällä hetkellä käytössä olevien noin 2800 aromiaineen turvallisuusarvioinnit on saatu valmiiksi. Tähän arvioidaan menevän vielä pari vuotta. Elintarvikkeiden valmistuksessa käytettävistä entsyymeistä ei ole aikaisemmin ollut omaa säädöstä. Uudessa asetuksessa säädetään, millä ehdoilla entsyymejä voi elintarvikkeissa käyttää. Myös käyttöön hyväksytyistä entsyymeistä tullaan laatimaan luettelo. Tämän luettelon valmistuminen vie kuitenkin useamman vuoden.
Lisätietoja Eviran internetsivulta:
evira.fi>elintarvikeet>lainsäädäntö>lisäainelainsäädäntö>elintarvikkeiden lisäaineista annettu uusi asetus
| |
Meluherkkyys naisilla näyttää liittyvän suurentuneeseen sydäntautiriskiin, osoittaa tuore suomalainen väitöstutkimus.
Meluherkkien naisten sydän- ja verisuonitautikuolleisuus oli tilastollisesti merkitsevästi suurempi kuin ei-meluherkkien naisten.
Sepelvaltimotautikuolleisuudessa meluherkkyyden ja elinaikaisen melualtistuksen välinen yhteisvaikutus oli naisilla tilastollisesti merkitsevä. Miehillä vastaavaa ei todettu.
Meluherkkyys on yksilöllinen ominaisuus, ja sillä on yhteys muun muassa kohonneeseen verenpaineeseen ja stressiin, osoittaa Helsingin yliopistossa LL Marja Heinonen-Guzejev tällä viikolla tarkastettava väitöstutkimus.
Meluherkkyys on kasautunut perheisiin
Heinonen-Guzejev selvitti väitöstutkimuksessaan, mihin somaattisiin ja psykologisiin ominaisuuksiin meluherkkyys liittyy, selittävätkö perintötekijät meluherkkyyden eroja, ja liittyykö meluherkkyys kuolleisuuteen ja erityisesti sydän- ja verisuonitaudeista johtuvaan kuolleisuuteen.
Tutkimuksessa käytettiin suomalaista kaksosaineistoa. Vuonna 1988 tehtiin meluaiheinen kysely Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitoksen aikuisten kaksoskohortin niille kaksospareille, joista vain toisella parin jäsenistä oli todettu verenpainetauti.
Kyselyyn vastasi 1 495 henkilöä. Tiedot muista sairauksista, lääkkeiden käytöstä ja psykologisista tekijöistä saatiin samoille kaksosille vuonna 1981 tehdystä kyselystä. Geenien ja ympäristötekijöiden yhteyttä meluherkkyyteen arvioitiin 573 kaksosparilla. Kohortin kuolleisuutta seurattiin vuosina 1989-2003.
Tutkituista 38 prosenttia oli meluherkkiä. Meluherkkyydellä havaittiin yhteys kohonneeseen verenpaineeseen, uni- ja rauhoittavien lääkkeiden sekä särkylääkkeiden käyttöön, keuhkolaajentumaan, tupakointiin, stressiin ja vihamielisyyteen myös silloin kun elinaikainen itse raportoitu melualtistus oli vakioitu.
Kaksostutkimuksen perusteella yksilöiden väliset geneettiset erot selittivät 36 prosenttia eroista meluherkkyydessä, ja meluherkkyys oli kasautunut perheisiin. (Ruokatieto)
| |
Työterveyslaitoksen ja Lontoon yliopiston yhteistyönä tehdyssä tutkimuksessa osoitetaan, että pitkät työpäivät voivat vaikuttaa älylliseen suoriutumiskykyyn. Tulokset julkaistiin juuri kainsainvälisessä American Journal of Epidemiology -lehdessä. Suomessa ylitöitä tehdään eniten kuljetusalalla ja tietotyössä.
Kyseessä on tiettävästi ensimmäinen laaja seurantatutkimus maailmassa, jossa työpäivän pituuden ja älyllisen suorituskyvyn muutoksia on selvitetty toistomittauksin. Tulokset antavat selviä viitteitä siitä, että pitkillä työpäivillä saavutetut hyödyt saadaan yksilön terveyden ja toimintakyvyn kustannuksella. "Pitkien työpäivien haittavaikutuksiin on syytä suhtautua vakavasti", toteaa dosentti Marianna Virtanen Työterveyslaitokselta.
Syytä siihen, miksi pitkät työpäivät heikentävät älyllistä suoriutumiskykyä, ei vielä tiedetä. Taustalla saattaa olla useita tekijöitä, esimerkiksi lisääntyneet unihäiriöt, masennus, epäedulliset elämäntavat ja verisuonisairaudet. Kaikki nämä tekijät voivat heikentää aivojen toimintaa ja vaikuttavat siten suoriutumiskyvyn heikentymiseen.
Tutkimuksessa mukana yli 2000 julkisen sektorin työntekijää
Nyt valmistuneeseen tutkimukseen osallistui 2214 keski-ikäistä englantilaista Whitehall II -tutkimuksessa mukana olevaa julkishallinnon työntekijää. Heille tehtiin viisi erilaista älyllistä suoriutumista mittaavaa testiä vuosina 1997-99 ja 2002-04. Hyvin pitkää työpäivää (yli 55 tuntia viikossa) sekä keskipitkää työpäivää (41-55 tuntia) tekevien suoriutuminen sanavaraston laajuutta mittaavassa testissä oli jo tutkimuksen alkutilanteessa heikompi kuin normaalityöpäivää (35-40 tuntia) tekevillä. Seurantamittauksessa molempien ylityöryhmien suoriutuminen heikkeni sekä sanavarastotestissä että päättelykykyä mittaavassa testissä normaalityöpäivää tekeviin verrattuna.
Havaitut yhteydet olivat kasautuvia; mitä enemmän ylityötä, sitä heikompaa oli suoriutuminen testeissä. Pitkää työpäivää tekevät myös nukkuivat vähemmän kuin muut, potivat enemmän masennusoireita ja käyttivät enemmän alkoholia kuin normaalipituista työpäivää tekevät. "Jatkamme tämän tutkimusjoukon seurantaa myös tulevaisuudessa, sillä on tärkeää selvittää ovatko toimintakyvyn muutokset pysyviä ja lisäävätkö ylipitkät työpäivät mahdollisesti myös dementian vaaraa", kertoo tutkimusprofessori Mika Kivimäki.
Suomessa ylityön tekeminen on yleisintä kuljetusalalla ja tietotyössä
Aiemmin Työterveyslaitoksella toteutetun valtakunnallisen Työ ja terveys Suomessa 2006 -tutkimuksen* mukaan noin kolmannes työntekijöistä tekee ylityötä korvausta vastaan. Kyselyssä keskimäärin pisintä työpäivää tehtiin kuljetus- ja liikennealalla, jossa 45 prosenttia vastaajista oli tehnyt ylitöitä. Suomessa tehdään ylityötä myös ilman korvausta: palkatonta ylityötä kertoi tehneensä 14 prosenttia vastaajista. Yleistä ylityö oli myös tietotyössä (33 prosenttia korvausta vastaan, 24 prosenttia ilman korvausta), ja voimakkainta kasvu on ollut hallinto- ja toimistotyössä, jossa palkattoman ylityön tekeminen lisääntyi 16 prosentista 23 prosenttiin. Tietotyöhön tutkimuksessa luettiin hallinto ja toimistotyön lisäksi myös tekninen, tieteellinen ja taiteellinen työ.
Lisätietoja/ lähde: Työterveyslaitos.
| |
Bifidus-bakteerien puute suolistossa varhaislapsuudessa kasvattaa allergian ja liikalihavuuden riskiä. Lihavuuden ja allergian taustalta löytyy samanlainen vastustuskyvyn epätasapaino, siksi ne esiintyvät usein yhdessä. Mikrobiston tasapaino muodostuu varhaislapsuudessa.
Varhaislapsuudessa limakalvojen puolustusjärjestelmä ei ole kypsä. Vieraat valkuaisaineet voivat ohjata immuunivastetta tulehdukseksi. Terve suolimikrobisto edistää elimistön sietokykyä ravinnon vieraille valkuaisaineille, hillitsee tulehdusvastetta ja säätelee aineenvaihduntaa.
Lastentautien professori Erika Isolauri Turun yliopistosta sanoo, että terveen mikrobitasapainon edistäminen yhdessä tasapainoisen ravinnon kanssa saattaa suojata lihomiselta. Isolauri kertoi keskiviikkona Lääkäripäivillä NAMI-projektissa saaduista tuloksista.
Mikrobiston ja isännän vuorovaikutus vaikuttaa ravintoaineiden imeytymiseen ja rasvan varastoitumiseen. Etenkin Bacteroides- ja Clostridium-bakteerien ylimäärä liittyy Isolaurin mukaan lihavuuteen. Ne voivat muuttaa imeytymättömät hiilihydraatit helposti imeytyvään muotoon ja lisätä rasvahappojen varastoitumista rasvakudokseen. Kertynyt rasvakudos tuottaa useita tulehduksen välittäjäaineita.
Ylipainoisen mikrobisto lihottaa normaalipainoista
Nopea lihominen voidaan jopa käynnistää siirtämällä suolimikrobistoa lihavilta henkilöiltä normaalipainoisille. Samoin epätasapainoinen, etenkin liikaa rasvaa sisältävä ruokavalio muuttaa suoliston mikrobistoa ja johtaa tulehdustilaan, joka haittaa insuliinin toimintaa. Bifidus-bakteerien määrän kasvattaminen suolistossa hillitsee aineenvaihdunnan häiriötä.
Myös äidin lihavuus tai ylimääräinen painonnousu odotusaikana vaikuttavat suoliston bakteeritasapainoon. Ylipaino raskauden aikana ohjelmoi sikiön ja imeväisen aineenvaihdunnan, vastustuskyvyn ja mikrobiston tasapainoa kohti lihavuutta.
Bakteerien asettuminen suolistoon tapahtuu ravintoaineiden kautta ja synnytyskanavasta. Rintaruokituilla, täysiaikaisilla, terveillä vauvoilla bifidobakteerit muodostavat suurimman osan suolistobakteerikannasta, kun taas korvikeruokituilla niitä on selvästi vähemmän. Pikkulapsen mikrobikanta vakiintuu noin kahden vuoden kuluessa syntymästä.
Suomalaislapsista 10 - 20 prosenttia on ylipainoisia. Lihavat lapset ovat usein ylipainoisia myös aikuisina. (Ruokatieto)
| |
Työpaikan Tipaton tammikuu -porukkaan lähtee mukaan moni sellainenkin, joka itsekseen suunnittelee, muttei tule ryhtyneeksi tipattomalle tai vähentämään alkoholin käyttöään osana muuta elintaparemonttia. Tipattomasta kannattaa puhua, vaihtaa kokemuksia ja innostaa itseä ja kavereita sellaisiin elintapoihin, joista tulee hyvä olo itselle ja läheisille.
Uskalla kokeilla Tipatonta!
Usein ajatellaan, että Tipaton tammikuu on vain alkoholin suurkuluttajille tarkoitettu "nenänvalkaisukuukausi". On kuitenkin monia, jotka päättävät ryhtyä Tipattomalle, vaikka eivät käytä kovin runsaasti alkoholia. On hyvä pysähtyä välillä tutkimaan omia juomatapojaan. Kuinka usein ja missä tilanteissa tulee ottaneeksi? Onko juomistilanteista tullut tapa? Kuinka monta annosta viikon mittaan kertyy? Miltä juomisen jälkeen tuntuu? Miltä tuntuu olla ilman totuttua alkoholiannosta? Voinko hyvin? Miten läheiseni voivat? Mikäli aihetta ilmenee, muutetaan kurssia. Kannattaa aloittaa pienistä muutoksista.
Tutkimustulokset antavat aihetta vähentää juomista
Työterveyslaitoksen kahdeksaa työpaikkaa koskevan Alkoholi ja työterveys 2007 -kyselyn mukaan yli 80 prosenttia miehistä ja naisista pitää itseään kohtuukäyttäjinä. Kuitenkin viimeisen vuoden aikana joka viidenneltä mieheltä ja joka kymmenenneltä naiselta jäi suunniteltuja hommia tekemättä juomisen vuoksi. Alkoholia käyttävistä juomisen seurauksena muisti on mennyt 43 prosentilla miehistä ja lähes 16 prosentilla naisista. Lisäksi yli 40 prosenttia miehistä ja lähes 30 prosenttia naisista on tuntenut syyllisyyttä tai katumusta juomisen jälkeen. Tämä kertoo tietämättömyydestä alkoholin riskikäytöstä tai siitä, että tiedosta huolimatta terveysriskeistä ja ilmenneistä haitoista ei välitetä.
Haitat viestittävät riskikäytöstä. Ei saa tehdyksi jotain, mitä tavallisesti kuuluu tehtäviin tai on suunnitellut tekevänsä, tulee riitaa, tekee virheitä, sattuu vahinkoja ja tavaroita häviää. Pitkällä aikavälillä voi seurata ongelmia ihmissuhteille, mielenterveydelle ja työkyvylle, ja voi kehittyä alkoholiriippuvuus tai muu sairaus. Monikaan ei tule ajatelleeksi, että alkoholi pahentaa jo olemassa olevia oireita ja sairauksia.
Tipattoman aikana ja jälkeen työporukoissa kannattaa vertailla saatuja kokemuksia ja hyötyjä juomisen vähentämisestä: putosiko paino, vähenikö kuorsaus, paraniko seksielämä ja uni, säästyikö rahaa, lisääntyikö liikunta ja yhdessäolo perheen ja ystävien kanssa.
Työterveyshuollot mukaan Tipattomaan tammikuuhun!
Työterveyslaitos keräsi kahdelta viime vuodelta palautteita työterveyshuoltojen Tipaton tammikuu -toiminnasta ja osassa työterveyshuoltoja vuosi vuodelta innostutaan uudelleen kampanjaan. Esimerkiksi yhdessä työpaikkojen toimijoiden kanssa järjestettiin tietotoreja tai arvontoja, jossa palautetut juomapäiväkirjat toimivat arpalipukkeina. Kuitenkin vielä harva työterveyshuolto lähtee yksikkönä kannustamaan tipattoman tammikuun viettoa. Tipaton tammikuu kannattaa sisällyttää työterveyshuollon vuosisuunnitelmaan jatkuvana toimena.
Lisätietoja: www.tipatontammikuu.fi
| |
Hallitus teki ensimmäisen yhteisen periaatepäätöksen liikunnan edistämisen linjoista. Päätöksen mukaan valtio sitoutuu edistämään liikuntaa päiväkodeissa, kouluissa ja muissa oppilaitoksissa sekä lisäämään arkiliikkumisen mahdollisuuksia. Päätöksessä halutaan myös turvata eettisesti kestävän kilpa- ja huippu-urheilun toimintaedellytyksiä.
Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallinin mukaan periaatepäätöksen taustalla on hallituksen huoli siitä, että vaikka kansalaiset suhtautuvat liikuntaan myönteisesti, he liikkuvat aiempaa vähemmän. Liikunnan monipuolistuneet mahdollisuudet ovat osin jääneet hyödyntämättä.
- Enää ei riitä, että valtion tai kuntien liikuntahallinto edistää liikuntaa. Tarvitaan hallinnonalojen sitoutumista liikunnan edistämiseen, yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa sekä kansalaisten liikunnallisen omavastuun lisäämistä, Wallin huomautti. (Finfood)
| |
Lasten ja nuorten terveyden edistämiseen tähtäävä kolmivuotinen Järkipalaa-hanke on päättymässä. Sitran rahoittamassa ja koordinoimassa hankkeessa syntyi paljon uusia terveellisiä tuotteita ja tietoa siitä, mitkä asiat ovat lasten ja nuorten terveydessä kunnossa ja millä keinoilla terveyttä voidaan parantaa. Yhteinen päätelmä oli, että järki palaa koulun ja kotienkin arkeen, jos aikuisten vastuu ja huolenpito toteutuvat.
Järkipalaa-hankkeen päätulokset esiteltiin Järkipalaa koulupäivään -tapahtumassa 2. joulukuuta Helsingissä. Hanke yhdisti toimijoita tekemään vuosina 2006–2008 laajaa yhteistyötä tutkimuksen, tuotekehityksen ja viestinnän saralla. Tapahtumassa julkistettiin Kansanterveyslaitoksen koordinoiman tutkimushankkeen tulokset. Kuopion yliopisto jatkaa työtä alakoululaisten parissa vielä vuosina 2009–2011 ja Sydänliitto jatkaa viestimistä aiheesta. Heidän tekemänsä tutkimukset toivat myös uutta tietoa lasten ja nuorten arjesta.
Monista Järkipalaa-hankkeen aikana tehdyistä selvityksistä ilmenee, että aikuiset eivät aina tunnista, miten tärkeä merkitys heillä on lastensa ravitsemukseen.
Kansantervyslaitoksen tulokset osoittivat, että jo yhden vuoden aikana voidaan sokerin ja makeiden välipalojen syöntiä vähentää, kun käytössä ovat oikeat keinot. Näyttää myös siltä, että terveelliseen ravitsemukseen olisi paras tottua jo varhaislapsuudessa. Yläkoululaisten vihannesten ja hedelmien käyttöä ei saatu lisättyä lyhyen tutkimuksen aikana. Tytöt paransivat elintapojaan poikia useammin.
Järkipalaa-hankkeen vahvoja toimijoita olivat Sitra, Kansanterveyslaitos, Leipätiedotus ry, Oulun yliopiston hammaslääketieteen laitos, Kuopion yliopisto, Suomen Sydänliitto ry, HK Ruokatalo Oy, Raisio Oyj, Sodexo Oy, Vaasan & Vaasan Oy ja Valio Oy.
Jatkoa luvassa
Järkipalaa-hankkeessa on ollut mukana poikkeuksellisen monta tahoa, yhteensä noin 40 toimijatahoa on tehnyt työtä yhteisin tavoittein.
– On tärkeää varmistaa, että hyväksi todettuja kouluruokasuosituksia voidaan toteuttaa. Siinä auttaa se, että Järkipalaa-hankkeessa kokeiltuja keinoja otetaan käyttöön, projektipäällikkö Markku Mikola Sitrasta kertoi. Käytäntöön panoa varten on luotu uusia vankkoja menetelmiä; tutkimusraporttien lisäksi opetusmateriaaleja, teesejä ja käsikirjoja.
Lopputilaisuudessa heitettiin pallo kuntapäättäjille, joilla on vastuu kouluruokailun resursseista. Lasten ja nuorten terveyden ja kouluruokailun eteen tehdään jatkossakin töitä monella taholla. Yhteistyöhankkeita ovat tekemässä muun muassa Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma ja Terveyden edistämisen - sekä Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmat. (Sitra)
Yhteenvedot 2.12.2008 julkaistuista tuloksista, Kansanterveyslaitoksen tiedote: Aikuiset rakentavat nuorten ruokaympäristön – järkevät valinnat tehtävä helpoksi sekä Sydänliiton tiedote: Tositarinoita lasten ja nuorten elämästä luettavissa osoitteessa: www.sitra.fi/jarkipalaa
| |
Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen järjestämään Lopeta ja voita -kilpailuun osallistui tänä vuonna 2300 tupakoitsijaa. Lopeta ja voita -kilpailun tarkoituksena on kannustaa aikuisia tupakoijia lopettamaan tupakointi. Tutkimuksen mukaan jopa 21 % osallistujista on lopettanut tupakoinnin kokonaan. Tupakoinnin lopettamiskilpailuja on järjestetty 1980-luvun puolivälistä lähtien, viime aikoina vuosittain. Tänä vuonna osallistujien ikähaitari oli 18-79. Yli puolet osallistujista oli alle 35-vuotiaita.
Lopeta ja voita -kilpailussa järjestettiin jo toisen kerran kaksi sarjaa: sekä perinteeksi muodostunut neljän viikon kilpailu toukokuussa että kuuden kuukauden pääkilpailu toukokuusta lokakuun loppuun. Kilpailuihin ilmoittautui kaikkiaan 2 300 osanottajaa, joista yli 80 prosenttia osallistui kuuden kuukauden kilpailusarjaan.
"Kilpailu lopettamismuotona innostaa kaikenikäisiä lopettamaan. Tänä vuonna osallistujien ikähaitari oli 18-79. Yli puolet osallistujista oli alle 35-vuotiaita, mutta myös varttuneempia osanottajia oli runsaasti", sanoo projektipäällikkö Eeva Riitta Vartiainen Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksesta. "Kilpailu houkuttelee yhtä lailla miehiä kuin naisia lopettamaan. Suurin osa kilpailijoista on yrittänyt lopettaa tupakoinnin vähintään kolme kertaa aikaisemmin".
Lopeta ja voita -kilpailuja on järjestetty 1980-luvun puolivälistä lähtien, viime aikoina vuosittain. Kilpailun tarkoituksena on kannustaa aikuisia tupakoijia lopettamaan tupakointi. Hanketta koordinoi Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus.
Tutkimuksen mukaan jopa 21 % osallistujista on lopettanut kokonaan
Viime vuoden kilpailuun (Lopeta ja voita 2007) osallistuneiden keskuudessa tehtiin seurantatutkimus, jossa selvitettiin lopettamisen tuloksellisuutta. Onnistuminen lopettaa tupakointi kokonaan oli huomattavasti yleisempää niiden vastaajien keskuudessa, jotka osallistuivat kuuden kuukauden kilpailuun (42 %) kuin neljän viikon kilpailuun (17 %)
Tupakasta kokonaan irtipäässeiden osuuden koko osallistujamäärästä arvioidaan olevan noin 21 %. Aikaisempien tutkimusten mukaan tämä on vaihdellut 13-17 prosentin välillä.
"Kun on onnistunut olemaan kuusi kuukautta ilman tupakkaa, on jo selvinnyt pahimmista sekä fyysisistä että psyykkisistä vieroitusoireista", sanoo Eeva-Riitta Vartiainen. " Näin pitkän lopettamisjakson jälkeen nousee myös kynnys aloittaa uudelleen, varsinkin kun lähes kaikki tupakoijat haluavat päästä eroon tupakasta", hän lisää.
Seurantatutkimuksen mukaan suurimmalla osalla (83 %) kilpailuun osallistuneista oli ilmoittautuessa aikomus lopettaa tupakointi kokonaan. Kuuden kuukauden kilpailuun osallistuneilla oli vielä hieman enemmän motivaatiota lopettaa pysyvästi (86 %) kuin yhden kuukauden kilpailuun osallistuneilla (73 %).1
Lopeta ja voita -kilpailun päärahoittaja on sosiaali- ja terveysministeriö. Hanketta tukevat terveysjärjestöt ja apteekit kautta maan.
Tupakoinnin lopettamiskilpailun pääpalkinto Varsinais-Suomeen
Lopeta ja voita 2008 -kilpailun arvonnassa 5 000 euron pääpalkinto osui 70 -vuotiaalle Paavo Hopposelle Littoisista. Toisen palkinnon, 3 000 euroa, voitti Kangasalalainen 29-vuotias perheenisä, Mika Leiman. Palkinnot luovutettiin tiistaina 2.12.2008 valtakunnallisen Tupakka ja terveys -päivän yhteydessä.
"Paavo, haluatko taas ilmoittautua siihen tupakoinnin lopettamiskilpailuun..."
Pääpalkinnon voittanut Hopponen aloitti tupakoinnin armeijassa. Hänellä on takanaan lukuisia lopettamisyrityksiä, pisin tupakoimattomuusjakso kesti jopa 8 vuotta. Viime keväänä mitta tuli täyteen: "Haluan elää terveenä ja olla mukana seuraamassa
10 -vuotiaan tyttäreni kasvamista", Happonen sanoo. "Kun keväällä naapurin rouva kysyi minulta, osallistuisinko taas siihen tupakoinnin lopettamiskilpailuun, niin päätin, että nyt poltan sen vihoviimeisen tupakan", hän jatkaa. Hopposta oli jo usean vuoden ajan kannustanut ja motivoinut lopettamaan naapuri, Pirjo Naumanen, Terveys ry:n Varsinais-Suomen aluesihteeri, joka tekee alueella aktiivisesti töitä tupakasta ja nuuskasta vierotuskouluttajana.
"En halua, että pojallani on tupakoiva isä..."
Toisen palkinnon voittaja Mika Leimanin paras kannustaja oli hänen 3,5 -vuotias poikansa. "En halua, että pojallani on tupakoiva isä", Mika Leiman sanoo. Myös hän aloitti tupakoinnin armeijassa, tupakkatauot ikään kuin kannustivat tupakoimaan.
Lisätietoja:
Projektipäällikkö Eeva Riitta Vartiainen,
Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus,
puh 040 748 3243,
sähköposti: eeva-riitta.vartiainen(at)heli.fi,
www.lopetajavoita.fi
| |
Vähärasvainen maito on tehokas ja turvallinen harjoituksenjälkeinen juoma urheilijoille. Se näyttää olevan yhtä tehokas tai tehokkaampi palautumisjuoma kuin perinteiset urheilujuomat sekä kestävyys- että voimaharjoittelijalle.
Voimaharjoittelun jälkeen nautittu maito voi lisätä proteiinien synteesiä lihaksissa, mikä johtaa parantuneeseen proteiinitasapainoon. Kestävyysharjoittelun jälkeen maidon juominen näyttää palauttavan nestetasapainoa tehokkaammin kuin urheilujuoma tai vesi. Lisäksi maito voi olla tehokas juoma lihasten glykogeenivarastojen palauttamisessa.
Maidon käyttö urheilujuomana on kasvavan kiinnostuksen kohteena. Tieteellistä tutkimusta aiheesta on vielä vähän, mutta se on lupaavaa. Tämänhetkinen tieteellinen näyttö puhuu maidon käytön puolesta urheilujuomana.
Maito sisältää enemmän ravintoaineita suhteessa energiaan kuin perinteiset urheilujuomat. Siinä on saman verran hiilihydraatteja kuin monessa urheilujuomassa. Maidon proteiinikoostumus on edullinen lihasten aineenvaihdunnalle ja proteiinisynteesille. Elimistöstä poistuu harjoituksen aiheuttaman hikoilun mukana mm. natriumia ja kaliumia. Maidossa on niitä paljon ja ne estävät nesteen poistumista virtsan mukana.
Lisätietoja: Maito ja Terveys ry
| |
Alkoholia ei voi pitää terveysvaikutteisena elintarvikkeena. Professori Jussi Kauhanen korostaa, että pienen alkoholimäärän tuoma terveysvaikutus saavutetaan yhtä lailla liikkumalla riittävästi. Alkoholin vaikutus ei ole ainutlaatuinen.
Kauhanen vetää Kuopion yliopistossa FinDrink-tutkimusta, joka on osa Suomen Akatemian nelivuotista Päihteet ja addiktio -tutkimusohjelmaa.
Kauhanen pahoittelee, että suurta yleisöä hämää ristiriitainen tieto alkoholin terveysvaikutuksista. Runsaan juomisen haitat ovat kiistattomat, mutta samaan aikaan tuodaan esiin, että etenkin punaviinin kohtuukäyttö mahdollisesti suojaa sydänsairauksilta.
- Tutkimuksissa on saatu kiistaton näyttö siitä, että 1-2 annoksen päivittäinen alkoholinkäyttö vähentää sepelvaltimotaudin ja siihen liittyvien kuolemien riskiä. Tällä hetkellä näyttää siltä, että itse alkoholi on sydänkuolemien ehkäisyssä tärkeämpi tekijä kuin viinin muut ainesosat, Kauhanen sanoo.
Turun yliopiston tutkimuksessa punaviini paransi sepelvaltimoiden virtausta, mutta alkoholiton punaviini tai konjakki eivät. Punaviinin on todettu laskevan epäterveellisen HDL-kolesterolin määrää ja lisäävän verisuonten virtausta. Kysymys, onko terveellisempää nauttia annos viiniä kuin votkaa saa Kauhasen kuitenkin siteeraamaan Matti Nykästä: Ehkä on, ehkä ei. Varmuutta saadaan vielä odottaa.
Väestötasolla kohtuukäytön hyödyt näkyvät miehillä vasta yli 40-vuotiaina ja naisilla yli 50-vuotiaina. Nuoremmille alkoholista ei ole mitään terveyshyötyä, haittaa sen sijaan voi olla.
Naisilla alkoholinkäytöstä arvioidaan olevan nykyisellä kulutustasolla useammin sydänhyötyjä kuin terveyshaittoja. Miehillä sen sijaan alkoholin haitat ovat roimasti hyötyjä suuremmat. Naisilla täysi terveyshyöty saavutetaan jo yhdestä alkoholiannoksesta päivässä, miehillä kahdesta. Kaksi annosta päivässä viikon jokaisena päivänä tuo naisen 14 annoksella jo suurkulutuksen rajalle.
Vanhukset juovat lääkkeeksi
On myös monia väestöryhmiä, joille pienikin alkoholimäärä on lisäriski tai ei sovi lainkaan. Esimerkiksi ikääntyvillä henkilöillä voi tulla ongelmia alkoholin ja erilaisten lääkkeiden yhteisvaikutuksista, vaikka kulutus olisikin kohtuullista.
- Puolet yli 75-vuotiaista naisista katsoo käyttävänsä alkoholia lääkkeenä. Vanhukset käyttävät alkoholia useammin kuin on luultu, koska aiemmin ei ole ymmärretty asettaa kysymystä oikein. Vanhukset pitävät brandytuikkua lisälääkkeenä esimerkiksi nitrojen ohella, eivät alkoholinkulutuksena, Kauhanen sanoo.
Ikääntyvien keskimääräinen alkoholinkulutus voi lähivuosina tilastollisesti kasvaa, koska ikääntyvät suuret ikäluokat ovat tottuneet käyttämään alkoholia enemmän kuin aikaisemmat sukupolvet. Vanhukset eivät siis juo enemmän vaan vanhuusikään tulevat jatkavat entistä kulutustaan.
Kulutus kääntyy pian laskuun taloudesta riippumatta
Alkoholinkäyttö kääntyy laskuun Suomessa, mikäli seuraamme useimpien eurooppalaisten vertailumaiden kehitystä. Näin on jo tapahtunut muun muassa Ranskassa, Saksassa ja Pohjoismaista eniten alkoholia kuluttavassa Tanskassa. Kauhanen uskoo, että Suomen nykyiset kulutusluvut alkavat laskea näiden maiden tasolle.
- Alkoholin kulutus on eri maissa seurannut samanlaista käyrää, vain eri aikoina. Ranskassa kulutus alkoi pienentyä jo 1970-luvulla, Tanskassa 1990-luvulla, Kauhanen kertoo.
Muissa Euroopan maissa kulutus on noussut Suomea korkeammalle ennen laskua. Sekä Suomessa, Ranskassa että Tanskassa juodaan nyt keskimäärin hieman alle 10 litraa alkoholia vuodessa. Kulutuskäyrän kääntyessä laskuun joivat ranskalaiset 16 litraa ja tanskalaisetkin yli 10 litraa alkoholia vuodessa.
Suomessa alkoholin kokonaiskulutus ei ole kasvanut merkittävästi vuoden 2004 jälkeen. Väkevien juomien kulutuksessa huippu saavutettiin jo 1970 - 1980 -luvuilla. Viinit ovat pitkään hitaasti mutta tasaisesti kasvattaneet suosiotaan muiden juomien kustannuksella. Raittiiden osuus on noussut koko 2000-luvun.
Kulttuuri muuttaa juomista
- Jatkokehitys Suomessa riippuu yleisestä talouden kehityksestä sekä valtion alkoholipoliittisista ratkaisuista. Merkittävimmät tekijät suurissa muutoksissa ovat kuitenkin kulttuurisia. Kun yleinen asenneilmapiiri sekä esimerkiksi työelämän muuttuvat vaatimukset eivät enää tue runsasta alkoholinkäyttötapaa, huomattavakin muutos kulutustavoissa on mahdollinen, Kauhanen vakuuttaa.
Suomessa kulttuuri ei Kauhasen mukaan enää entiseen tapaan suvaitse krapulapäivien pitämistä, pitkiä lounaita tai humalaista käyttäytymistä. Täysin raittiiden osuus väestöstä on lisääntymässä. Päivittäinen vähäinen alkoholin käyttö on melko vierasta suomalaiselle alkoholikulttuurille, vaikka riski- ja humalajuominen onkin tutkimusten mukaan viime vuosina vähentynyt.
- Talouteen ei meillä enää reagoida niin voimakkaasti alkoholilla. Ylimääräistä rahaa ei sijoiteta suoraan juomiin. Taantuma voi päinvastoin vielä hieman hillitä kulutusta, Kauhanen ennustaa.
Nuorten käyttäytyminen on jakautunut selkeämmin kahtia. Joissain alakulttuureissa alkoholin käyttöä halveksitaan, toisissa humalajuominen jatkuu. Humalahakuinen tai riskijuominen eivät kuitenkaan ole yleistyneet missään väestönosassa. (Finfood)
| |
Diabeteksen hyvä ja tehokas hoito sekä terveyden edistäminen on yhteinen asiamme, sillä valtion terveysmenoista 15 prosenttia menee diabeteksen hoidon kustannuksiin.
Mitä on tehtävissä - säädetäänkö läskivero vai sallitaanko verotukseen liikuntavähennys? Pienilläkin teoilla voi vaikuttaa. Jo puolen tunnin kävelyllä päivittäin voi ennaltaehkäistä tyypin 2 diabetesta, niinpä päättäjät ja kansalaiset ympäri maailman lähtevät liikkeelle maailman diabetespäivänä 14. marraskuuta.
YK on kehottanut kaikkia jäsenvaltioita, organisaatioita ja yrityksiä huomioimaan maailman diabetespäivän. Viime vuonna diabetespäivän tapahtumissa käveli samana päivänä ympäri maailmaa 206 694 ihmistä 70 eri maassa. Suomessa kävelytapahtumia järjestetään tänä vuonna muun muassa Helsingissä, Oulussa, Turussa, Savonlinnassa ja Kuopiossa.
Helsingin Töölönlahden ja Finlandia-talon kävelytapahtumaan on haastettu mukaan parisataa päättäjää ja terveysvaikuttajaa. He näyttävät esimerkillään, miten voimme itse huolehtia painonhallinnasta ja terveydestämme. Kaikille avoimessa kävelytapahtumassa voi mittauttaa verensokerinsa, vyötärönympäryksensä ja verenpaineensa.
Tilaisuudessa luennoi dosentti Antti Virkamäki aiheenaan diabeteksen tehokas hoito ja kustannussäästöt. Paikalla on myös diabeteshoitaja Paula Nikkanen, joka kertoo yleisistä tavoitteista tyypin 2 diabeteksen hoidossa.
Diabeteksen hoitokulut kuriin
Virkamäen mukaan tyypin 2 diabeteksen hoidossa on paljon vältettävissä olevia kustannuksia. Niitä ovat suuret liitännäissairauksien hoitokulut, joihin menee yli puolet kaikista diabeteksen hoitokustannuksista.
- Yleisiä liiketoiminnan periaatteita soveltaen voisimme saada diabeteskustannusten paisumisen kuriin. Hyvä hoito, diabeteslääkkeet sekä hoitovälineet tulee nykyistä selkeämmin nähdä investointeina ja kalliiden liitännäissairauksien hoito vältettävissä olevina kustannuksina.
Virkamäki toteaa, että laadukkaaseen hoitoon investointi säästää kalliilta lisäsairauksien kustannuksilta. Tyypin 2 diabeetikkojen hoito kärsii, jos yhteiskunta ei investoi tehokkaaseen hoitoon, johon kuuluvat lääkkeiden ohella myös riittävät itsehoitovälineet. Ne ovat kustannuksiltaan muutaman prosentin luokkaa.
- Lepsu hoito johtaa kustannuksiltaan 10 - 20-kertaisiin lisäsairauksiin, joista vähintään puolet olisi vältettävissä laadukkaalla hoidolla. Veronmaksajien tulisi jo puhtaasti taloudellisista syistä vaatia diabeetikoiden laadukasta hoitoa, inhimillisistä kärsimyksistä puhumattakaan. Aina ei muisteta, että diabetes on neljänneksi yleisin kuolinsyy ja yleisin keinomunuaishoidon syy. Tyypin 2 diabetes vastaa valtimoriskiltään sydäninfarktia, Virkamäki korostaa.
Myös diabeteksen ehkäisy on tärkeää kustannusten hallintaa, sillä vain ehkäisyn avulla sairauden räjähdysmäinen kasvu voidaan saada hallintaan.
- Meidän on hoidettava myös jo sairastuneet puoli miljoonaa ihmistä. Arvioni mukaan nopeimmat säästöt saisimme jo sairastuneiden laadukkaalla hoidolla, mutta vain laajat yhteiskunnalliset toimenpiteet voivat pysäyttää epidemian pahenemisen, Virkamäki painottaa.
Painonpudotusohjelman tavoitteena tyypin 2 diabeteksen ehkäisy
Internetissä on tarjolla Novo Nordiskin yhteistyössä terveydenhuollon ja ravitsemuksen asiantuntijoiden kanssa laatima 13 viikon pituinen maksuton painonpudotusohjelma. Painonpudotus ei paranna itse sairautta, mutta jo 5 - 10 prosentin painonpudotus voi kohentaa diabeteksen hoitotasapainoa huomattavasti.
Painonpudotusohjelma on suunnattu tyypin 2 diabetesta sairastaville henkilöille, mutta se soveltuu kaikille, jotka haluavat ehkäistä sairauden syntyä ja pudottaa painoa. Ohjelman perustana on pysyvä elintapamuutos.
Ohjelma ei keskity ainoastaan rasvan syönnin vähentämiseen vaan myös liikuntaan ja muihin ruokailutottumuksiin, jotka auttavat tasapainottamaan verensokeria ja pudottamaan painoa. Ohjelman tiedot perustuvat tuoreeseen tutkimustietoon. (Finfood)
| |
Pääkaupunkiseudulla käytetään alkoholia enemmän kuin koko maassa keskimäärin, mutta ruokailutottumukset ovat terveellisemmät. Itä-Uudellamaalla alkoholin käyttö erityisesti vähän koulutetuilla miehillä on kasvanut huomattavasti ja aikuisten tupakointi on yleisempää kuin Suomessa keskimäärin. Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä miesten tupakointi on yleistynyt ja koulutuserot tupakoivien välillä ovat kasvaneet selvästi.
Tulevaisuudessa yhteiskunta ja yksittäiset kunnat kohtaavat haasteita, joista ei selvitä, ellei hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen suhtauduta tosissaan.
- Kunnat ovat tärkeimpiä toimijoita tässä työssä. Erilaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelmien, periaatepäätösten ja suositusten tavoitteita ei saavuteta ilman kuntien luottamushenkilö- ja virkamiesjohdon sitoutumista, painottaa peruspalveluministeri Paula Risikko.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen mukaan kuntastrategiaan
Valmisteilla olevassa terveydenhuoltolaissa kunnan päättäjien ja johtavien virkamiesten vastuu korostuu. Kuntien on seurattava asukkaidensa terveydentilaa ja siihen vaikuttavien tekijöiden kehitystä väestöryhmittäin. Terveysnäkökohdat on otettava huomioon kaikissa kunnan toiminnoissa.
Terveyden edistämisestä on laadittava suunnitelmat, jotka hyväksytään kunnanvaltuustossa osana kuntastrategiaa.
- Vaikka terveyden edistämisen säädökset ovat osa terveydenhuoltolakia, terveyden edistäminen koskettaa laajasti koko kuntaa, ei ainoastaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Terveysnäkökohdat on otettava huomioon kaikessa kunnallisessa päätöksenteossa: kaavoituksessa, liikenneratkaisuissa, koulutuksessa ja vapaa-ajan palveluissa, Risikko muistuttaa.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vaikuttaa myönteisesti kuntatalouteen. Risikon mukaan kannattaa miettiä, mistä kuntakohtaiset erot terveydenhuollossa ja vanhusten hoivamenoissa johtuvat ja miten kustannuksiin voi vaikuttaa.
Terveyden edistämisen politiikkaohjelman ja Terveys 2015 -ohjelman järjestämissä ministerin työkokouksissa muistutetaan kuntapäättäjiä siitä, että heillä on vastuu hyvinvointia ja terveyttä koskevista päätöksistä ja terveyden edistämisen johtamisesta. (Finfood)
| |
Monella suomalaisella on toisinaan ohimeneviä selkäkipuja, jotka saattavat johtua esimerkiksi huonosta työskentelyasennosta, ylipainosta tai stressistä. Kivun taustalla voi kuitenkin olla myös tulehduksellinen selkäsairaus, joista yleisin on selkärankareuma.
- Selkärankareumalle on tyypillistä nimenomaan tulehduksellinen selkäkipu, joka erottuu tavallisesta, niin sanotusta epäspesifistä selkäkivusta. Selkärankareumassa selkäkipu tulee yleensä levossa, selkä jäykistyy etenkin aamuisin, ja kipu saattaa herättää aamuyöstä ja pakottaa liikkumaan, kertoo Helsingin reumakeskuksen dosentti, reumatologian erikoislääkäri Kari Eklund.
Selkäkivun ja -jäykkyyden lisäksi selkärankareuma voi oireilla myös raajoissa, ja aiheuttaa nivelten tulehtumista ja turpoamista, jännetupentulehduksen, kantapäiden ja jänteiden kiinnityskohtien kipua sekä jopa silmätulehdusta.
Niin sanotulla tavallisella reumalla ja selkärankareumalla on joitakin yhteisiä piirteitä, sillä molemmissa sairauksissa esimerkiksi niveltulehdus on yleinen. Selkärankareumassa tulehtuvat kuitenkin isot nivelet kuten polvi ja lonkka, kun taas tavallisessa reumassa tulehtuvat tyypillisemmin sormien ja varpaiden kaltaiset pienet nivelet, joista sairaus yleensä alkaa. Kyse on kuitenkin kahdesta eri sairaudesta.
Selkäkivun syy tärkeää selvittää
Selkärankareuma jää usein tunnistamatta, sillä se saattaa peittyä esimerkiksi issiakseen viittaavien, yleisten oireiden alle. Varsinkin lievissä sairauksissa tulehduskipulääkkeet auttavat hyvin kipuun ja muihin oireisiin, jolloin tutkimuksiin hakeutuminen pitkittyy, ja diagnoosin saaminen venyy.
- Jos selkäkipu kestää yli 6 viikkoa, sen syy pitäisi aina pyrkiä selvittämään. Taustalla voi olla muitakin tekijöitä kuin selkärankareuma. Lääkäriin on syytä hakeutua etenkin siinä tapauksessa, että oireet viittaavat tulehdukselliseen selkäkipuun, eli kipu herättää öisin tai selkä on kovin jäykkä, Eklund sanoo.
- Kipuun on tärkeää puuttua ajoissa, sillä vakavimmissa selkärankareuman muodoissa jatkuva tulehdus saattaa johtaa siihen, että koko selkäranka luutuu jäykäksi.
Vaikka selkärankareumaa ei saada koskaan parannettua kokonaan, sen hoitomahdollisuudet ovat viime vuosien aikana parantuneet huomattavasti. Suuri osa selkärankareumatapauksista on lieviä, ja oikeanlaisten lääkkeiden avulla sairastunut voi elää useimmiten normaalia elämää.
Nuorten sairaus
Selkärankareuma on tyypillisesti nuorten sairaus, sillä siihen sairastutaan yleensä 20-30-vuotiaina. Yli nelikymppisenä sairastuminen on jo melko harvinaista. Miehet sairastuvat selkärankareumaan hieman useammin kuin naiset.
- Tärkein altistava tekijä tälle sairaudelle on peritty kudostyyppi, niin sanottu HLA-B27-tyyppi, joka löytyy 95 prosentilta potilaista. Tämän kudostyypin löytyminen ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita selkärankareumaan sairastumista, sillä tyyppi on yleinen, ja sitä esiintyy jopa 15 prosentilla väestöstä, reumatologian erikoislääkäri Kari Eklund sanoo.
Pääasiallinen syy selkärankareumaan on tulehdusreaktion syntyminen selkään sekä nikamiin ja niitä reunustaviin jänteisiin. Tulehdusreaktio johtaa selän jänteiden kalkkeutumiseen ja sitä kautta selän jäykistymiseen. Tulehduksen syntyminen liittyy jollakin tavalla suolistobakteereihin, mutta tarkkaa syytä siihen ei tiedetä.
| |
Kolmannes paksusuolen ja munuaisen sekä rintasyövistä johtuu ylipainosta ja liikunnan puutteesta, arvioi Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos IARC. Säännöllinen liikunta ja normaalipainossa pysytteleminen vähentävät riskiä sairastua yleisimpiin syöpätauteihin.
Suomen Syöpäjärjestöt muistuttaa, että tärkeää on tasapaino eli syödään sen verran kuin kulutetaan. Ravinnossa tulee välttää rasvaa ja sokeria ja käyttää alkoholia kohtuudella. Syövän sairastaneiden on hyvä kiinnittää huomiota elämäntapoihin, joilla voi ehkäistä sairauden uusiutumista.
Meneillää olevilla Terveys + Hyvä olo –messuilla Helsingin Messukeskuksessa Syöpäjärjestöt mittaavat messuvieraiden vyötärönympäryksen. Samalla kerrotaan kasvisten merkityksestä painonhallinnassa ja painonhallinnan vaikutuksesta riskiin sairastua syöpätauteihin.
Syöpäjärjestöt kannustavat lihavia laihtumaan ainakin 5 - 10 prosenttia. Laihtumisen aiheuttamat hormonaaliset muutokset pienentävät myös syöpäriskiä. Naisen vyötärönympäryksen tulisi olla alle 80 senttimetriä ja miehen vyötärönympäryksen alle 90 senttiä. (Finfood)
| |
Syöpäsäätiön Roosa nauha -kampanja järjestetään tänä vuonna kuudetta kertaa Suomessa. Kampanjan tavoitteena on lisätä tietoisuutta rintasyövästä ja kerätä varoja korkeatasoiseen kotimaiseen rintasyöpätutkimukseen.
Suomessa Roosa nauha -kampanjan tuotto ohjataan Syöpäsäätiön Roosa nauha -rahastoon. Kampanjaan liittyvällä rusettimyynnillä tuetaan Syöpäjärjestöjen potilastyötä.
Perjantaina 3.10. vietetään pukeudu pinkkiin -päivää, jolloin kaikki työ-, harrastus- ja ystäväporukat voivat koota joukkonsa hyvän asian puolesta, pukeutua pinkkiin ja käynnistää oman haastepottinsa kampanjan verkkosivuilla osoitteessa www.roosanauha.fi.
| |
Suomalaisten tulisi vähentää suolan saantia. Keskimäärin suolaa saadaan 6-8 g päivässä, kun suositus on alle 5 g. Suolasta suurin osa, 80 prosenttia saadaan piilosuolana. Merkittäviä arkipäivän piilosuolan lähteitä ovat leivät, murot, leikkeleet, juusto, valmisruoat sekä erilaiset ruoanvalmistuksessa käytettävät mausteet, kuten marinadit, maustekastikkeet ja liemikuutiot. Elintarvikkeiden suolapitoisuudet on merkitty useimpien tuotteiden pakkausmerkintöihin. Monille kuluttajille pakkausmerkintöjen lukeminen on kuitenkin haastavaa ja ravintosisältötietojen tulkinta vaikeaa.
Vähemmän suolaa sisältävät elintarvikkeet löytää helposti Sydänmerkin avulla. Tunnus on ainoa pakkausmerkintä, joka auttaa tuotteiden ravitsemuksellisen laadun arvioinnissa ja helpottaa mm. vähemmän suolaa sisältävien elintarvikkeiden tunnistamisessa. Esimerkiksi Sydänmerkki-tunnuksella varustetusta leivästä saa noin puolet vähemmän suolaa kuin ns. normaalisuolaisesta leivästä. EU:n asetuksessa vähäsuolaisuuden raja muuttui niin alhaiseksi, ettei juuri mikään elintarvike alita sitä. Siksi merkintää ”vähäsuolainen” ei elintarvikkeissa näe. Sydänmerkki on entistä tehokkaampi tapa osoittaa vähemmän suolaa sisältäviä tuotteita.
Liian runsas suolansaanti on terveydelle monin tavoin haitallista. Se nostaa verenpainetta, joka on sydän- ja verisuonitautien merkittävä vaaratekijä. Näin mm. sydän kuormittuu ja sen koko kasvaa. Samalla aivohalvauksen ja sydäninfarktin vaara suurenee ja odotettavissa olevien terveiden elinvuosien määrä pienenee. Suolan sisältämä natrium on elimistölle välttämätön kivennäisaine, mutta Suomessa sen saanti ylittää fysiologisen tarpeen moninkertaisesti.
Suolan käyttöä kannattaa vähentää pikku hiljaa, jolloin makuaisti pysyy muutoksessa mukana. Ruoanvalmistuksessa voi puolittaa ohjeen suolamäärän tai lisätä suolaa aina aavistuksen totuttua vähemmän. Suolan sijasta makua ruokiin antavat aromikkaat juurekset, tomaatti ja sipulit sekä yrtit ja muut suolattomat mausteet. Suolan saanti olisi hyvä pitää vähäisenä lapsuudesta asti. Tämä onnistuu helpoiten, kun jo lapsena tottuu vähäsuolaiseen ruokaan. Käytännön vinkit ruoanvalmistukseen saat tästä.
Sydänmerkin tunnettuus ja tuotteiden käyttö lisääntyneet
Kansanterveyslaitoksen Aikuisväestön terveyskäyttäytymisseurannan (AVTK-tutkimus 2007) mukaan Sydänmerkin tuntee 77 prosenttia ja 57 prosenttia on käyttänyt Sydänmerkki-tuotteita. Vuoden 2006 vastaavat luvut olivat 75 % ja 56 %.
Sydänmerkki elintarvikepakkauksessa kertoo, että tuote on rasvan määrän ja laadun sekä suolan kannalta parempi valinta omassa tuoteryhmässään. Tällä hetkellä Sydänmerkin käyttöoikeuden saaneita tuotteita on 370. Merkkijärjestelmä tuotiin markkinoille vuonna 2000 Suomen Sydänliitto ry:n ja Suomen Diabetesliitto ry:n toimesta.
Tunne arvosi – Maailman Sydänpäivä 28.9.
Yhdeksättä Maailman Sydänpäivää vietetään 28.9. eri puolilla maailmaa teemalla Know your risk – Tunne arvosi. Erilaisten tapahtumien, tempausten ja tietoiskujen kautta kiinnitetään ihmisten huomio sydänterveyden riskitekijöihin. Suomessa päivän teema on kohonnut verenpaine. Maailman Sydänpäivän viettoa organisoi World Heart Federation, Suomessa Suomen Sydänliitto yhteistyössä Suomen Kardiologisen Seuran kanssa. Sydänyhdistykset ympäri Suomen järjestävät omia tapahtumiaan, mm. retkiä, liikuntatapahtumia ja luentoja.
Lisätietoja: Suomen Sydänliitto ry
www.sydanmerkki.fi
| |
Henkilöstöravintoloitsijan valinta ja ruokapalveluhenkilökunnan kanssa sovitut terveelliset ruokavalinnat ovat työnantajan tehokkaimpia keinoja auttaa työntekijöitään painonhallinnassa. Ylipainon ehkäisy on keskeinen osa työhyvinvointia, painottaa eläkevakuutusyhtiö Eteran tutkimuspäällikkö Marita Hyttinen.
Suomalaisista työssäkäyvistä noin 53 prosentilla on ylipainoa eli heidän painoindeksinsä on yli 25. Heistä 15 prosenttia on merkittävästi ylipainoisia, jolloin ylipainoa on ainakin 15 kiloa. Miehistä ylipainoisia on 61 prosenttia ja naisista 35 prosenttia.
Etera on aloittanut yhteistyön Painonvartijoiden kanssa. Ryhmänohjaaja Susanna Nyman Painonvartijoista kertoo harhaluulojen ja piintyneiden käytäntöjen olevan hänen useimmin kohtaamansa este terveelliselle työpaikkaruokailulle. Keittäjille ei esimerkiksi tule mieleen tilata tukusta viisi prosenttia rasvaa sisältävää kermaa tavallisen 24-prosenttisen sijaan.
Ruumiillisen työn tekijät puolestaan luulevat tarvitsevansa reilusti rasvaa, koska kuvittelevat työnsä raskauden kuluttavan runsaasti energiaa. Todellisuudessa esimerkiksi rakennustyömaalla ei Eteran tutkimusten mukaan yleensä täyty terveyttä ylläpitävä 10 000 askeleen päivätahti. Silti asenne kevytruokaa kohtaan saattaa olla jopa vihamielinen.
- Monilla on ennakkoluulo, että kevyt ruoka ei maistu hyvältä. Ei keveydestä aina tarvitse kertoa! Kun ruoka tehdään hyvin, puhtaista raaka-aineista, ei keveyttä huomata sokkotesteissä, Nyman vinkkaa.
Hän neuvoo työnantajia myös kannustamaan alaisiaan pitämään ruokatauon, jonka aikana ehtii rauhassa syödä monipuolisen aterian. Lautasmallin esillä pitäminen ruokalassa on yksinkertainen työkalu, jolla väkeä autetaan valitsemaan linjalta sopivasti lautasentäytettä.
- Yksi kunnon ateria työpäivän aikana on parempi painonhallinnan ja työvireyden kannalta kuin jatkuva välipalojen syönti, Nyman sanoo.
Hän vakuuttaa, että painonhallintaa tukeva ruokailu on mahdollista kaikenlaisissa ammateissa, myös vaikkapa kannonnokassa lounastavilla metsureilla ja epäsäännöllistä työtä tekevillä lentoemännillä, jotka eivät pääse valmiiseen pöytään.
Työssä jaksamisen kriittinen piste jo 40 ikävuodessa
Ylipaino yksinään kaksinkertaistaa riskin päätyä ennenaikaiselle eläkkeelle. Lisäksi se vaikuttaa taustalla myös tärkeimmissä työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen syissä, joita ovat tuki- ja liikuntaelinvaivat, mielenterveys ja verenkiertohäiriöt.
Hyttisen mukaan työuran kriittinen hetki työssä jaksamisen kannalta on jo 40 ikävuoden tuntumassa. Yhä useammin liikakilot kertyvät stressaantuneelle esimiehelle. Esimiehistä ylipainoisia on 68 prosenttia, eli selvästi yli kaikkien työssäkäyvien 55 prosentin osuuden.
- Esimiesten työhyvinvoinnin puutteet paljastuvat usein ylipainossa. Ylipainolla on yllättävän suuri merkitys työssä jaksamiseen ja viihtymiseen. Tutkimuksistamme käy ilmi, että korkea painoindeksi heikentää työkykyä ja työssä jaksamista, lisää pitkiä poissaoloja, stressioireita ja uupumusta sekä vähentää työtyytyväisyyttä, Hyttinen kertoo.
On työnantajan etu, että työntekijät jaksavat töidensä jälkeen myös viettää tyydyttävää vapaa-aikaa, sillä uupuneena kotiin palannut ihminen ei jaksa miettiä, mitä suuhunsa laittaa. (Finfood)
| |
Maailman Sydänpäivää vietetään syyskuun viimeisenä sunnuntaina 28.9.2008 yli sadassa maassa. Tämän vuoden teemana on Tunne arvosi, hallitse riskisi.
Sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden väheneminen kolmen vuosikymmenen aikana on pelastanut vuoteen 2006 mennessä kaikkiaan 126.000 työikäisen (35–64-vuotiaat) suomalaisen hengen, kertoo Kansanterveyslaitoksen tuore arvio. Samaan aikaan sydän- ja verisuonitautien aiheuttamalta kuolemalta on välttynyt 117 tuhatta 65–74-vuotiasta suomalaista.
– Jos sydän- ja verisuonitautien kuolleisuus olisi pysynyt 1970-luvun alun tasolla, olisi Suomessa kuollut 243.000 alle 75-vuotiasta enemmän kuin reilun kolmenkymmenen vuoden aikana on tapahtunut. Vuotuinen sydänkuolleisuus on tähän mennessä vähentynyt 80 prosenttia, summasi Suomen Sydänliiton puheenjohtaja, pääjohtaja Pekka Puska Maailman Sydänpäivän tiedotustilaisuudessa Helsingissä maanantaina. – Tuoreet laskelmat muistuttavat, että terveyden edistäminen ja sairauksien ennaltaehkäisy on ylivoimaisesti tehokkain tapa edistää väestön terveyttä ja lisätä terveitä elinvuosia.
Sydänterveyden edistäminen sekä sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisy – terveellinen ruokavalio, liikunta ja ylipainon välttäminen sekä savuttomuus – ovat koko väestön terveyden kulmakiviä. Puskan mukaan Suomen tulokset ovat myös kansainvälisesti vahva näyttö ehkäisyn suurista mahdollisuuksista.
Maailman Sydänjärjestö (World Heart Federation) ja Suomen Sydänliitto kehottavat Sydänpäivänä meitä arvioimaan oma riskimme sairastua sydän- ja verisuonitauteihin teemana Know your risk – Tunne arvosi. Erityistä huomiota järjestöt kiinnittävät kohonneen verenpaineen aiheuttamaan, usein huomaamatta jäävään riskiin.
Kohonnut verenpaine – a silent killer
Suomalaisten keskimääräinen verenpaine on alentunut viime vuosikymmeninä selvästi, mutta lasku pysähtyi vuosina 2002–2007. Hyvän kehityksen saivat aikaan ruokavaliomuutokset ja parantunut hoito, mutta laskun pysäytti lisääntyvä ylipaino ja alkoholin kulutus sekä hoidon herpaantuminen.
Puskan mukaan verenpaineen hoito on Suomessa viime vuosikymmeninä parantunut merkittävästi, mutta hoitosuosituksiin nähden kohonnut verenpaine on selvästi alihoidettu. – Toisaalta isoa osaa heistä, joilla on kohonnut verenpaine, ei saada lääkehoidon piiriin, toisaalta elintapamuutoksilla ei tueta hoitoa eikä hoitotavoitteita ei aina saavuteta, Puska kertasi.
Lisätietoja: Suomen Sydänliitto ry
| |
Ravitsemustieteen dosentti Mikael Fogelholm Suomen Akatemiasta totesi puheenvuorossaan HK Ruokatalon hyvinvointiseminaarissa, että sekä liikuntaan että ravintoon kannattaa satsata. Eri sairauksien riskejä arvioitaessa liikunnan ja ravitsemuksen painotukset vaihtelevat.
Fogelholm totesi, että vaikka kilojen karistaminen on helpompaa laihdutusruokavaliolla kuin liikuntaa lisäämällä, tuo liikunnalla menetetty kilo enemmän terveyttä kuin laihduttamalla menetetty. Se tuo muita myönteisiä tuloksia, joista tutkimuksissa on mitattu muun muassa parempi kestävyyskunto.
- Terveyden kannalta yksi liikunnalla laihdutettu kilo vastaa kahta ruokavalion avulla menetettyä kiloa, Fogelholm totesi.
Lihavuudella ja toisaalta ravitsemuksella ja fyysisellä aktiivisuudella on myös toisistaan riippumattomia vaikutuksia syövän, tyypin 2 diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien sairastuvuusriskiin sekä ja tuki- ja liikuntaelinten toimintaan ja terveyteen.
Ruokapyramidia voisi remontoida
Fogelholm pohdiskeli myös sitä, tuoko nykyinen ruokapyramidi riittävän hyvin esille parhaan tietämyksen, mitä ravitsemuksesta nykyisin on. Hän aprikoi, pitäisikö vihannesten ja hedelmien muodostaa ruokavaliomme perusta.
Myös viljavalmisteiden välillä on eroja; osalla tuotteista on terveydelle myönteinen vaikutus, kun taas joillakin on jopa huono vaikutus. Ruokapyramidissa pitäisi myös eritellä toisistaan terveyden kannalta tärkeät ravintorasvat ja haitallinen sokeri.
Hyvä kunto edustaa myös sydän- ja verisuonitautien kuolleisuusriskiä tarkastelleissa tutkimuksissa vahvimmin vähentynyttä kuolleisuutta. Hyvän kolesterolin suhde kokonaiskolesteroliin selittää osan tästä.
Fogelholm pohdiskeli erilaatuisten kolesterolien suhteita toisiinsa ja etenkin sitä, onko väestötutkimuksissa näkyvä hyvä kehitys vain sen ansiota, että tyydyttyneen rasvan käyttö on tarkastelujaksolla pienentynyt. Entä jos tyydyttämättömien rasvojen käyttö ei olisi samaan aikaan lisääntynyt huimasti?
Fogelholm muistutti, että samaan aikaan kun käytetyn rasvan laatu muuttui, myös kasvikunnan tuotteiden käyttö lisääntyi. Hänen mukaansa tämä muutos on ainakin yhtä merkittävä tekijä kuin muutokset rasvan laadussa.
Sydän- ja verisuonitautien kuolleisuusriskiä ruokavalion terveellisyyden nousu vähentää 30 prosenttia. Sen sijaan sekä liikunta- että ravintosuositusten toteutuminen vähensi esityksessä siteeratussa tutkimuksessa riskiä 50 prosentilla.
Kasviksilla diabetesta vastaan
Lihavuuden kasvattamaa riskiä sairastua diabetekseen ei Fogelholmin mukaan voi kompensoida pelkästään liikunnan ja ravinnon avulla. Kuitenkin ruokavaliota kannattaa tarkkailla, sillä siinä voi olla riskiä lisääviä tekijöitä. Esimerkiksi oikeista lähteistä saadut hiilihydraatit pienentävät riskiä.
Fogelholm totesi myös, että mitä enemmän syö hedelmiä ja vihanneksia, sitä pienempi on riski sairastua tyypin 2 diabetekseen. Erityyppisillä liikuntaharjoituksilla on erilainen vaikutus insuliiniherkkyyteen, joten liikunnan hyödyllisyydestä diabetesriskin ehkäisyssä ei voi sanoa mitään yleispätevää.
World Cancer Research Fundin viime vuonna julkaiseman tutkimuksen mukaan ruuan syöpää ehkäisevästä vaikutuksesta ei ole näyttöä. Liikunnan on sen sijaan osoitettu suojaavan paksusuolensyövältä. Myös liikunnan rintasyövältä suojaavasta vaikutuksesta on melko vahvaa näyttöä.
Tuki- ja liikuntaelinten toiminnan ja terveyden suhteen Fogelholmilla oli yksi näppisääntö: syömällä tasapaino ei parane. Luun massaa ja rakennetta parantavia liikuntalajeja ovat ne, joissa on kovia, suunnaltaan vaihtelevia iskuja. Esimerkkeinä mainittiin squash, sulkapallo, aerobic ja tanssi. Ne parantavat myös lihaskuntoa ja tasapainoa.
Fogelholmin ydinviesti on, että liikunta, ravitsemus ja psykososiaalinen hyvinvointi muodostavat kokonaisuuden. Sen osa-alueista kuten ystävyydestä, nautinnoista ja elämyksistä ammennetaan hyvinvointia. (Finfood)
| |
Kansanterveyslaitoksen juuri julkaistu tutkimus osoittaa, että alkoholin riskikulutus on Suomessa yleistä.
Riskikuluttajat juovat alkoholia terveydelleen vaarallisia määriä, mutta eivät ole varsinaisesti alkoholiriippuvaisia. Tutkimuksen 30–64-vuotiaista suomalaisista riskikuluttajia oli 5,8 %.
Kansanterveyslaitoksen tutkijan, ylilääkäri Mauri Aallon mielestä prosenttimäärä on suuri, sillä tutkimuksessa määriteltiin riskikulutuksen rajat melko korkeiksi eli miehille 24 ja naisille 16 alkoholiannosta viikossa viimeisen vuoden aikana.
Suomalaisista alkoholin suurkuluttajista noin puolet on riskikuluttajia ja puolet alkoholiriippuvaisia. Riskikuluttajilla on suuri todennäköisyys tulla alkoholiriippuvaisiksi tai saada jokin alkoholin aiheuttama sairaus. Aallon mielestä alkoholiriippuvuuden lisäksi terveydenhuollossa olisi tärkeää tunnistaa myös alkoholin riskikuluttajat ja tarjota heille neuvontaa, sillä riskikuluttajalle juomatapojen muutos on helpompaa kuin alkoholiriippuvaiselle.
Yleisintä alkoholin riskikulutus oli miehillä, yli 40-vuotiailla ja työttömillä. Riskikuluttajista 73 % ja alkoholiriippuvaisista 82 % oli miehiä. Työttömyys oli yleisempää riskikuluttajilla kuin kohtuukäyttäjillä ja vielä yleisempää alkoholiriippuvaisilla. Tutkimusotoksen riskikuluttajista valtaosa, lähes 80 %, oli kuitenkin työssäkäyviä.
Tulokset vahvistavat sitä näkemystä, että alkoholin suurkulutus on todellinen kansanterveydellinen huoli. "Onkin tärkeää tiedostaa riskirajat ylittävä juominen ja sen yleisyys Suomessa. Alkoholin riskikuluttajat eivät usein itse huomaa, että juomista olisi tarpeen vähentää, sillä alkoholinkäytöstä ei ole vielä aiheutunut heille merkittäviä haittoja. Sen lisäksi he näkevät ympärillään paljon muitakin ihmisiä, jotka juovat yhtä paljon" toteaa Kansanterveyslaitoksen tutkija, ylilääkäri Mauri Aalto.
Tutkimuksessa selvitettiin 30–64-vuotiaiden suomalaisten alkoholinkäyttöä ja siihen osallistui 4477 henkilöä. Tutkimusartikkeli on julkaistu Alcoholism: Clinical & Experimental Research -lehden syyskuun numerossa.
Lisätietoja ja lähde: Kansanterveyslaitos
| |
Suomalaisista aikuisista jopa 40 prosenttia liikkuu terveytensä kannalta liian vähän. Hyviä kannustajia liikuntaharrastuksen aloittamiseen ovat liikkumisresepti, askelmittari ja liikuntapäiväkirja. Tämä selviää UKK-instituutin tutkija Minna Aittasalon väitöstutkimuksesta, joka käsittelee erilaisten liikunnan edistämistapojen toteuttamiskelpoisuutta, vaikuttavuutta ja käyttöönottoa avoterveydenhuollossa.
Johtopäätöksiä:
– Lääkärin laatima Liikkumisresepti lisäsi terveyskeskusten ja työterveyshuollon asiakkaiden liikuntaa. Vertailukohtana oli tavanomainen lääkärin vastaanottokäynti.
– Askelmittarin käyttö ja liikuntapäiväkirjan pitäminen sekä niistä fysioterapeutilta saatu postipalaute lisäsivät terveyskeskusten ja työterveyshuollon asiakkaiden liikuntaa, tosi vain lyhytaikaisesti. Vertailukohtana oli tavanomainen lääkärin vastaanottokäynti.
– Tehostettu liikuntaneuvonta äitiysneuvolassa auttoi naisia pitämään yllä reipastehoista liikuntaa raskauden loppuun saakka. Lastenneuvolassa sama neuvonta ei tuottanut tulosta. Vertailukohtana oli tavanomainen neuvolakäytäntö.
– Henkilökohtainen liikuntaneuvonta työterveyshuollossa ilman kuntotestausta tai kuntotestauksen kanssa ei lisännyt työntekijöiden liikunta-aktiivisuutta. Vertailukohtana olivat työntekijät, jotka eivät osallistuneet neuvontaan, mutta käyttivät askelmittaria ja liikuntapäiväkirjaa liikuntatietojen keruuseen.
– Vuosina 2001–2004 toteutettu valtakunnallinen Liikkumisresepti-hanke ei lisännyt Liikkumisreseptin käyttöä eikä liikuntaneuvontaa lääkärien keskuudessa.
Tulosten vertailu muissa maissa tehtyihin tutkimuksiin tukee johtopäätöstä, että Liikkumisresepti sekä askelmittarien ja liikuntapäiväkirjojen käyttö terveyskeskusten ja työterveyshuollon toimesta on perusteltua. Muista tarkastelluista liikunnan edistämistavoista ei tämän väitöskirjan perusteella voi tehdä varmoja johtopäätöksiä, koska niistä on muuallakin vain vähän vertailukelpoista tutkimustietoa. Liikkumisreseptin käyttöönottoa koskevat tulokset ovat sopusoinnussa ulkomaisten tutkimusten kanssa: valtakunnalliset toimenpiteet tavoittavat kyllä kohderyhmän, mutta uuden menettelytavan käyttöönotto tapahtuu hitaasti ja asteittain ja sitä voidaan parhaiten edistää paikallisella tasolla.
Erilaisten liikunnan edistämistapojen toteuttamiskelpoisuutta ja vaikuttavuutta tutkittiin kolmessa osatutkimuksessa avoterveydenhuollon aidoissa asiakaskontakteissa. Osatutkimuksiin osallistui yhteensä 35 terveydenhuollon yksikköä, 99 terveydenhuollon ammattilaista ja 644 asiakasta. Käyttöönottoa selvitettiin arvioimalla valtakunnallista Liikkumisresepti-hanketta (2001–2004).
Julkaisun tiedot
Promoting Physical Activity of Working Aged Adults with Selected Personal Approaches in Primary Health Care. Feasibility, Effectiveness and an Example of Nationwide Dissemination.
Julkaisu sarjassa University of Jyväskylä, Studies in Sport, Physical Education and Health, numero 128, 125s., Jyväskylä 2008, ISSN 0356-1070, ISBN 978-951-39-3254-1.
Lisätiedot:
Minna Aittasalo
puh. 03-282 9267/ 03-282 9111 (UKK-instituutin vaihde)
minna.aittasalo(at)uta.fi
Lähde: UKK-Instituutti
| |
Finravinto 2007 -tutkimuksen mukaan rasvan osuus energiasta on suomalaisten ruokavaliossa yhä suosituksia korkeampi. Myös suolaa saadaan ravinnosta enemmän kuin suositellaan. Folaatin ja D-vitamiinin saanti jää alle suosituksen. Naisten ruokavalio on proteiini-, kuitu- ja sokeripitoisempi kuin miesten, selviää Kansanterveyslaitoksen viiden vuoden välein toteuttamasta Finravinto-tutkimuksesta.
Finravinto 2007 -tutkimus on osa FINRISKItutkimusta, jossa on seurattu aikuisväestön ravintoa systemaattisesti vuodesta 1982. Ennakkotietoja tuoreista tutkimustuloksista julkaisi Suomen Lääkärilehti, joka kertoi artikkelissaan työikäisten ravinnonsaannista.
Naisten ruokavalio lähempänä suosituksia
Naisten ja miesten ruokavalioissa on sekä määrällisiä että laadullisia eroja. Miesten ruokavalio oli runsasrasvaisempi ja alkoholipitoisempi. Naisten ruokavalio oli puolestaan proteiini-, hiilihydraatti-, kuitu- ja sokeripitoisempi kuin miesten.
Naisten ruokavalio oli muutoin lähempänä suosituksia kuin miesten, mutta sakkaroosin osuus energiasta oli hieman suositusta runsaampaa.
Työikäisen väestön D-vitamiinin ja folaatin saanti jäi suosituksen alle. Raudan saanti oli lähes suosituksen mukaista. Niasiinin, B12-vitamiinin, C-vitamiinin, fosforin ja seleenin energiaan suhteutetut saannit ylittivät suositukset vähintään kaksinkertaisesti. Myös natriumin saanti oli miltei kaksinkertainen suosituksiin verrattuna. Jodin saanti todettiin riittäväksi.
Rasvan laadun parantuminen näkyy kolesteroliarvoissa
Rasvan osuus energiasta oli miehillä 33 prosenttia ja naisilla 31 prosenttia, kun suositus on 30 energiaprosenttia. Miehet saivat tyydyttyneitä rasvahappoja 13 energiaprosenttia ja naiset 12 energiaprosenttia. Lisäksi ravinnosta saatiin transrasvahappoja vain 0,4 energiaprosenttia. Tyydyttyneiden rasvojen ja transrasvahappojen yhteissuositus on korkeintaan kymmenen energiaprosenttia. Muutoin ruokavalion rasvahappokoostumus vastasi suosituksia, eikä n-3- ja n-6-sarjan rasvahappojen saannissa ollut eroa sukupuolten välillä.
Finravinto-tutkimusten perusteella on voitu havaita ruokavalion rasvojen merkittävä muuttuminen parempaan suuntaan. Se on heijastunut kolesteroliarvojen laskuna. Myös suolan saanti on laskenut viime vuosikymmeninä merkittävästi, yli 20 prosenttia.
Suomalaisten ravinnonsaanti on pääsääntöisesti kunnossa ja korjautunut oikeaan suuntaan. Runsaampi täysjyväviljan, kalan, kasvisten ja hedelmien käyttö korjaisi nyt havaitut puutteet. Myönteiseen suuntaan veisi myös vähemmän tyydyttynyttä rasvaa ja suolaa sisältävien elintarvikkeiden valinta.
Tyydyttynyt rasva saadaan valtaosaltaan piilorasvana muun muassa juustoista, paistetuista ruuista, suklaasta ja leivonnaisista. Näkyvien rasvojen kuten levitteiden osuus saannista on pienempi.
Tyydyttymättömiä rasvahappoja pitäisi saada enemmän kuin nykyisin. Niiden saantia edistäisi suurempi kasviöljypohjaisten levitteiden, kasviöljyjen ja juoksevien ruuanvalmistusrasvojen käyttö.
Moni on jättänyt leipärasvan käytön kokonaan ja luottaa saavansa riittävästi tyydyttymättömiä rasvahappoja ruuanvalmistuksessa käytettävästä öljystä ja kalasta. Tutkijoiden mukaan kasviöljypohjaisen leipärasvan, öljyn, salaattikastikkeen ja kalan yhteiskäyttö turvaa parhaiten riittävän tyydyttymättömien rasvahappojen saannin.
Vähennetty suolaa -merkinnän soisi yleistyvän
Suolan käyttö on vähentynyt huomattavasti 1970-luvulta. Kehitys on dokumentoitu Suomessa paremmin kuin missään muussa maassa. Energiaan suhteutettu natriumin saanti on kuitenkin edelleen lähes kaksinkertaista suosituksiin verrattuna. Suositukset ovat natriumkloridina 7 grammaa miehille ja 6 grammaa naisille.
Suomella oli pitkään oma pakkausmerkintälainsäädäntönsä, jossa määriteltiin vähäsuolaisten ja voimakassuolaisten elintarvikkeiden raja-arvot, mutta sitä jouduttiin muuttamaan heinäkuussa 2007 EU:n uuden lainsäädännön myötä. Termi vähäsuolainen muuttui termiksi "vähennetty suolaa". Sen kriteerinä on vähintään 25 prosenttia pienempi suolapitoisuus kuin normaali.
"Vähennetty suolaa" -merkityt tuotteet ovat hieman suolaisempia kuin entiset vähäsuolaiset tuotteet. Entiset kriteerit täyttäviä vähäsuolaisia tuotteita, etenkin leipää, oli saatavilla niukasti, joten teollisuuden toivotaan innostuvan uudesta, hieman sallivammasta kriteeristöstä.
Vähemmän suolaa sisältävien elintarvikkeiden nykyistä laajempi käyttö voisi pienentää väestön suolan saantia huomattavasti. Hiljattain tehdyn analyysin mukaan elintarvikkeiden suolapitoisuuden pienentäminen on myös erittäin kustannusvaikuttavaa.
D-vitamiinin saanti pysynyt niukkana
Naisten ruokavalio on kuitupitoisempaa kuin miesten, mutta toisaalta sokeripitoisempaa. Yli 55-vuotiaat naiset ja itäsuomalaiset saavat eniten kuitua. Tämä on ruisleivän ansiota. Tutkijoiden mukaan on otettava huomioon myös se, että naiset syövät enemmän hedelmiä kuin miehet. Hedelmien luontainen sakkaroosi lasketaan yhteen lisätyn sokerin kanssa.
D-vitamiinin saanti jää edelleen alle suositusten, vaikka vuonna 2003 lisättiin maitojen ja levitettävien rasvojen D-vitamiinitäydennystä. Se näyttää parantaneen tilannetta, mutta riittävän saannin turvaamiseksi D-vitaminoitua maitoa, vitaminoituja levitteitä ja kalaa olisi käytettävä ainakin kaksi kertaa viikossa. Muutoin suositellaan D-vitamiinivalmisteita etenkin talvikuukausina.
Riskiarvioinnin mukaan laajakaan elintarvikkeiden D-vitaminointi ei johda liikasaantiin. Finravinto 2002 -aineistossa ei tullut esiin liikaa saantia myöskään valmisteita käyttävillä. Liiallinen saaminen valmisteista on kuitenkin mahdollista.
Suomalaisten folaatin saanti pysyy niukkana, koska täysjyväviljaa ja kasviksia syödään yhä liian vähän. Yli 45-vuotiaat naiset saavat folaattia eniten, mutta eivät hekään riittävästi. Sen sijaan C-vitamiinia saadaan runsaasti.
Vaikka esimerkiksi työpaikkaruokailussa tarjotaan yleisesti salaattia, syödään kasviksia muutoin kovin vähän. Ne nautitaan mieluiten ruokalajeina ja pääaterioilla kuin sellaisenaan. Hedelmiä on helpompi syödä välipalaksi. Kasvisten, hedelmien ja marjojen monipuolinen käyttö takaa myös polyfenolien saannin.
Finravinto 2007 -tutkimusta luettaessa on muistettava, että suomalaisten aikuisten ongelmana on kulutukseen nähden liian suuri energiansaanti ja lihominen. Kahden vuorokauden ruuankäyttöhaastattelujen perusteella saadaan käsitys lähinnä ruokavalion laadusta, ei pitkäaikaisesta energiansaannista.
Koko laaja raportti julkistetaan Internetissä viikolla 35 osoitteessa www.ktl.fi. (Finfood)
| |
Ruotsalais-brittiläisen tutkimuksen mukaan lapset, joilla on heikompi hienomotoriikka ja koordinaatio kärsivät todennäköisemmin ylipainosta aikuisiällä. British Medical Journalissa julkaistu tutkimus on osa laajaa brittiläistä väestötutkimusta.
- Kyse ei ole ihmisistä, jotka tulisivat ylipainoisina kömpelöiksi, vaan suurin osa tutkituista ei ollut keskivertoa painavampia lapsuudessaan, tutkija Scott Montgomery totesi Reutersille.
Montgomeryn mukaan näyttäisi siltä, että neurologiset komplikaatiot, joiden on arveltu johtuvan ylipainosta, ovatkin ylipainon syynä. Löydökset pitivät paikkansa myös, kun tutkimusaineistossa otettiin huomioon tutkittujen sosioekonominen tausta ja painoindeksi.
Mikä sitten johtaa kömpelyyteen lapsena? Montgomery ei antanut selvää vastausta, mutta esitti arveluna, että kyseessä voi olla useiden asioiden yhteisvaikutus kuten äidin tupakointi raskausajalla ja fyysinen aktiviteetti lapsuuden aikana, jolloin motoriikka kehittyy.
Tutkimuksen taustalla ovat Ruotsin Karoliininen Instituutti ja Lontoon Imperial College. Tutkimus oli osa Ison-Britannian National Child Development Study -tutkimusohjelmaa, jossa on tutkittu yli 11 000 ihmistä vuodesta 1958 alkaen. Opettajat ovat arvioineet noin 8 000 tutkittavan hieno- ja karkeamotoriikkaa. Lähes 7 000 henkilön motoriikkaa tutkittiin 11 vuoden iässä lääkärin toimesta.
Juoksu vähentää riskiä sairastua Alzheimerin tautiin
Liikunnan ja neurologisen terveyden välisestä yhteydestä on saatu muitakin tutkimustuloksia. Yhdysvaltalaistutkimuksessa on osoitettu, että lenkkeily vähentää riskiä sairastua Alzheimerin tautiin.
Stanfordin yliopiston tutkimuksen mukaan säännöllinen juokseminen tai muu aerobinen liikunta keski-iässä vähentää riskiä kuolla paitsi syöpään ja muihin sairauksiin myös Alzheimerin tautiin.
Tutkimuksessa oli tutkittu noin tuhatta henkilöä vuodesta 1985 lähtien, jolloin tutkittavat olivat noin 50-vuotiaita. Tutkimus julkaistiin American Journal of Preventive Medicine -lehdessä elokuussa. (Finfood)
| |
Työstressistä kärsivien naisten riski sairastua migreeniin on noin 20 prosenttia suurempi kuin muiden työssäkäyvien naisten. Migreeniin sairastuneilla on vuosittain keskimäärin viisi sairauslomapäivää muita enemmän. Työterveyslaitoksen johtamaan tutkimukseen osallistui yhteensä 27 127 kunta-alalla työskentelevää naista ja se on tiettävästi maailman laajin työtä ja migreeniä koskeva tutkimus.
Migreeni on kohtauksittainen päänsärky, joka on yleisempi naisilla kuin miehillä ja sitä esiintyy erityisesti työikäisillä.
Työterveyslaitoksen tutkimuksessa selvitettiin migreeniä sairastavien kunta-alan työntekijöiden sairauspoissaoloja ja tekijöitä, jotka ennustavat migreeniin sairastumista. Tutkimuskohteena oli Sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimukseen ja Kunta10-tutkimukseen osallistuvat naistyöntekijät, yhteensä 27 127 henkeä. He vastasivat kyselyihin terveydestä ja työoloista vuosien 2000 ja 2004 välillä.
Migreenipotilailla paljon sairauspoissaoloja
Yhteensä 6 450 (24 %) tutkimuksessa mukana olevaa naista ilmoitti seurannan alussa, että lääkäri on diagnosoinut heillä migreenin. "He olivat sairauslomalla keskimäärin 20,1 päivää vuodessa. Vastaava luku niillä, joilta ei ollut migreeniä, oli selvästi pienempi, 14,7 päivää", toteaa tutkija Kaisa Mäki. Kaiken kaikkiaan kolmen kyselyä seuranneen vuoden aikana koko tutkimusjoukolle kertyi yhteensä 108 566 lyhyttä sairauslomaa ja 56 859 pitkää (yli 3 päivää) sairauslomaa.
Migreeni on tavallista yleisempää henkilöillä, joilla on masennusta tai hengityselinsaurauksia (astma, keuhkoputkentulehdus, allerginen nuha). Tässä tutkimuksessa masennuksen sairastaneilla poissaolopäiviä oli keskimäärin 29 vuodessa ja hengityselinsairauksia sairastavilla 20 päivää. "Migreeni lisäsi sairauspoissaoloriskiä entisestään myös niillä työntekijöillä, jotka sairastivat masennusta tai hengityselinsairauksia" kertoo Mäki.
Työstressi migreeniriskiä lisäävä tekijä
Työstressiä mitattiin kyselylomakkeella ja sitä kuvasi kova ponnistelu vähän palkitsevassa työssä. Työstressi oli yhteydessä kohonneeseen migreeniriskiin. Stressistä kärsivillä henkilöillä, jotka eivät sairastaneet migreeniä seurannan alussa, oli 23 prosenttia muita työntekijöitä suurempi todennäköisyys sairastua migreeniin kolmen vuoden seurannassa. Tässä työikäisten naisten aineistossa noin kuusi prosenttia kaikista uusista migreenitapauksista selittyi työstressillä. Tutkimusta johtaneen professori Mika Kivimäen mukaan työstressi näyttäisi olevan varteenotettava tekijä työntekijöiden kokemissa kovissa päänsäryissä.
Tutkimuksen rahoitus: Suomen Akatemia ja Työsuojelurahasto rahoittivat tutkimusta.
Lisätiedot: psykologi Kaisa Mäki, HUS, puh. 040 753 2931, kaisa.maki@hus.fi ja tutkimusprofessorit Mika Kivimäki, puh. 040 730 8879, mika.kivimaki@helsinki.fi, Työterveyslaitos ja Jussi Vahtera, puh. 040 592 9990, jussi.vahtera@ttl.fi, Työterveyslaitos.
| |
Kesä on oivallista aikaa ulkoliikunnan harrastamiseen. Jos tutut lenkkipolut kyllästyttävät, voi uuden ulkoilureitin, uimarannan tai muun virkistyskohteen etsiä valtakunnallisesta liikuntapaikkojen tietopankista.
Lipas-järjestelmä sisältää tietoa noin 27 000 kunnallisesti ylläpidetystä sisä- ja ulkoliikuntapaikasta. Palvelun uudistaminen käyttäjäystävällisemmäksi ja nykyaikaisemmaksi aloitettiin toissavuonna.
- Järjestelmä sisältää kaksi sovellusta, joista toinen on suunnattu liikunnan ammattilaisille ja toinen on avoin kaikille käyttäjille, kertoo projektipäällikkö Kirsi Vehkakoski.
Käyttäjä voi hakea tietoa liikuntapaikoista nimen tai sijainnin perusteella. Vaihtoehtoisesti voi selailla karttaa, jolla esitetään tietyn lajin harrastamiseen sopivien liikuntapaikkojen sijainnit. Sovellus sisältää muun muassa liikuntapaikkojen GPS-koordinaatit, joiden avulla tähdätään mahdollisimman hyvään käytettävyyteen.
- Paikkoja koskevan tiedon tulee olla perustietoa, joka ei heti vanhene. Siksi palvelu ei sisällä esimerkiksi kuvia eri liikuntapaikoista, Vehkakoski selventää.
Ensisijainen käyttäjäryhmä eli eri viranomaiset ovat ottaneet palvelun hyvin vastaan. Yksityisille käyttäjille liikuntapaikkojen virkamiesmäisen luokitusjärjestelmän ehdoilla toimiminen voi olla aluksi hankalaa, mutta palvelun kehittämistä jatketaan yhä.
Yksityisen käyttäjän kannalta paras järjestelmä olisi sellainen, joka sisältäisi sekä kunnallisten että yksityisten toimijoiden ja järjestöjen ylläpitämät liikuntapaikat.
- Noin kattavaa täysin julkista järjestelmää ei ole olemassa, vaan esimerkiksi yksityisten liikuntapalveluiden näkyvyys erilaisissa hakupalveluissa perustuu maksullisuuteen, Vehkakoski toteaa.
LIPAS-järjestelmän on kehittänyt Jyväskylän yliopiston liikuntatieteiden laitos yhteistyössä opetusministeriön, Suomen Kuntaliiton, läänien, kuntien, ympäristöhallinnon, Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n ja muiden liikuntaorganisaatioiden sekä liikuntapaikkojen ylläpitäjien kanssa. Tietoja ylläpitävät kuntien liikuntaviranomaiset ja liikuntayhteisöt. (Finfood)
| |
Metabolisen oireyhtymän keskeisinä tekijöinä on pidetty keskivartalolihavuutta, sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan poikkeavuutta ja kohonnutta verenpainetta. Maija Hassisen väitöskirjatutkimuksessa havaittiin, että myös huono verenkierto- ja hengityselimistön kunto on yhteydessä metaboliseen oireyhtymään. Tutkimuksen perusteella alhaista hapenottokykyä voidaan pitää yhtenä metabolisen oireyhtymän osatekijänä.
Suomessa metabolinen oireyhtymä on noin kolmasosalla aikuisväestöstä. Vähäinen liikunta, epäterveelliset ravintotottumukset ja lihavuuden voimakas lisääntyminen ovat keskeisiä syitä metabolisen oireyhtymän yleisyyteen. Rasvan kertyminen vatsaontelon sisään heikentää sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaa, johtaa kudosten heikentyneeseen insuliiniherkkyyteen ja aiheuttaa elimistöön kroonisen matala-asteisen tulehduksen.
Oireyhtymän tunnistaminen on tärkeää, koska sen tiedetään lisäävän riskiä aikuistyypin diabetekseen ja valtimoita ahtauttaviin verisuonisairauksiin.
Väitöstutkimuksen tavoitteena oli laajentaa tietämystä metabolisen oireyhtymän yhteydestä vähemmän tunnettuihin riskitekijöihin kuten huonoon verenkierto- ja hengityselimistön kuntoon, matala-asteiseen tulehdukseen ja ateroskleroosiin ikääntyneillä henkilöillä. Väestötason tutkimusta näiltä alueilta ei juuri ole.
Verenkierto- ja hengityselimistön kunnolla merkitystä
Tutkimus perustuu kahteen väestöpohjaiseen itäsuomalaiseen aineistoon. Ikääntyvien miesten ja naisten verenkierto- ja hengityselimistön kunnon ja metabolisen oireyhtymän yhteyttä tutkittiin laajassa liikuntainterventiotutkimuksessa.
Matala-asteisen tulehduksen yhteyttä metabolisen oireyhtymän kehittymiseen sekä metabolisen oireyhtymän ja lihavuuden yhteyttä ateroskleroosin etenemiseen tutkittiin ikääntyneiden naisten 12-vuotisessa seurantatutkimuksessa.
Verenkierto- ja hengityselimistön kuntoa kartoitettiin maksimaalisella polkupyörätestillä, ateroskleroosin etenemistä kaulavaltimon seinämän paksuuden ultraäänimittauksella ja matala-asteista tulehdusta määrittämällä seerumin herkkä C-reaktiivinen proteiini (hsCRP).
Miehillä ja naisilla, joilla oli huonoin hapenottokyky, oli yli kymmenkertainen metabolisen oireyhtymän riski verrattuna parempikuntoisiin miehiin ja naisiin. Matala-asteisen tulehduksen tärkeyttä metabolisen oireyhtymän kehittymisessä kuvastaa se, että jo pieni hsCRP:n nousu 12 vuoden aikana kasvatti metabolisen oireyhtymän riskiä yli nelinkertaiseksi.
Naisilla, joille kehittyi metabolinen oireyhtymä 12 vuoden aikana, oli kaulavaltimoiden paksuuden muutos noin kaksinkertainen verrattuna heihin, joille ei oireyhtymää kehittynyt. Ateroskleroosin eteneminen oli puolestaan suurinta naisilla, joilla oli niin sanottu omenalihavuus eli suuri vyötärönympärys ja kapea lantio.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että alhainen verenkierto- ja hengityselimistön kunto ja matala-asteinen tulehdus yhdessä muiden sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden kanssa lisäävät metabolisen oireyhtymän ennustearvoa. Mitä varhaisemmassa vaiheessa metabolinen oireyhtymä todetaan, sitä paremmassa kunnossa valtimot ovat.
Jotta voitaisiin määritellä sopiva liikuntamuoto ja -annos sekä ravinnon vaikutus metabolisen oireyhtymän ehkäisyssä ja hoidossa, tarvitaan uutta tutkimustietoa riittävän pitkäkestoisista väestötasoisista interventiotutkimuksista. (Finfood)
| |
Seurantatutkimus osoitti tärähdyksiä sisältävän liikunnan olevan hyödyllistä nuorten naisten luille. Liikunnan määrän selvä vähentäminen vaikutti negatiivisesti luumassaan.
LL Essi Pikkaraisen väitöskirjatutkimuksessa seurattiin seitsemän vuotta suomalaisten nuorten naisten luun mineraalimassan ja luun tiheyden kehitystä. Tutkimuksen alkaessa tutkittavat olivat iältään 9-15 -vuotiaita. Mukana oli aktiiveja voimistelijoita ja juoksijoita sekä urheilua harrastamattomia verrokkeja.
Tutkimus osoitti, että tärähdyksiä sisältävä liikunta on hyödyllistä luille. Lannerangan ja reisiluun kaulan luuntiheys oli voimistelijoilla verrokkeja suurempi koko seuranta-ajan. Liikunnan määrä oli ainoa kantaluun hyvää laatua selittävä tekijä.
Liikuntaharrastuksen lopettaneella ryhmällä lannerangan ja reisiluun kaulan luuntiheys suureni vähemmän kuin liikuntaa jatkavalla ryhmällä. Liikunnan väheneminen oli yhteydessä myös kantaluun laatua heijastaviin mittaustuloksiin.
Ehkäisyvalmisteet saattavat haitata luuston vahvistumista
Pikkaraisen väitöstutkimuksen mukaan myös pitkäaikainen vähäestrogeenisten ehkäisypillereiden käyttö saattaa haitata hyvän huippuluumassan saavuttamista. Se näytti vaikuttavan epäedullisesti luun normaaliin kertymiseen. Pitkään ehkäisypillereitä käyttäneiden nuorten naisten luuntiheys suureni muita vähemmän. Jotta voitaisiin antaa hoitosuosituksia, tarvitaan lisätutkimuksia.
Tiedot fyysisestä aktiivisuudesta, elämäntavoista, terveydentilasta, kuukautishistoriasta, seksuaalisesta kypsymisestä sekä ravitsemuksesta hankittiin kyselylomakkein ja haastatteluilla.
Tutkimusprojektin tulokset osoittivat, että tärähdyksiä sisältävä liikunta on hyödyksi luille ja sen lisääminen nuoruusiällä voi auttaa saavuttamaan perintötekijöiden määräämän maksimaalisen luumassan.
Tuloksia voidaan käyttää hyväksi laadittaessa nuorten liikuntasuosituksia. Lisäksi tutkimus osoitti, että liikunnan jatkaminen on tärkeää nuorena saavutetun edun säilyttämiseksi. (Finfood)
| |
Kevyt kesävaatetus kääntää katseen myös omalle vyötärönseudulle. Vyötärölle kertyneet ylimääräiset kilot ovat ennen kaikkea terveysriski, sillä vyötärölihavuus lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin sekä tyypin 2 diabetekseen.
Noin 250 000 suomalaisella on diagnosoitu tyypin 2 diabetes. Lisäksi vastaava määrä sairastaa tautia tietämättään. Oli vatsan malli sitten omppu tai pömppö, senttien karistamisessa tarvitaan ravintoremonttia, lisää liikuntaa sekä pitkäjänteisyyttä.
Vyötärönympäryksen mittaaminen on ensimmäinen askel oman tilanteen arvioinnissa. Naisilla vyötärönympäryksen tavoite on 80 senttiä tai alle. Miesten vastaava luku on 94 senttiä.
Naisilla lievästä terveyshaitasta kertovat 80 - 87 sentin lukemat. Yli 88 senttiä on merkki huomattavasta terveyshaitasta. Miehillä 94 - 101 senttiä osoittavat lievää terveyshaittaa ja yli 102 senttiä huomattavaa terveyshaittaa.
Vyötärönympärys mitataan paljaalta iholta pari senttiä navan yläpuolelta. Oikean lukeman saa uloshengityksen aikana.
Ravintoremontilla vyötärön senteille kyytiä
Ravintoremontti vie kohti kapeampaa uumaa ja antaa pirteyttä elämään. Terveellisen ruokavalion kulmakiviä ovat säännöllinen ateriarytmi, kohtuullinen annoskoko, kasvikset, hedelmät ja marjat sekä täysjyväviljatuotteet. Ei kannata unohtaa liikuntaa, joka edistää terveyttä ja auttaa vyötärönmetsästyksessä.
- Kesällä on tarjolla paljon kotimaisia kasviksia ja marjoja. Niitä kannattaa valita joka aterialle. Kesäkuumalla ruoka ei aina maistu, mutta säännöllinen ateriarytmi on silti hyvä pitää. Erilaiset salaatit ja kylmät kasviskeitot maistuvat helteelläkin. Lisäksi vielä muutama viipale täysjyväleipää, niin virtaa tulee tasaisesti ja pysyy vireänä pitkään, opastaa ravitsemusterapeutti Anette Palssa.
Palssa toimii Vaasan Ravintoremontti -hyvinvointiohjelman asiantuntijana. Ohjelman nettisivusto tarjoaa tietoa tyypin 2 diabeteksesta, sen ennaltaehkäisystä ja hoidosta. Vaasan & Vaasan Oy:n markkinointikampanjana toimivalta sivustolta löytyy myös terveellisiä ruokavinkkejä. (Finfood)
| |
Kuluttajat tulkitsevat terveellistä syömistä ja terveysvaikutteisia elintarvikkeita monista erilaisista näkökulmista ja tuotteiden käyttöä perustellaan monin tavoin. Tuotteita voidaan käyttää niiden terveysvaikutuksen, mutta myös yleisen terveellisyyden tai hyvän maun vuoksi. Nämä asiat paljastuvat VTM Mari Nivan tuoreesta väitöstutkimuksesta.
Mari Niva on tarkastellut väitöskirjassaan, kuinka kuluttajat ottavat terveysvaikutteiset elintarvikkeet haltuun käsitteellisesti ja käytännöllisesti. Tutkimuksessa terveysvaikutteisten elintarvikkeiden haltuunottoa analysoidaan kahdesta näkökulmasta.
Kuluttajien mielestä on tärkeää, että terveysvaikutteisia elintarvikkeita ja niiden markkinoita valvotaan ja että tuotteiden terveysvaikutukset on todistettu tieteellisesti. Terveellisyys merkitsee kuluttajille enemmänkin monipuolista ja tasapainoista ruokavaliota kuin erityisiä terveyttä edistäviä tuotteita. Haltuunottoon sisältyy myös monia keskenään ristiriitaisia ulottuvuuksia, hyviä kokemuksia ja epäilyjä, hyväksyntää ja kyseenalaistamista, vaatimuksia ja itsestäänselvyyksiä.
Ruokaan liittyvät käsitykset ja jäsennykset kertovat sosiaalisesta ja kulttuurisesta ympäristöstämme. Terveellinen ravitsemus on kestoaihe tiedotusvälineissä ja terveyskampanjoissa sekä olennainen osa ruuan markkinointia ja markkinoita.
Funktionaaliset eli terveysvaikutteiset elintarvikkeet valtasivat markkinat 1990-luvulla. Niiden kerrotaan edistävän terveyttä ja hyvinvointia tai vähentävän sairauden riskiä tavanomaisista elintarvikkeista poikkeavalla tavalla.
Neljän erilaisen terveysvaikutteisena markkinoidun elintarvikkeen käytön analyysi osoitti, että niiden käyttäjien ja tuotteita käyttämättömien välillä on eroja, jotka kytkeytyvät sekä sosiodemografisiin tekijöihin että kuluttajien ruokaan ja terveyteen liittyviin näkemyksiin ja käytäntöihin. Korkeasti koulutetut suosivat tavallista kalliimpia terveysvaikutteisia elintarvikkeita ja ruuan terveellisyys kaikkinensa on heille tärkeää. (Finfood)
| |
Terveys ei ole vain sairauden puuttumista vaan myös kokonaisvaltaista fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Koherenssin tunteella tarkoitetaan yksilöllistä voimavaratekijää, luottamusta siihen, että elämä kantaa ja että vastoinkäymiset ja iskutkin ovat haasteita, joista voi ajan myötä selviytyä.
Ihmiset, joilla on vahva koherenssin tunne, käsittelevät stressiä ja kuormitusta joustavasti ja monipuolisesti. Korkea koherenssin tunne auttaa meitä myös löytämään avaimia ongelmien ratkaisemiseen.
Koherenssin tunne koostuu mielekkyyden, ymmärrettävyyden ja hallinnan kokemuksista. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yksilö kokee elämän tapahtumat haasteiksi, joihin kannattaa satsata. Kielteisilläkin tapahtumilla on jokin merkitys ja jostain löytyy voimavaroja haasteiden kohtaamiseen.
Koherenssin tunteen on raportoitu olevan kytköksissä myös joihinkin pitkäaikaissairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä tyypin 2 diabetekseen. Tutkimusten mukaan suuri energiansaanti, runsas sokerin ja tyydyttyneiden rasvojen osuus ruokavaliossa sekä vähäinen kuidun ja antioksidanttien saanti saattavat altistaa näille sairauksille.
Koherenssin tunne ja ruokavalinnat
Vuosina 1986, 1990, 1994 ja 1999 toteutetun MONICA-projektin mukaan koherenssin tunne oli yhteydessä syömiskäyttäytymiseen ja ruokavalintoihin. Koherenssin tunnetta mittaavan kyselyn lisäksi tutkittavat täyttivät ruuankäyttöä kartoittavan ruokafrekvenssikyselyn.
Korkea koherenssin tunne ennakoi tavallista terveellisempiä ruokavalintoja, kun taas heikko koherenssin tunne käänsi ruokailutottumukset päinvastaisiksi.
Henkilöt, joilla oli vahva koherenssin tunne, popsivat enemmän kasviksia kuin ihmiset, joilla oli heikko koherenssin tunne. Naisilla joilla oli korkea koherenssin tunne, oli pienempi kokonaisenergiansaanti ja he saivat ravinnostaan vähemmän rasvaa ja tyydyttynyttä, kovaa eläinrasvaa verrattuna naisiin, joilla oli heikko koherenssin tunne.
Henkilöt, jotka saivat alhaiset koherenssipisteet, olivat mieltyneet pitsaan, hampurilaisiin, makeisiin, perunalastuihin, ranskalaisiin perunoihin ja muihin suolaisiin naposteltaviin, kun taas henkilöt, joilla oli hyvä koherenssin tunne, söivät paljon täysjyväviljatuotteita, keitettyjä perunoita, vihanneksia, hedelmiä ja marjoja sekä liikkuivat innokkaasti.
Silti alhainenkaan koherenssin tunne ei ole lopullinen leima, sillä tutkimusten mukaan koherenssin tunne voi vahvistua elämän aikana.
Koherenssin tunteesta keskusteltiin Folkhälsanin kansainvälisessä salutogeneesi-seminaarissa maanantaina. (Finfood)
| |
Laihduttajat pitävät kielletyn hedelmän syömisestä, Toronton yliopiston psykologian professori Janet Polivy toteaa. Myönteistä on, että mikäli he saavat rauhassa toteuttaa omaa rajoitettua ruokavaliotaan, he pysyvät siinä. Terveellinen ruokavalio väistyy vasta kun laihduttajaa häiritään, Polivy väittää tiistaina Elintarvikepäivillä pitämässään puheenvuorossa.
Polivyn mukaan ihminen hakee usein syömällä nautintoa, joka on helpompi saavuttaa nauttimalla pieni määrä juuri oikeaa ruokaa kuin syömällä paljon vähemmän makuhermoja tyydyttävää massaa. Terapeutit neuvovat laihduttajia satsaamaan laatuun, ei määrään. Tässä on omat haasteensa, sillä tyypillisesti ihminen syö mieleistään ruokaa enemmän kuin vähemmän mieleistä.
Esimerkiksi edessä olevaan viikon paastoon laihduttaja ja normaalia ruokavaliota noudattava suhtautuvat täysin päinvastoin: laihduttaja ahmii kuin viimeistä päivää, kun taas verrokki pysyy kohtuudessa. Sama toistuu tunteiden heitellessä. Kiihtyneenä laihduttaja lohduttautuu suurilla määrillä mukavuusruokaa, kun normaalisti syömiseen suhtautuva jättää syömisen jopa vähemmälle.
Polivyn tutkimusten mukaan laihduttajan asenne on, että jos hän lankeaa suklaakakun palaan, hän voi samalla ahmaista koko kakun, sillä päivä on menetetty. Normaalimpaa olisi tietenkin nauttia yhdestä palasta täysin siemauksin, mutta jättää herkuttelu sitten sikseen.
Niin sanottujen kevyttuotteiden kohdalla eroa laihduttajan ja normaalisti aterioivan välillä ei Polivyn mukaan huomaa: ihmiset ovat taipuvaisia ajattelemaan, että koska tämä on terveellistä, tätä voi syödä paljon. Oletus on, että terveellinen on hyväksi elimistölle, mutta harva tajuaa, että runsain mitoin nautittuna terveellinen ruoka muuttuukin epäterveelliseksi.
Seura vaikuttaa annoskokoon
Polivy uskoo itsekontrolliin. Tutkimuksissa ihmiset ovat syöneet huomattavasti vähemmän, mikäli heitä on pyydetty pitämään syömisistään ruokapäiväkirjaa. Pelkästään tietojen kirjaaminen omaan käyttöön hillitsee syömistä.
Ihmisillä on myös taipumus syödä vähemmän, mikäli heillä on tunne siitä, että he ovat jo nauttineet kaloripitoista ruokaa. Muisto syömisestä auttaa kontrolloimaan omaa syömistä.
Kiinnostava havainto on myös Polivyn väite, että jos seuralainen syö paljon, ihminen ottaa automaattisesti mallia ja lisää omaa syömistään.
Ryhmässä syödään usein enemmän kuin yksin. Sosiaalinen paine näkyy toisaalta naisilla usein myös toisin päin, naisellisuuden korostamisena - seurassa maistuvat vain pienet annokset.
Ylipäätään annoskokojen kasvaminen on salakavalaa, sillä ihminen ei tajua syöneensä jo riittävästi. Tämä paljastui tutkimuksessa, jossa soppakulho täyttyi koehenkilöiden huomaamatta yhä uudelleen. He jatkoivat syömistä, koska pohjaa ei näkynyt.
Elintarviketeollisuus saattaa pakata yhden annoskoon näköiseen pakkaukseen puolitoista- tai kaksinkertaisen annoksen, eikä meille juolahda edes mieleen, että syöminen kannattaisi lopettaa ennen kuin kaikki on syöty, sillä "kaikki ruoka pitää syödä". (Finfood)
| |
Liikunta heijastuu merkittävästi myös aivojen terveyteen. Nuorten aikuisten ja lasten ylipainon lisääntyminen ja fyysisen kunnon rapistuminen altistavat monille elämäntapasairauksille kuten aivohalvaukselle.
- Esimerkiksi aivoverenkiertohäiriöissä taustalla on monia itsenäisiä riskitekijöitä kuten ylipaino, kohonnut verenpaine, huonot rasva-arvot ja koholla olevat sokeriarvot, joihin kaikkiin voidaan vaikuttaa lisäämällä liikuntaa, tiivistää UKK-instituutin johtaja, lääketieteen tohtori Tommi Vasankari.
Suomessa aivoverenkiertohäiriö koskettaa vuosittain 14 000 ihmistä. Joka päivä keskimäärin 38 suomalaista sairastuu aivohalvaukseen. Aivoverenkiertohäiriöihin menehtyy joka vuosi 5 000 henkilöä.
Liikunta suojaa myös ylipainoista
Hoikkuus ei automaattisesti merkitse parempaa terveyttä tai pienempää aivohalvausriskiä.
- Joissakin tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että laihan, mutta huonokuntoisen ja vähän liikkuvan henkilön riski kuolla on kolme kertaa suurempi kuin ylipainoisen, innokkaasti liikkuvan henkilön. Hyväkuntoiset siis näyttäisivät elävän pidempään painosta riippumatta. Yhteiskunnassa pitäisikin systemaattisesti pyrkiä lisäämään vahingossa liikkumisen riskiä. Vaarallisin asia, mitä ihmiselle voi tapahtua, on ehdottomasti liikkumattomuus.
Arki- ja hyötyliikunta kuten siivoaminen ja pihatyöt sopivat hyvin myös aivoverenkiertohäiriön sairastaneille.
Aivoystävällinen ravinto sisältää runsaasti kasviksia, marjoja ja hedelmiä sekä kalaa eri kalalajeja vaihdellen ainakin kahdesti viikossa. Ruokavaliossa kannattaa suosia pehmeitä rasvoja ja kasviöljyjä, vähärasvaisia maitovalmisteita sekä vähäsuolaisuutta.
Kansainvälistä aivohalvauspäivää vietetään lauantaina 10. toukokuuta. (Finfood)
| |
Helin valtakunnallista Astmaviikkoa vietetään 5.-11. toukokuuta. Astmaviikolla puheenaiheena ovat etenkin päiväkoti-ikäiset lapset.
Lue lisää Astmaviikon kampanjasivuilta.
| |
Kohonneen verenpaineen ehkäisy- ja hoito-ohjeissa suositellaan ruokavaliota, josta saa yleisiin suosituksiin verrattuna enemmän kaliumia ja kalsiumia. Kansainvälisessä tutkimuksessa selvitettiin muidenkin kivennäis- ja hivenaineiden merkitystä verenpaineen säätelyssä. Tutkimuksen tulosten perusteella näyttää siltä, että fosforin saannilla on oma myönteinen osuutensa verenpaineen säätelyssä joko yksin tai yhdessä kalsiumin ja magnesiumin kanssa. Länsimaisessa ruokavaliossa tärkeimpiä fosforin lähteitä ovat maito, juusto, kala ja siipikarjan liha. Maidosta saa merkittäviä määriä myös kalsiumia, kaliumia ja magnesiumia.
Tutkimus toteutettiin Japanissa, Kiinassa, Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa epidemiologisena poikkileikkaustutkimuksena. Siihen osallistui 4680 yli 40-vuotiasta miestä ja naista. Fosforin saanti eri väestöissä vaihteli välillä 439−662 mg/1000 kcal. Runsaampi fosforin saanti näkyi pienempinä verenpainearvoina. Jokaista 232 mg:n fosforiannosta/1000 kcal kohden systolinen verenpaine oli 1,1−2,3 mmHg ja diastolinen 0,6−1,5 mmHg pienempi.
Lähde: Elliott P, Kesteloot H, Appel LJ, Dyer AR, Ueshima H, Chan Q, Brown IJ, Zhao L, Stamler J: Dietary phosphorus and blood pressure: International study of macro- and micro-nutrients and blood pressure. Hypertension. 2008;51:669−675.
Lisätietoja: Maito ja Terveys ry
| |
Niin perimä kuin ympäristötekijätkin vaikuttavat dementian ja Alzheimerin taudin puhkeamiseen, paljastuu tutkija Suvi Rovion Karolinska Institutissa julkaistusta väitöskirjasta.
Tutkimuksen mukaan keski-iässä vapaa-ajan liikuntaa vähintään kahdesti viikossa harrastavilla on vanhana puolet pienempi dementia- ja 60 prosenttia alhaisempi Alzheimerin taudin riski kuin vähän liikkuvilla verrokeilla. Keski-iän vapaa-ajan liikunta on kytköksissä aivojen harmaan aineen tilavuuteen sekä aivojen kokonaistilavuuteen vanhuusiässä.
Vapaa-ajan liikunta näytti vaikuttavan sairastumisriskiin erityisesti henkilöillä, jotka ovat geneettisesti herkkiä Alzheimerin taudille eli joiden perimästä löytyy apoE e4-alleeli.
Pehmeät rasvat hyviä
Liikunnan lisäksi myös kohtuullinen ravintorasvojen ja alkoholin käyttö sekä tupakoimattomuus näyttäisivät suojaavat dementialta. Suojavaikutus on korostunut henkilöillä, joilla on apoE e4-alleeli.
Vähärasvaista ravintoa pidetään ravitsemuksellisesti hyödyllisenä, mutta sen yhteys dementiaan ja Alzheimerin tautiin on epäselvä. Aikaisemmat tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että henkilöt, jotka syövät paljon tyydyttymättömiä ja vähän tyydyttyneitä eläinrasvoja, sairastuvat harvemmin dementiaan ja Alzheimerin tautiin kuin paljon kovaa rasvaa ja vähän pehmeitä rasvoja käyttävät. Tutkimuksiin on osallistunut pääosin vanhoja ihmisiä ja seuranta-ajat ovat olleet suhteellisen lyhyitä, mikä on voinut heijastua tutkimustuloksiin.
Apolipoproteiini E osallistuu kolesterolin ja triglyseridien aineenvaihdunnan säätelyyn. Lisäksi se saattaa vaikuttaa aivoissa beta-amyloidi- nimisen proteiinin aineenvaihduntaan. Alzheimerin taudissa aivoihin kertyy beta-amyloidia.
Kansanterveyslaitoksen kanssa yhteistyössä tehty väitöstutkimus on osa laajempaa väestöpohjaista Kardiovaskulaariset riskitekijät, ikääntyminen ja dementia (CAIDE) tutkimusta, jossa tutkittiin Kuopion ja Joensuun keski-ikäisiä ihmisiä vuosina 1972, 1977, 1982 tai 1987. Uusintatutkimukseen 21 vuotta myöhemmin kutsuttiin 2000 elossa olevaa, 65-79-vuotiasta henkilöä, joista 73 prosenttia osallistui.
Dementia on suuri kansanterveysongelma, joka lisääntyy nopeasti ikääntyvässä väestössä. (Finfood)
| |
Säännöllinen uni on välttämätöntä fyysiselle ja psyykkiselle hyvinvoinnillemme. Tutkijat uskovat, että jos ihminen nukkuu jatkuvasti alle seitsemän tunnin yöunia, voi aivojen ja kehon toiminta häiriintyä. Epidemiologisissa tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että pitkäaikainen unettomuus voi altistaa myös diabeteksen ja lihavuuden kehittymiselle.
Usein on vaikea erotella, milloin aineenvaihdunnalliset tekijät vaikuttavat uneen ja milloin taas unen laatu ja pituus heijastuvat aineenvaihduntaan.
Tutkijat ovat havainneet, että paljon liikkuvien, fyysisesti aktiivisten ihmisten ja kilpirauhasen liikatoiminnasta kärsivien ihmisten uni sisältää enemmän syvän unen jaksoja kuin ihmisten, joilla on kilpirauhasen vajaatoiminta ja siten hitaampi aineenvaihdunta.
Laajoissa väestöotoksissa on käynyt ilmi, että unenpuute ja painoindeksi kulkevat käsi kädessä. Kehnosti nukkuvalla ruokahalua säätelevien hormonien pitoisuudet heittävät kuperkeikkaa; esimerkiksi ruokahalua hillitsevän leptiini-hormonin pitoisuus veressä laskee, kun sen sijaan ruokahalua voimistavan greliinin pitoisuus nousee. Myös stressihormoni kortisolia alkaa kiertää veressä normaalia enemmän ja elimistön kyky käsitellä glukoosia heikkenee.
Rasvan ja sokerin himo
Univajeesta kärsivän makumieltymykset kierähtävät usein päälaelleen. Makeat ja rasvaiset naposteltavat, kuten keksit, makeiset, suklaa, leivonnaiset sekä suolaiset välipalat, vaalea leipä ja pasta alkavat houkutella kutsuvasti sydänyöllä. Sen sijaan kasvikset ja hedelmät maistuvat kehnosti. Merkittävää on sekin, että yökukkujalla on usein aikaa vierailla jääkaapilla hyvin nukkuvaa useammin.
- Emme vielä tiedä, miksi ruokamieltymykset muuttuvat. Aivosolut tarvitsevat glukoosia ja voi olla, että nopeasti imeytyvät hiilihydraatit houkuttelevat myös siksi. Univajehan pistää elimistön stressikierroksille. Samaan aikaan väsyneenä motivaatio valita vähärasvaisia, terveellisiä ruokia ymmärrettävästi heikkenee, kertoo lääketieteen professori Eve Van Cauter Chicagon yliopistosta.
Viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana amerikkalaisten unen määrä on lyhentynyt. Kun vielä vuonna 1960 yhdysvaltalainen aikuinen nukkui keskimäärin 8,5 tuntia yössä, ovat yöunet vuoteen 2002 mennessä kutistuneet alle seitsemään tuntiin. Vuonna 1960 Yhdysvalloissa vain yksi neljästä aikuisesta oli ylipainoinen ja yhdeksän prosenttia täytti lihavuuden kriteerit, mutta tällä hetkellä ylipainoisia on väestöstä noin 67 prosenttia ja lihavia 30 prosenttia.
Yksi selitys pyöristymiselle on se, että heikosti nukkuvat jaksavat liikkua hyvin nukkuvia vähemmän, ja siksi myös heidän energiankulutuksensa on alhaisempi. (Finfood)
| |
Kauppojen hyllyt pursuvat mitä erilaisimpia terveyselintarvikkeita; on runsaskuituista leipää, vitamiineilla terästettyjä mehuja, kevytjuustoja. Mutta ovatko nämä tuotteet oikeasti terveellisiä? Tätä selvitti Kuluttaja-lehti.
Rajanveto terveellisten ja terveysvaikutteisten elintarvikkeiden välillä on vaikeaa. Esimerkiksi ruisleipää ei voida pitää terveysvaikutteisena elintarvikkeena vain sen sisältämän kuidun vuoksi. Jos sen sijaan voitaisiin osoittaa, että ruisleivällä on muitakin terveysvaikutuksia, sitä kenties voitaisiin pitää funktionaalisena elintarvikkeena.
Funktionaalisiksi eli terveysvaikutteisiksi elintarvikkeiksi voidaan luokitella esimerkiksi ksylitolia sisältävä purukumi, probioottisia maitohappobakteereja sisältävät hapanmaitotuotteet tai kasvissterolia sisältävä margariini.
Jos elintarvikkeessa väitetään olevan jotakin hyödyllistä ainesosaa, sitä täytyy olla riittävästi. Esimerkiksi runsaskuituisena myytävässä leivässä pitää olla kuitua vähintään kuusi grammaa sadassa grammassa. Kevyt-nimitystä saa käyttää vain, jos tuote on vähintään 30 prosenttia kevyempi kuin normaali vastaava tuote ja jos tuotteessa on mainittu, mikä keventymisen aiheuttaa.
Tuoteselosteessa ei saa väittää, että tuotetta syömällä voisi parantua sairaudesta, eikä esittää, että kuluttaja sairastuu, jos ei tuotetta nauti. Myöskään painonpudotuksen määrään tai nopeuteen ei saa viitata.
Väittämät voivat hämätä kuluttajaa
Markkinoilla on leipiä, joissa kuidun määrä on tavallista suurempi tai hiilihydraattien määrä normaalia pienempi. Tempo Hiilari -leivän todetaan sisältävän 30 prosenttia vähemmän hiilihydraatteja kuin vaalea leipäpala keskimäärin.
Kuluttaja-lehden haastattelema dosentti Ursula Schwab Kuopion yliopiston kliinisen ravitsemustieteen yksiköstä pitää hiilihydraattien tarkkailua lähinnä Atkinsin dieetin aikaansaamana villityksenä.
Tieteellistä näyttöä hiilihydraattien kaihtamiselle ei Schwabin mukaan ole. Määrää tärkeämpää on hiilihydraattien laatu. On suositeltavaa, että pääosa hiilihydraateista tulisi täysjyväviljaa sisältävistä tuotteista.
- Tärkeintä on, paljonko leipää syö ja mitä sen päällä on.
Toisaalta terveysvaikutteiset tuotteet voivat hämätä kuluttajaa. Moni voi ajatella, että tiettyä ainetta syömällä ongelma poistuu, ja muille elämäntavoille voi viitata kintaalla.
Yksi esimerkki tästä ovat vähemmän rasvaa sisältävät keksit. Esimerkiksi Domino-kekseistä on versio, joka sisältää 30 prosenttia vähemmän rasvaa kuin tavalliset Domino-keksit. Laihdutuskeksejä ne eivät kuitenkaan ole.
- Vaikka rasvaa on vähemmän kuin tavallisissa Dominoissa, kokonaisenergiansaantia se ei juuri muuta, toteaa Schwab.
Yhdessä keksissä on vain viisi kilokaloria vähemmän kuin tavallisessa Dominossa.
Schwab lisää, että jos keksejä syö kerralla paketillisen, niin erolla on ehkä jotain merkitystä.
Tavallinen lauantaimakkara sisältää rasvaa noin 17 prosenttia, kun taas Kevyt-Lauantaissa rasvaa on 9 prosenttia.
- Ei tämä mitään kevyttä ole. Paljon parempi vaihtoehto ovat täyslihaleikkeleet, joissa rasvaa on 1 - 4 prosenttia, sanoo Schwab. (Finfood)
| |
Jopa puolet diabeetikoista sairastaa tyypin 2 diabetesta tietämättään. Ikäryhmässä 45- 74-vuotiaat tyypin 2 diabetes tai sen esiaste on lähes joka toisella, ja kaikista suomalaisista tautia sairastaa todetusti tai tietämättään arviolta jopa puoli miljoonaa ihmistä. Erityisesti miesten kohdalla tilannetta pidetään huolestuttavana. Diabetekseen sairastuvien määrän arvioidaan edelleen lisääntyvän seuraavien 10-15 vuoden aikana.
Diabetes on muhkea kansanterveyden haaste. D2D-väestötutkimuksessa 45-74-vuotiaiden ikäryhmässä 41,8 prosentilla miehistä ja 33,2 prosentilla naisista todettiin jonkinasteinen glukoosiaineenvaihdunnan häiriö. Varhainen puuttuminen glukoosiaineenvaihdunnan häiriöihin saattaa ehkäistä myös diabeteksen vakavia liitännäissairauksia, kuten sydän- ja verisuonisairauksia.
Diabetes on monimuotoinen aineenvaihduntasairaus, jossa veressä oleva sokeri ei siirry tehokkaasti kudoksiin. Tyypin 2 diabetekselle on tunnusomaista usein niin sanottu metabolinen oireyhtymä, jonka oireita ovat muun muassa kohonnut verenpaine, veren poikkeavat rasva-arvot sekä vyötärölihavuus.
Yhä nuoremmat sairastuvat
Salakavalan tyypin 2 diabeteksesta tekee se, että se voi olla erityisesti alkuvaiheessa oireeton. Oireet voivat olla myös niin epämääräisiä tai vähäisiä, ettei ihminen tule kiinnittäneeksi niihin huomiota.
Vielä jokin aika sitten sairautta kutsuttiin aikuistyypin diabetekseksi, sillä aikaisemmin sairaus koetteli erityisesti yli 60-vuotiaita ihmisiä. Tällä hetkellä tilastot näyttävät hätkähdyttäviltä, sillä sairastuneiden joukossa on yhä enemmän nuoria ihmisiä.
Epäterveelliset elämäntavat, erityisesti väärin koostettu ruokavalio ovat heijastuneet tyypin 2 diabeteksen tilastojen synkkenemiseen entistä nuoremmissa ikäryhmissä.
Alle 40-vuotiaiden osuus sairastuneista on jo viiden prosentin luokkaa. Usein sairastumisen voisi estää ajoissa aloitetulla elämäntapojen remontilla. Silti koskaan ei kannata ajatella, että on liian vanha muuttumaan.
Kansaterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan tyypin 2 diabetes on lisääntynyt alle 40-vuotiailla yli neljän prosentin vuosivauhtia 1990-luvun alusta lähtien. (Finfood)
| |
Sydänviikolla 13.–20.4. Sydänliitto korostaa aikuisten vastuuta ja merkitystä lasten ohjaamisessa terveisiin elintapoihin. Aikuinen on lapselle malli niin ruokailun, liikunnan kuin tupakattomuudenkin suhteen. Usein lapset ihailevat aikuisia ja pitävät näitä sankareina.
Jo yhdeksättätoista kertaa vietettävä Sydänviikko tunnetaan sydänterveyttä edistävänä teemaviikkona, joka vuosittain muistuttaa terveellisten elintapojen merkityksestä. Tänä vuonna Sydänviikon teemana on: Lapsen silmin olet sankari. Pääkohderyhmänä ovat lasten kanssa arjen jakavat aikuiset. Valtakunnallista Sydänviikkoa organisoi Suomen Sydänliitto jäsenjärjestöineen.
Lisätietoja: Suomen Sydänliitto ry
| |
Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen 2007 –tutkimuksen mukaan suomalaisten naisten tupakointi on kääntynyt laskuun ja miesten tupakointi on edellisten vuosien tasolla. Alkoholinkulutus on korkealla tasolla. Ylipainoisten osuus lisääntyy edelleen. Elintavoissa on suuria eroja koulutusryhmien välillä. Nämä tiedot käyvät ilmi Kansanterveyslaitoksen tutkimuksesta ”Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2007”, joka julkaistiin tänään.
Naisista 17 prosenttia tupakoi päivittäin. Naisten tupakointi on nyt yhtä matalalla tasolla kuin viimeksi 25 vuotta sitten. Miesten tupakoinnin lasku on pysähtynyt. Miehistä 26 prosenttia tupakoi. Nuorista miehistä (15–24-v.) poltti päivittäin 24 prosenttia ja naisista 16 prosenttia. Alkoholinkäyttö on vakiintunut korkealle tasolle ja raittius on harvinaista. Vain 13 prosenttia vastanneista kertoo, ettei käytä lainkaan alkoholia.
Rasvatonta maitoa tai ykkösmaitoa käyttää 50 prosenttia. Kasviöljyä ruoan valmistuksessa käyttää noin 50 prosenttia ja voita ruoan valmistusrasvana vain 11 prosenttia. Voita leipärasvana käyttää ainoastaan noin neljä prosenttia ja 64 prosenttia käyttää enimmäkseen kevytlevitettä tai margariinia leivällä. Kasvisten käytön lisäys jatkuu. Nykyisin noin 40 prosenttia kertoo syövänsä kasviksia päivittäin.
Vapaa-ajan liikunta lisääntyy. Miehistä 50 prosenttia ja naisista 55 prosenttia ilmoitti harrastavansa vapaa-ajan liikuntaa vähintään 3 kertaa viikossa. Sen sijaan työmatkaliikunta vähenee, mutta naisten työmatkaliikunta on selvästi yleisempää kuin miesten; naisista 44 prosenttia ja miehistä 26 prosenttia liikkuu työmatkalla (kävellen tai pyörällä) vähintään 15 minuuttia.
Ylipainoisten osuus väestöstä jatkaa nousuaan. Vuonna 2007 57 prosenttia miehistä ja 43 prosenttia naisista oli ylipainoisia (BMI≥25). Lihavia (BMI≥30) on nyt miehistä 16 prosenttia ja naisista 14 prosenttia. Nämä tulokset perustuvat vastanneiden itse ilmoittamaan pituuteen ja painoon.
Elintapojen muutosyritykset terveyssyistä hyvin yleisiä
Vastaajista 30 prosenttia on vähentänyt rasvan määrää edellisen vuoden aikana, 22 prosenttia oli muuttanut rasvan laatua terveellisemmäksi, 34 prosenttia oli lisännyt kasvisten käyttöä, ja 30 prosenttia oli lisännyt liikuntaa. Vastaajista 33 prosenttia on yrittänyt vakavasti laihduttaa edeltävän vuoden aikana. Tupakoinnin lopettamishalukkuus ja -yritykset ovat edelleen yleisiä. Noin 43 prosenttia tupakoivista on tehnyt vakavan lopettamisyrityksen edellisen vuoden aikana.
Elintapojen koulutusryhmittäiset erot merkittäviä
Koulutusryhmien väliset tupakointierot ovat pitkällä aikavälillä kasvaneet. Päivittäistupakointi on yleisintä alimmassa koulutusryhmässä. Terveelliset ruokatottumukset ovat yleistyneet kaikissa koulutusryhmissä, mutta edelleen ylimpään koulutusryhmään kuuluvat kertoivat eniten ravintosuositusten mukaisista ruokatottumuksista. Naisilla terveellisten ruokatottumusten koulutusryhmäerot ovat kuitenkin kaventuneet. Miesten alkoholinkulutuksen koulutusryhmittäiset erot ovat vuoden 2004 veromuutoksen jälkeen jokseenkin hävinneet, kun taas naisilla erot ovat säilyneet: korkeimmin koulutetut naiset ilmoittivat suuremmasta alkoholin viikkokulutuksesta.
Kansanterveyslaitos on seurannut 15–64-vuotiaiden suomalaisten elintapoja vuodesta 1978 alkaen postikyselytutkimuksien avulla. Vuonna 2007 kysymyksiin vastasi 3245 suomalaista.
Lisätietoja/ lähde: Kansanterveyslaitos
| |
Suomalaisten ruokavalio on muuttunut erittäin paljon, saattoi tutkimusprofessori Erkki Vartiainen todeta tyytyväisenä valtakunnallisilla kansanterveyspäivillä Helsingissä. Muun muassa kuluneiden viiden vuoden aikana muutos näkyy selvästi.
- Tyydyttyneen rasvan osuus energiansaannista oli vielä 1970-luvulla noin 22 prosenttia. Se on nyt vain 12 - 13 prosenttia energiansaannista, Vartiainen kertoo.
Samassa ajassa suomalaisten veren kolesterolitaso on laskenut viidenneksen verran. Tuoreimman FINRISKI-tutkimuksen mukaan lasku on jatkunut jälleen vuoden 2002 tasosta: keskiarvo oli tuolloin 5,51 mmol/l, kun se nyt on enää 5,24 mmol/l.
Vartiaisen mukaan ruokavalion muutokset selittävät peräti 40 prosenttia sydäntautien vähentymisestä. Lukujen valossa sekä ravitsemustiedon jakajilla että tiedon sisäistäneillä kansalaisilla on syytä tyytyväisyyteen: sepelvaltimotautikuolemia on vuosittain työikäisillä noin 10 000 vähemmän kuin 1970-luvulla. Ruokavalion piikkiin menee 4 000 tapausta.
Vaikka kehitys on tältä osin hyvä, vielä on varaa parantaa. Vartiainen pitää tyydyttyneen rasvan saannin osalta tavoitteena ravitsemussuositusten mukaista kymmenen prosentin osuutta. Siihen auttaa muun muassa juoksevien kasviöljyjen lisääminen.
Taistelu ylipainoa vastaan on sijoitus hyvinvointiin
Yleisesti kannattaa lisätä hedelmien ja kasvisten käyttöä, niillä on itsenäinen merkitys, toteaa Vartiainen. Vaikka väestö syö terveellisemmin ja ruuan laatu on selvästi parantunut, syödään Suomessa yhä liikaa. Suomalaisten täytyisi saada vähemmän energiaa.
Vanha neuvo "syö vähemmän, liiku enemmän" on ajankohtaisempi kuin koskaan, kun taistellaan ylipainoa vastaan.
- Ihmiset syövät liikaa ja lihovat, mistä syystä tyypin 2 diabetes lisääntyy. Suurin osa 2-tyypin diabeteksesta voidaan ehkäistä ylipainon ehkäisyllä ja liikunnalla, Vartiainen sanoo.
Terveystiedolle on kysyntää
Neljäs valtakunnallinen kansanterveyspäivä kokosi Helsinkiin viitisensataa terveyden edistämisen toimijaa ympäri Suomen. Eri sektoreiden toimijoita yhdisti halu saada tuoretta tietoa sekä ajankohtaisista linjauksista että tutkimustuloksista. Päätavoitteena on yhdistää voimavaroja terveyserojen kaventamiseksi.
Yksi päivän tärkeimmistä viesteistä maakuntiin oli, että sijoittaminen terveyden edistämiseen maksaa itsensä takaisin. Kyseessä ei ole menoerä vaan sijoitus hyvinvointiin. Ruokavaliolla on työssä keskeinen rooli. (Finfood)
| |
Valtakunnallinen Ui kesäksi kuntoon -kampanja pärskähti käyntiin 14.3.2008. Kevään kampanjalla pyritään saamaan yhä laajempi joukko suomalaisia kokeilemaan vesiliikuntaa. Kampanjan aikana on otollinen tilaisuus tutustua oman paikkakunnan uimahallin ja siellä toimivan uimaseuran toimintaan ja tiedustella mahdollisuuksista uintiharrastuksen kehittämiseen.
Ui kesäksi kuntoon -kampanja toteutetaan 14.3.-20.4. Mukaan on ilmoittautunut 98 uimahallia. Kampanjaan osallistuvat uivat, juoksevat, sukeltavat ja jumppaavat vedessä viiden viikon ajan ja keräävät itselleen uituja metrejä tai vesiliikuttuja minuutteja.
Kampanjan toteuttavat Suomen Kuntoliikuntaliiton kanssa Suomen Uimaliitto ja Suomen Uimaopetus- ja hengenpelastusliitto.
Lisätietoa kampanjasta: www.uikesaksikuntoon.fi
| |
Vain noin joka seitsemäs suomalainen tietää, että kohonnut verenpaine voi hoitamattomana johtaa aivohalvaukseen ja pysyvään invaliditeettiin. Noin puolet työikäisistä suomalaisista, joiden verenpaine on koholla, on tietoisia riskistä. Tämä ilmeni lääkeyritys AstraZenecan teettämästä kyselytutkimuksesta.
Yli puolet kyselyyn vastanneista ei tiennyt edes suurin piirtein normaalin verenpaineen arvoja. Niistä kyselyyn vastanneista henkilöistä, joilla on todettu kohonnut verenpaine, vain puolet tietää oman tavoitearvonsa verenpaineen hoidossa.
Ainakin miljoonalla suomalaisella kohonnut verenpaine
Suomalaisista 35 - 64 -vuotiaista miehistä noin puolella ja naisista kolmasosalla on verenpaine koholla. Tämän mukaan arvioituna vähintään miljoonalla suomalaisella on kohonnut verenpaine.
Kohonnut verenpaine on tärkein aivohalvauksen ja yksi tärkeimmistä sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijöistä. Aivoverenkiertohäiriöihin sairastuneista joka neljäs on työikäinen.
Aivoverenkiertohäiriöt (AVH) ovat Suomessa kuten muissakin länsimaissa kolmanneksi yleisin kuolinsyy sepelvaltimotaudin ja syöpäsairauksien jälkeen. Aivohalvaus myös aiheuttaa enemmän pysyvää vaikeaa invaliditeettia kuin mikään muu sairaus.
Tehokasta AVH:n ennaltaehkäisyä ovat kohonneen verenpaineen hoito, tupakoinnin lopettaminen, laihduttaminen, liikunta ja terveellinen ruokavalio.
Kysely ”Suomalaisten tietämys kohonneesta verenpaineesta” toteutettiin tammi-helmikuussa 2008. Tutkimuksessa haastateltiin puhelimitse tuhatta iältään 30 - 65 -vuotiasta suomalaista. Kuulas Research Agency toteutti kyselyn AstraZeneca Oy:n toimeksiannosta. (Finfood)
| |
Lähes kaikki suomalaiset tietävät omien elintapojensa vaikuttavan ratkaisevasti terveyteensä. Valtaosa hoitaa terveyttään hyvin ja haluaa pyrkiä yhä parempaan. Suomalaiset kuitenkin myöntävät, että tahtotilan ja horjuvan itsekurin välinen taistelu on kovaa. Suurimpina haasteina pidetään kuntoilun tehostamista ja ylipainon selättämistä.
Terveyden edistämisen keskus ry:n (Tekry) teettämä tutkimus osoittaa, että aihe kiinnostaa ja ohjeita terveyteen löytyy. Terveysasenteita luotaavan tutkimuksen suunnitteli Kuule Oy ja kenttätyön toteutti Taloustutkimus Oy. 2000 suomalaista vastasi kysymyksiin - puolet heistä internetissä, puolet henkilökohtaisessa haastattelutilanteessa. Otos on valtakunnallinen ja edustaa hyvin 15-79-vuotiaita suomalaisia.
Omiin vaikutusmahdollisuuksiin uskotaan
Suomalaiset tietävät, että omat valinnat vaikuttavat terveyteen, peräti 93 prosenttia on samaa mieltä lauseesta "elämäntavat vaikuttavat ratkaisevasti ihmisen terveyteen". Ihmiset eivät ole kyllästyneet informaatioon terveyden rakentamisesta; 92 prosenttia myöntää, että on hyvä asia, kun ihmiset saavat ohjeita elääkseen terveellisesti. Prosenttiluvut putoavat, kun puheeksi tulevat käytännön valinnat; vain 56 prosenttia arvioi, että terveellisten valintojen tekeminen on helppoa.
Mistä terveellisten valintojen tekeminen kiikastaa?
Tutkimuksessa kysyttiin, miksi terveellisten valintojen tekeminen on vaikeaa. Viestinnän tutkija Anne Leppänen Kuule Oy:stä analysoi vastauksia. "Lähes puolet vastaajista ei kaunistele asioita vaan mainitsee syyksi itsekurin puutteen - muodossa tai toisessa. Herkut houkuttavat, laiskuus vallitsee. Nämä vastaukset ovat ymmärrettäviä, jos terveellisestä ruuasta on mauton mielikuva ja itselle sopiva liikunnan muoto on löytymättä. Ei vastenmielisiä valintoja tehdä pitkään, omasta terveydestä huolehtimisen tulisi olla kivaa toimintaa", hän toteaa.
Joka neljäs vastaaja kertoo tiedon puutteen olevan terveellisten valintojen esteenä. Myös ristiriitaiset tutkimustulokset ja asiantuntijoiden erimielisyydet hämmentävät. Vastauksissa on hieman selittelynkin makua, sillä esimerkiksi elintapojen ja terveyden välisistä yhteyksien päälinjoista asiantuntijat ovat kaiken kaikkiaan hyvin samaa mieltä. Toisaalta yksittäiset uudet tutkimustulokset pääsevät otsikoihin sitä paremmin, mitä sensaatiomaisempia ne ovat. Tämä saattaa hämmentää ihmisiä.
Omat ohjeet terveyteen
Vastaajilta kysyttiin millaisia keinoja heillä on terveyden ja hyvän olon saavuttamiseksi. Vain 3 prosenttia vastaajista ei osannut mainita mitään keinoa ja lähes kaikki mainitsivat useita keinoja. Hyvä ja terveellinen ruoka ja liikunta mainittiin eri muodoissa usein, mutta yhtä lailla kerrottiin rentoutumisen ja ihmissuhteiden hyvää tekevästä vaikutuksesta. Vapaamuotoisissa vastauksissa korostettiin kohtuuden ja itsensä kuuntelun merkitystä terveysvalinnoissa. "Suomalaisille ei siis voi lyödä terveysohjelmaa kouraan, vaan ihmiset haluavat valita itse. On varmasti tärkeämpää kannustaa ihmisiä tekemään pieniäkin oikean suuntaisia ja mieluisia valintoja kuin turhauttaa liikaa vaatimalla", tutkija päättelee.
Valtaosa hoitaa terveyttään hyvin
Tutkimuksen perusteella 17 prosenttia hoitaa terveyttään hyvin ja 42 prosenttia melko hyvin. Haasteellisimpia terveyteen liittyviä osa-alueita erottuu kaksi. Näiden eteen tehdään töitä, mutta sen ei koeta riittävän. 58 prosenttia suomalaisista pitää painoaan kurissa hyvin tai melko hyvin, mutta 43 prosenttia haluaisi parantaa tilannetta tässä suhteessa. Kuntoilukin näyttää vielä haasteelliselta, sillä 56 prosenttia toteuttaa kuntoilua ainakin melko hyvin. Silti 50 prosenttia haluaisi parantaa nykyisestä.
OOA - Omapahan On Asiasi kannustaa
Tutkimus liittyy Terveyden edistämisen keskuksen koordinoimaan ja Raha-automaattiyhdistyksen tukemaan Omapahan on asiasi -kampanjaan, joka alkaa näkyä mainoksina ja tietoiskuina eri medioissa maaliskuun 2008 alusta alkaen. Kampanjassa halutaan kannustaa suomalaisia tekemään terveellisiä valintoja - alkuvaiheessa suomalaisia miehiä löytämään kullekin sopivan tavan liikkumiseen ja yleensä fyysiseen aktiivisuuteen.
Lisätietoja: Terveyden edistämisen keskus
| |
Suomalaisten yöunien pituuden muutoksista on saatu uutta tieteellistä näyttöä. Vasta valmistuneen selvityksen mukaan aikuisväestö nukkuu aiempaa vähemmän, ja unettomuus on lisääntynyt. Huomattavan pitkään tai lyhyeen nukkuvien määrä ei sen sijaan ole kasvanut.
Kansanterveyslaitoksen yhteistyössä muiden tutkimuslaitosten kanssa tekemän selvityksen mukaan noin 8 tuntia nukkuvien osuus on pienentynyt ja 7 tuntia nukkuvien osuus kasvanut. Unen pituuden keskiarvo on lyhentynyt noin 18 minuutilla viimeisten reilun 30 vuoden aikana. Lisäksi erityisesti lievä unettomuus työikäisten keskuudessa on lisääntynyt.
Tutkimus on ensimmäisiä varteenotettavia tieteellisiä yrityksiä selvittää unen pituuden muutoksia.
”Havaitsemamme muutos ei kuitenkaan ole dramaattinen, sillä poikkeavan lyhyt- tai pitkäunisten määrä on pysynyt ennallaan. Tämä on tärkeää, sillä poikkeava unen pituus kasvattaa usean sairauden, kuten sydän- ja verisuonitautien riskiä”, sanoo Kansanterveyslaitoksen erikoistutkija Erkki Kronholm.
Riskiryhmien osuus koko aikuisväestöstä on pysynyt noin 15 prosentissa. Myöskään vakavat krooniset unettomuusoireet eivät ole kasvaneet. Tutkimuksessa ei tarkasteltu tarkemmin yöunen muutosten mahdollisia terveysvaikutuksia.
”Mitään suureen huolenaiheeseen viittaavaa emme löytäneet. Unta pitää kuitenkin ryhtyä seuraamaan niin kuin muitakin väestön terveysriskien indikaattoreita, kuten ylipanoa, liikuntaa, verenpainetta ja kolesterolia”, Kronholm sanoo.
Euroopan Unitutkimusseuran Journal of Sleep Research -lehdessä julkaisema tutkimus perustuu 23 suomalaisen väestötutkimuksen vertailuun vuosien 1972 - 2005 välillä.
Unella on myös iso merkitys painonhallinnassa
Lyhyen yöunen ja lihavuuden yhteydestä on myös saatu uutta tietoa.
Kansanterveyslaitoksen Terveys 2000 -tutkimukseen liittyvän raportin mukaan keskimääräistä vähäisempi uni on aiempaa arvioitua monimutkaisemmin kytköksissä painonnousuun.
Huonon unenlaadun ja lyhyen unen on arveltu olevan yhteydessä lihavuuteen liikunnan määrän vähenemisen ja siihen liittyvän painonnousun kautta. Kansanterveyslaitoksen tutkijoiden yhdessä UKK instituutin, Työterveyslaitoksen ja Skogbyn uniklinikan kanssa tekemässä tutkimuksessa todetaan kuitenkin, että yhteys on tätä monimutkaisempi.
Poikkeavan lyhyt uni näyttää liittyvän lihavuuteen vielä senkin jälkeen, kun liikunta, masentuneisuus ja tupakointi otetaan huomioon.
”Uni on siis merkityksellistä painonhallinnan kannalta riippumatta liikunnasta ja mielialasta”, Kansanterveyslaitoksen erikoistutkija Erkki Kronholm tiivistää.
Lihavuus, unihäiriöt ja liikunnan puute muodostavatkin Kronholmin mukaan terveyden kannalta haitallisen noidankehän, jossa epätoivottavat vaikutukset ruokkivat toinen toistaan.
Raportti on julkaistu kansainvälisessä International Journal of Obesity -lehdessä.
Lisätietoja: Kansanterveyslaitos
www.ktl.fi
| |
Marjojen syönti näyttää edistävän sydämen ja verisuoniston hyvinvointia. Marjojen tai marjavalmisteiden nauttiminen näyttää muun muassa laskevan verenpainetta, selviää Kansanterveyslaitoksen tuoreesta tutkimuksesta.
Tutkimukseen osallistui keski-ikäisiä miehiä ja naisia, joilla oli kohonnut verenpaine tai muita sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä. He nauttivat kahden kuukauden ajan erilaisia marjoja ja marjamehua tai verrokkituotteita. Tutkimuksen alussa ja lopussa koehenkilöiltä mitattiin verenpaine ja heidän veri- ja virtsanäytteistään sydän- ja verisuonitautien riskin ja marjojen käytön merkkiaineita.
Marjoista imeytyi verenkiertoon terveyden kannalta suotuisia flavonoideja ja C-vitamiinia. Marjaryhmään arvottujen systolinen verenpaine laski ja HDL -kolesteroli eli niin sanottu hyvä kolesteroli nousi verrokkiryhmään verrattuna. Lisäksi marjojen syönti vaikutti suotuisasti verihiutaleiden toimintaan.
Tutkimuksessa käytettiin mustaherukoita, mustikoita, puolukoita ja marja-aroniaa sekä kokonaisina marjoina että pyreenä ja mehuna. Marjatuotteita syötiin kaksi annosta eli yhteensä noin 160 grammaa päivässä. Erikoistutkija Iris Erlundin mukaan sitä voi pitää varsin kohtuullisena määränä.
”On todella ilahduttavaa, jos tämän suuruisella marjalisällä voidaan vaikuttaa edullisesti sydämen ja verisuoniston hyvinvoinnin kannalta tärkeisiin tekijöihin”, Erlund toteaa.
Marjat sisältävät erityisen runsaasti polyfenoleja - esimerkiksi flavonoideja -, ja juuri ne saattavat olla terveydelle suotuisia. Tätä oletusta tukevat havainnot muiden samantyyppisiä yhdisteitä sisältävien elintarvikkeiden, kuten kaakaon ja punaviinin, edullisista vaikutuksista.
”Kotimaiset marjamme ovat runsain ja monipuolisin polyfenolilähde. Lisäksi marjat sisältävät muitakin hyödyllisiä ainesosia, kuten C-vitamiinia ja liukoista kuitua, mutta niissä on vain vähän energiaa ja rasvaa.”
”Kauniin värinsä ja raikkaan makunsa vuoksi marjat tuovat myös vaihtelua ja silmäniloa ruokavalioon. Siksi niitä kannattaa syödä runsaasti, mieluiten päivittäin.”, Erlund suosittaa.
Jo pitkään on tiedetty, että kasvisvoittoista ruokavaliota noudattavilla on pienentynyt riski sairastua moniin elintapasairauksiin. Ravintosisältönsä vuoksi on myös marjojen oletettu olevan terveellisiä. Satunnaistettuja marjatutkimuksia ihmisillä on kuitenkin tehty hyvin vähän. Nyt saadut tutkimustulokset antavat merkittävää uutta tietoa siitä mihin tekijöihin marjansyönnillä voidaan vaikuttaa.
Lisätietoja: www.ktl.fi
| |
Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja Pekka Puskan mukaan suomalaisten terveys on tänä päivänä parempi kuin koskaan. Kansanterveyden menestystarina on ennaltaehkäisyn ja terveyden edistämistyön seurausta. Terveydestä on myös tullut yhä tärkeämpi elämänarvo. Suomalaiset ovat kiinnostuneita muuttamaan tottumuksiaan terveellisemmiksi. Puska puhui Elintarviketeollisuusliiton Helsingissä 7.2.2008 järjestämässä seminaarissa ”Askelia kohti tasapainoista ruokavaliota”.
– Suomalaisten hyvää terveystilannetta voivat heikentää väestön lihominen, alkoholin kulutus ja pandemian kaltaiset biouhat. Elintavoilla on suuri merkitys. Vastuu elintavoista ja terveydestä on kansalaisella, mutta yhteiskunnan on tarjottava tukea terveydestä huolehtimiseen. Kansanterveyden ja yksilöiden kannalta ravinto on avainasemassa. Elintarvikealan haasteena on yhdistää terveellisyys hyvään ruokakulttuuriin, Puska totesi.
Elintarviketeollisuus tekee työtä tasapainoisen ruokavalion hyväksi
Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Heikki Juutinen totesi, että elintarvikealalla on vastuullinen tehtävä. Elintarviketeollisuus tuo hyvinvointia suomalaisille tuottamalla turvallisia ja monipuolisia peruselintarvikkeita, terveysvaikutteisia elintarvikkeita ja erityisruokavalioiden tuotteita.
– Elintarviketeollisuusliiton jäsentensä keskuudessa tekemän selvityksen mukaan 60 prosenttia yrityksistä on lähivuosina kehittänyt tuotteitaan entistä terveellisimmäksi ja 80 prosenttia ottaa terveellisyyden huomioon tulevaisuuden tuotekehityksessä. Ravintosisältömerkintöjä on elintarviketeollisuudessa kehitetty helppolukuisemmaksi viitteellinen päiväsaanti eli GDA-merkinnällä (Guideline Daily Amount). Lisäksi ala pakkaa tuotteita erikokoisiin pakkauksiin, markkinoi vastuullisesti, jakaa tutkimuksiin pohjautuvaa tietoa, edistää ravitsemusvalistusta ja tekee tiivistä yhteistyötä viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa, Juutinen luetteli.
Elintarviketeollisuuden eri sektoreilla on tehty runsaasti työtä tasapainoisen ruokavalion hyväksi. Maito ja Terveyden toiminnanjohtaja Ulla Marja-Urhon mukaan rasvan saanti maitovalmisteista on vähentynyt 15 vuodessa 40 prosentista 25 prosenttiin. Maitojen laaja valikoima on lisännyt muun muassa kalsiumin ja nykyisin myös D-vitamiinin lähteenä tärkeän maidon kulutusta.
Leipätiedotuksen koordinaattori Teija Keso kertoi, että terveellisen ruokavalion perustana olevien viljatuotteiden kehitys kulkee täysjyväleipien, ravintokuidun sekä vitamiinien, hivenaineiden ja muiden bioaktiivisten yhdisteiden lisäämisen suuntaan. Samalla leivän suolaa on vähennetty maukkaudesta tinkimättä. Muutosten taustalla on merkittävää tutkimusta ja teknologista kehitystyötä.
Liha- ja valmisruokateollisuus vastaa kuluttajien kiinnostukseen terveyttä kohtaan kiinnittämällä entistä enemmän huomiota tuotteiden ravitsemukselliseen laatuun. Atria Suomen ruokaliiketoiminnan johtaja Merja Leinon mukaan suolan käyttöä on vähennetty merkittävästi, jonka ansiosta Suomi on eurooppalaisittain alhaisella tasolla suolan käytössä. Myös rasvaa on vähennetty: sianliha on nykyisin vähärasvaisempaa, tarjolla on runsaasti vähärasvaisia lihalaatuja, leivänpäälliset ovat keventyneet huimasti ja valmisruoissa on erittäin kevyitä tai rasvattomia vaihtoehtoja.
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuutta sekä Makeis- ja keksiteollisuusyhdistystä edustavan johtaja Timo Jaatisen mukaan sokerittomien virvoitusjuomien osuus kasvaa jatkuvasti. Nykyisin kolmannes virvoitusjuomista nautitaan sokerittomina. Virvoitusjuoma-alalla on markkinointiohjeistus, jonka mukaan juomia ei aktiivisesti markkinoida alle 15-vuotiaille. Myös koulujen juoma-automaattien tarjontaa ja käyttöä on ohjeistettu. Makeissektorilla nousevana trendinä ovat luonnonmukaisuus ja terveellisyys. Kasvavia tuoteryhmiä ovat tumma suklaa, uudet pastillit ja purukumit sekä pikkupussit. Kekseissä teollisuus on parantanut tuotteiden perinteistä koostumusta: tyydyttynyttä rasvaa on vähennetty, täysjyväviljaa lisätty ja sokerin määrää vähennetty. Teollisuus on myös kehittänyt välipalaksi soveltuvia keksejä.
Ruoka on myös nautintoa
– Ruoka on ravitsemuksen lisäksi mitä suurimmassa määrin myös sielun ravintoa, muistutti Maku-lehden toimituspäällikkö Helena Saine-Laitinen Elintarviketeollisuusliiton seminaarissa.
Ruoalla ilmaistaan rakkautta ja huolenpitoa. Siihen liittyvät lapsuuden ruokamuistot ja monet ikimuistoiset hetket. Ruoan antoisaa maailmaa rikastuttavat perinneruoat ja vuodenaikojen mukaan vaihtelevat maut. Ruoka on myös rakas harrastus, johon liittyy yhdessäoloa, tekemisen iloa ja nautintoa!
Lisätietoja: Elintarviketeollisuusliitto
| |
Huhtikuusta lähtien Sydänmerkki laajenee myös päivittäistavarakauppojen hedelmä- ja vihannesosastoille, jotka merkitään tunnuksella pysyvästi. Aiemmin Sydänmerkki on koskenut vain yksittäisiä tuotteita tai aterioita.
Sydänmerkki tulee näkyviin noin 3 000 päivittäistavarakaupan hedelmä- ja vihannesosastoille. Osastot merkitään Hevi-pussitelineiden päälle tai hyllyn reunaan kiinnitettävillä halstereilla, joihin liitetään Sydänmerkki-info.
Tavoitteena on lisätä hedelmien ja kasvisten kulutusta, sillä kasvikset sisältävät runsaasti tärkeitä ravintoaineita, sairauksia ehkäiseviä ravintotekijöitä ja kuitua, mutta vain vähän energiaa ja rasvaa. Sydänmerkki kertoo yhdellä silmäyksellä, että tuote on tuoteryhmässään rasvan ja suolan suhteen parempi valinta.
Sydänmerkit tulevat näkyviin osastoilla Sydänviikolla (viikko 16). Hanke toteutetaan Päivittäistavarakauppa ry:n, Sydänliiton ja Kotimaisten Kasvisten yhteistyönä.
Sydänmerkki on hiljattain laajentunut myös lounaaseen. Näin ruokapalveluita järjestävillä yrityksilläkin on mahdollisuus viestiä asiakkaille ravitsemuksellisesti laadukkaasta ateriasta.
Sydänliiton ravitsemusasiantuntija Pirjo Koiviston mukaan esimerkiksi Palmia ja Fazer Amica ovat lähdössä mukaan Sydänmerkki-aterian käyttöönottoon. Stockmann puolestaan on juuri saanut Sydänmerkin palvelutiskeiltä myytävälle valmisruualle. (Finfood)
Lisätietoja:
www.sydanmerkki.fi
www.sydanliitto.fi
www.kotimaisetkasvikset.fi
| |
Talvimasennuksesta kärsivien riski saada metabolinen oireyhtymä on yli kaksinkertainen muihin verrattuna, Kansanterveyslaitoksella valmistuneesta tutkimuksesta ilmenee.
Metabolisesta oireyhtymästä kärsivien mieliala, yöuni ja syöminen muuttuvat muita enemmän vuodenaikojen myötä.
Tutkimus tukee muiden tutkijaryhmien havaintoja niin sanotun sisäisen kellon merkityksestä verenpainetaudin ja aikuisiän diabeteksen kehittymiselle. Häiriöt sisäisessä kellossa näyttävät liittyvän painonnousuun, joka lisää metabolisen oireyhtymän riskiä.
- Elimistön sisäinen kello saattaakin olla avain kansanterveyteen, akatemiatutkija Timo Partonen sanoo.
Vuodenajanvaihteluun liittyviä muutoksia olisi Partosen mukaan hyvä ja helppo huomioida säännöllisesti terveystarkastuksissa. Reseptiksi voitaisiin antaa esimerkiksi valoisassa oleskelua aamuisin talviaikaan ja säännöllistä kuntoliikuntaa ympäri vuoden.
Sisäisellä kellolla tarkoitetaan niitä aivojen hermosoluja, jotka seuraavat, mikä vuorokauden- ja vuodenaika milloinkin on. Sisäinen kello säätelee elimistön vuorokausirytmiä, ja ravintoaineet ja univaiheet vuorostaan antavat palautteen sisäisen kellon toiminnalle.
Metabolinen oireyhtymä on sydän- ja verisuonitautien riskirypäs, johon kuuluvat keskivartalolihavuus, insuliinin tehottomuus sekä taipumus korkeaan verensokeriin ja verenpaineeseen.
Tutkimukseen osallistui yhteensä yli 8 000 yli 30-vuotiasta suomalaista, ja se on osa Kansanterveyslaitoksen laajaa Terveys 2000 -tutkimusta. Tutkimus on julkaistu kansainvälisessä /PLoS ONE/ -lehdessä. (Finfood)
| |
Opetusministeri Sari Sarkomaa vaatii, että kasvavia veikkausvoittovaroja ohjataan nykyistä enemmän lasten ja nuorten terveysliikunnan edistämiseen. Lasten ja nuorten liikkumattomuudesta johtuvat elintasosairaudet ja liikalihavuus yleistyvät räjähdysmäisesti.
Peruskouluikäisistä pojista ja tytöistä jopa yli puolet liikkuu liian vähän. Liikunnan lisääminen on Sarkomaan mielestä tehokkain täsmätoimi lasten ja nuorten terveyden edistämiseksi.
- Koulupihojen kunnostaminen ja koulujen liikuntakerhotoiminnan elvyttäminen ovat tehokkaita - ja edullisia - tapoja edistää lasten liikuntaa. Näiden toimien kautta myös tavoitetaan kaikki koululaiset, Sarkomaa muistuttaa.
Liikuntakerhojen osalta tavoitteeksi on hänen mukaansa asetettava, että jokaisella lapsella olisi mahdollisuus yhteen liikunnalliseen harrastukseen. Myös koulupihojen kunnostamiseen on Sarkomaan mukaan ohjattava lisäresursseja.
Koululainen viettää peruskoulun aikana noin 2000 tuntia välitunneilla, mikä on enemmän kuin minkään yksittäisen oppiaineen parissa. Sarkomaa toteaa, että arvioiden mukaan peräti jopa kolmannes koulupihoista on sellaisessa kunnossa, etteivät ne houkuttele laisinkaan leikkimään ja liikkumaan. (Finfood)
| |
Maitoallergisilla tytöillä on suurentunut riski saada luunmurtuma. Murtumariski oli 4,6-kertainen maidotonta ruokavaliota noudattaneilla tytöillä verrattuna tyttöihin, joiden ruokavalioon kuului maitovalmisteita päivittäin vähintään kaksi annosta. Tulos tukee oletusta, että maidottomalla ruokavaliolla on yhteys tyttöjen murtuma-alttiuteen.
Tieto pohjautuu puolalaiseen tutkimukseen, jossa verrattiin murtuman saaneita 2,5 – 20-vuotiaita tyttöjä ja poikia samanikäisiin verrokkeihin. Murtuman saaneita oli tutkimuksessa 91, ja heillä oli kolminkertainen määrä verrokkeja (n=273). Murtuman saaneista tytöistä 29,4 prosenttia ja verrokkitytöistä 11,8 prosenttia noudatti maidotonta ruokavaliota. Pojista vastaavat luvut olivat 23 prosenttia ja 19 prosenttia.
Suuri kehon lihas- ja luumassa sekä hyvä luun tiheys suojasivat poikia murtumilta, mutta nekään eivät suojanneet tyttöjä. Kehon rasvapitoisuus ei vaikuttanut murtuma-alttiuteen. Vaikka nämä sekoittavat tekijät suljettiin pois, tytöillä yhteys maitoallergian, maidottoman ruokavalion ja murtumien välillä säilyi. Tutkijoiden mukaan yhteyden selitys ei ole selvillä. Selittäviä tekijöitä voivat olla maitoallergia, niukka kalsiumin saanti tai jonkin muun maidosta saatavan ravintoaineen puute.
Maitoallergian vuoksi maidotonta ruokavaliota noudattaneiden osaryhmässä (n=46) kalsiumin saanti oli keskimäärin 388 mg päivässä (240–770 mg. Yli 95 prosentilla heistä kalsiumin saanti oli alle 500 mg päivässä.
Lähde: Konstantynowicz J, Nguyen TV, Kaczmarski M, Jamiolkowski J, Piotrowska-Jastrzebska J, Seeman E. Fractures during growth: potential role of a milk-free diet. Osteoporos Int (2007);18:1601–1607.
Lisätietoja: Maito ja Terveys ry
www.maitojaterveys.fi
| |
Terveen elämän edellytysten turvaaminen ei välttämättä vaadi lainsäädäntöä eikä raskasta hallintoa toteutuakseen. Suomalaisen Sydänohjelman väliarviointi osoittaa, että jo suhteellisen pienillä ohjaavilla toimenpiteillä on mahdollista edistää kansalaisten terveen elämän edellytyksiä.
Suomalaisen Sydänohjelman ensimmäisen ulkoisen arvioinnin perusteella näyttää siltä, että tavoitteellisilla toimilla ja ohjauksilla voidaan vaikuttaa kansalaisten terveyskäyttäytymiseen. Ammattilaisille suunnatut helposti omaksuttavat työvälineet ja -mallit ovat tarpeellisia ja toivottuja.
Konkreettisia esimerkkejä toimivista ja vaikuttavista käytännöistä ovat Suomalaisen Sydänohjelman Neuvokas perhe -elintapaohjausmalli ja joukkoruokailuhanke. Juuri näitä osa-alueita on nyt arvioitu Suomalaisen Sydänohjelman väestöstrategiaosasta.
Konkreettisia työkaluja
Sydänohjelman väestöstrategiaa toteuttava Neuvokas perhe -elintapaohjausmalli tarjoaa terveydenhoitajille käytännön työkaluja perhekeskeiseen liikunta- ja ravitsemusohjaukseen. Lasten ja lapsiperheiden terveellisten liikunta- ja ravitsemustottumusten edistämiseen tähtäävä malli luo toimivan rungon systemaattisen ohjauksen suorittamiseen ja seurantaan. Malli perustuu STRIP-tutkimuksesta saatuihin kokemuksiin ja toteuttaa Sosiaali- ja terveysministeriön lastenneuvolasuosituksien linjauksia.
Terveydenhoitajat kokevat ohjausmallin tärkeäksi ja toimivaksi työkaluksi. Heidän mukaansa liikunta- ja ravitsemusohjauskortit sekä ohjauksessa käytettävä havaintokansio ovat käytännön työssä hyvin toimivia.
Arvioinnin mukaan terveydenhoitajat uskovat mallin toimivuuteen. Havainnollistaminen on vaikuttavaa ja auttaa asiakasta ymmärtämään asian. Selkeitä tuloksia ohjelman vaikuttavuudesta perheisiin, on mahdotonta osoittaa näin lyhyellä aikavälillä.
Hyviä tuloksia myös joukkoruokailussa
Sydänohjelmaa on tähän mennessä arvioitu myös joukkoruokailuhankkeen osalta. Arviointi osoittaa, että suurkeittiöille kehitettyjen toimintamallien ja työkalujen käyttöönotto on sujunut hyvin. Kehitetyt toimenpiteet on otettu vastaan positiivisesti. Jo aiemmin ja hankkeen aikana kehitetyt ravitsemuksellisen laadun parantamiseen tähtäävät Sydänliiton toimenpiteet näkyvät suurkeittiöiden arjessa selvästi.
Työvälineet on koettu toimiviksi ja halua niiden hyödyntämiseen löytyy. Suunnittelussa ja hankinnoissa kriteerilomakkeen avulla on saatu aikaan hyviä tuloksia. Lounasruokailussa tarjottu ruoka on vuoden aikana muuttunut terveellisemmäksi: rasvattoman maidon ja kasvirasvalevitteiden tarjonta sekä kalavalmisteiden ja tuoreen kalan käyttäminen on selvästi lisääntynyt. Samaan aikaan on rasvaisten perunalisäkkeiden ja runsasrasvaisten valmisruokien ja puolivalmisteiden käyttö puolestaan vähentynyt selvästi. Ruokahuollon hankintapäätöksissä hintaa painotetaan edelleen eniten. Hankinnoista vastaavat joutuvat tasapainoilemaan hinnan ja terveellisyyden välillä.
- Joukkoruokailu koskettaa suurta ihmisjoukkoa, sillä Suomessa syödään päivittäin noin kaksi miljoonaa ateriaa kodin ulkopuolella, ylilääkäri Hannu Vanhanen Sydänliitosta kertoo. – Lounasruokailulla on vireyden ja jaksamisen kannalta merkitystä hyvin laajasti koko väestössä. Se vaikuttaa paitsi painonhallintaan, myös vireyteen ja jaksamiseen kaikilla ihmisillä.
Sydänliitto käynnistää parhaillaan Sydänmerkin käyttöönottoa lounasruokailussa. Sydänmerkki-ateriat ovat rasvan laadun ja määrän suhteen parempia valintoja.
Suomalainen Sydänohjelma edistää sydänterveyttä
- Sydänohjelmaan kuuluu väestöosion lisäksi useita hankkeita, jotka tähtäävät sairastumisvaarassa olevien riskiyksilöiden löytämiseen, näiden systemaattiseen terveysneuvontaan ja sairastuneiden jatkohoidon ja kuntoutuksen kehittämiseen, Hannu Vanhanen sanoo. Sydänpotilaiden heikon kuntoutustilanteen parantamiseksi Sydänohjelmassa toteutetaan TULPPA-avokuntoutusohjelmaa, joka on todettu vaikuttavaksi, tehokkaaksi ja taloudelliseksi keinoksi ehkäistä sepelvaltimotaudin pahenemista ja uudelleensairastumista. Korkean riskin strategiaa ja sairauden pahenemisen ehkäisyn strategiaa arvioidaan vuoden 2008 aikana, Vanhanen jatkaa.
Sydänliitto on vuodesta 2006 toteuttanut Suomalaista Sydänohjelmaa. Ohjelman avulla vaikutetaan sydän- ja verisuoniterveyden sosiaalisiin, taloudellisiin, ympäristöllisiin ja kulttuurisiin taustatekijöihin. Suomalaisen Sydänohjelman tavoitteina ovat, että sydän- ja verisuonisairaudet eivät ole enää työikäisen väestön merkittävä kansanterveysongelma 2020-luvulla, että ihmisten terveet ja toimintakykyiset elinvuodet lisääntyvät ja että jo sairastuneet pysyvät toimintakykyisinä mahdollisimman pitkään.
Lisätietoja: Suomen Sydänliitto ry
| |
Ehkäisevän päihdetyön järjestöt ovat ottaneet vastuulleen tipattoman tammikuun idean markkinoinnin kansalaisille. Taustalla on ajatus, että jokaisen meistä on hyvä edes silloin tällöin arvioida oma alkoholin käyttöään ja kokeilla elämää ilman alkoholia.
Vuosien varrella on järjestöyhteistyössä kehitetty erilaisia työkaluja ja toimintamalleja tipattomuuden tueksi. Mm. sähköinen kalenteri tipattomien päivien ylöskirjaamiseksi ja siihen liittyvä kilpailu innostavat alkoholinkulutuksen omaehtoiseen tarkasteluun.
Tipatontammikuu.fi -verkkosivut tarjoavat faktaa ja toimintaideoita niin työyhteisöjen kuin yksittäisten kansalaistenkin käyttöön.
Lisätietoja: Terveys ry
| |
Joulu herkkuineen voi olla allergiselle haastavaa aikaa, sillä pöydät saattavat suorastaan notkua yliherkkyyttä aiheuttavia ruoka-aineita. Pähkinät ja suklaa ovat tyypillisiä joulunajan houkutuksia, joista monen allergisen on kieltäydyttävä. Perinteiset glögit ja piparit taas ovat pannassa mausteallergisen joulussa. Allergian ei tarvitse kuitenkaan latistaa jouluiloa, sillä useimpia jouluruokia voi soveltaa allergisellekin sopiviksi.
Allergia- ja astmaliiton mukaan joulun mausteista kaneli, inkivääri ja kardemumma aiheuttavat eniten allergiaoireita. Mausteallergia ei kuitenkaan ole kovin yleinen, ja se liittyy usein koivu- tai pujoallergiaan tai tuoksuyliherkkyyteen. Joululeivonnaisissa ongelmia voivat aiheuttaa myös muna, maitotuotteet, viljat ja mantelit.
Mausteallergiselle turvallisia maustevaihtoehtoja ovat ainakin siirappi, muut sokerit ja suola. Muskottipähkinä ja kookospähkinä eivät ole pähkinöitä ja sopivat siis pähkinäallergiselle. Suklaasta haaveilevalle kaakaoallergiselle sopii valkosuklaa ja maitoallergiselle tumma suklaa.
Jouluteen ja –kahvin kanssa kannattaa olla tarkkana, sillä niissä saattaa olla yllättäviä mausteita. Glögien lisäksi myös likööreissä voi olla erilaisia mausteita tai lisäaineita, jotka voivat aiheuttaa allergisen reaktion.
Viinit aiheuttavat joillekin allergisille päänsärkyä jo hyvin pieninä määrinä tuntemattomasta syystä. Viineissä käytetään säilöntäaineena sulfiiittia, mutta sulfiittiallergiakin on erittäin harvinaista. Alkoholille itselleenkin (etanoli) voi olla allerginen, mutta se on vielä harvinaisempaa.
Neljä viidestä allergikosta saa yliherkkyysoireita suklaasta
Yleisen käsityksen mukaan neljä viidestä allergikosta saa yliherkkyysoireita kaakaosta ja suklaasta, ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Matti Hannuksela kirjoittaa uusimmassa Kansanterveys-lehdessä. Varsinainen kaakaoallergia on harvinaista ja yleensä kyseessä onkin allergia esimerkiksi maitoa ja pähkinöitä kohtaan.
Myös soija, vehnä, maissi ja gelatiini ovat tyypillisiä makeisten valmistusaineita, jotka aiheuttavat joillekin allergiaa. Pakkauslukutaitoa tarvitaan, ja joskus voi joutua soittamaan maahantuojallekin. Esimerkiksi tuoteselosteessa lukeva tärkkelyssiirappi ei vielä kerro, mistä tärkkelyssiirappi on tehty. Sokeri ja aspartaami eivät Hannukselan mukaan aiheuta ylivilkkautta sitkeistä käsityksistä huolimatta.
"Saattaa sisältää pähkinää/maapähkinää" -maininta voi olla turha
Makeispakkausten kääreiden maininta "Saattaa sisältää pähkinää/maapähkinää" näyttää uusimman käsityksen mukaan olevan turhaa. Hannuksela kertoo, että harvoja poikkeuksia lukuunottamatta mahdollinen allergeenimäärä on niin pieni, että se tuskin aiheuttaa ainakaan vakavia oireita käyttäjälleen.
Hannukselan mukaan niin sanotut biogeeniset amiinit eivät näytä olevan selitys yliherkkyysoireille, toisin kuin on totuttu ajattelemaan. Amiinimäärien ja oireiden välillä ei todettu selvää yhteyttä 35 vuotta käsittävässä katsauksessa alan tutkimuksiin. Biogeenisia amiineja on Allergia- ja astmaliiton mukaan esimerkiksi suklaassa, viineissä, tietyissä juustoissa, tonnikalassa, ja pinaatissa.
Jos esimerkiksi persikan, kirsikan, luumun, mantelin, omenan, riisin tai pähkinöiden syömisen jälkeen iholla ilmenee laajaa ja leimahtelevaa atooppista ihottumaa, kyseessä saattaa Hannukselan mukaan olla lipidien kuljetusproteiinien aiheuttama niin sanottu LTP-allergia. (Finfood)
Jouluisia herkkuja allergisille
| |
Kansanterveyslaitos on kehittänyt uuden FINRISKI-laskurin, jolla voidaan arvioida aiempaa tarkemmin suomalaisten riski sairastua sydän- tai aivoinfarktiin. Laskuri on tarkoitettu sekä terveydenhuollon että kaikkien suomalaisten käyttöön ja sen avulla voidaan ohjata elintapoja ja ääkehoitoja.
Laskuriin syötetään yksinkertaiset perustiedot kuten sukupuoli, ikä, verenpaine ja HDL- ja kokonaiskolesterolin pitoisuus sekä mahdollinen tupakointi ja diabetes. Lisäksi ohjelma kysyy ovatko henkilön vanhemmat sairastaneet sydäninfarktin. Laskuri ilmoittaa henkilön sairastumisriskin seuraavan kymmenen vuoden aikana prosentteina suhteessa täysin riskittömään tilanteeseen sekä suhteessa samanikäisten suomalaisten keskimääräiseen sairastumisriskiin.
FINRISKI-laskuri on KTL:n verkkosivulla osoitteessa: www.ktl.fi/finriski-laskuri.
Perustuu suomalaiseen aineistoon
Laskuri perustuu suomalaiseen aineistoon Uusi laskuri perustuu KTL:n keräämään suomalaiseen FINRISKI-väestötutkimuksen aineistoihin yli kahdenkymmenen vuoden ajalta. Nämä tiedot on yhdistetty sairaaloiden hoitoilmoitusrekisterien sekä kuolinsyyrekisterin tietoihin.
Tähän asti Suomessa käytössä olevat riskinarviointitaulukot ovat perustuneet amerikkalaisiin tai eurooppalaisiin aineistoihin.
- FINRISKI-laskuri on hyvä apuväline sairastumisriskin seuraamiseen ja arvioimiseen sekä lääkehoidon ja neuvonnan suuntaamisessa sitä eniten tarvitseville, KTL:n tutkimusprofessori Erkki Vartiainen arvioi tiedotteessaan.
Riskilaskurista arjen apuväline terveydenhuoltoon
Vartiaisen mukaan tulevaisuudessa kaikissa potilastietojärjestelmissä voisi olla käytössä riskilaskuri, johon helposti saatavilla olevat iskitekijätiedot kirjattaisiin rutiininomaisesti. Ohjelma ilmoittaisi asiakkaan riskin sairastua sydän- ja verisuonitauteihin ja hän saisi välittömästi ohjeet riskin alentamiseksi.
Riskilaskuri soveltuu parhaiten keski-ikäisen väestön arviointiin. Nuorilla absoluuttinen riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin on iän perusteella pieni. Tosin sepelvaltimotautiin johtavat muutokset alkavat hyvin varhain nuoruudessa ja jopa lapsuudessa. Terveydenhuollossa onkin aina syytä pohtia elämäntapojen muutosten tarvetta ja taudin ehkäisyä. Tässä työssä riskilaskuri voi olla hyödyllinen apuväline.(Finfood)
| |
Elintarvikkeiden terveellisyyden tai ravitsemukseen liittyvien palveluiden kehittäminen voi tarjota myös taloudellisia hyötyjä esimerkiksi terveydenhuollon kustannuksiin tai yksityisen kansalaisen hyvinvointiin.
Yhteiskunnalle on kannattavaa tukea väestön terveellisiä valintoja, Janne Martikainen Kuopion yliopistosta totesi maanantaina Kuopiossa Terveyden markkinat - "Raha ja ravitsemus" -seminaarissa. Terveyspoliittisten ratkaisujen on osoitettu olevan tietyissä tilanteissa vaikuttavia mutta tietoa siitä, mitkä ratkaisut ovat tehokkaita eli kustannusvaikuttavia, on vähän.
Kasvisteroli- ja stanolilevitteet voivat säästää rahaa ja ihmishenkiä
Kasvisterolilevite pudottaa seerumin kolesterolia keskimäärin 5,7 prosenttia. Martikaisen mukaan Saksassa tämän arvioitiin tarkoittavan 10 vuoden ajanjaksolla 117 000 vältettyä sydäninfarktia ja noin 1,3 miljardin euron säästöä terveydenhuollon kustannuksissa
Myös kasvistanolilevitteen käyttö on suomalaistutkimuksen mukaan potentiaalisesti kustannusvaikuttavaa miehillä ja naisilla vanhemmissa ikäryhmissä.
Meta-analyysin mukaan kasvistanolilevite pienentää seerumin kolesterolia keskimäärin 6 prosenttia. Kasvistanolilevitteen käytön vuosikustannus on 120 euroa (2 grammaa kasvistanolia vuorokaudessa), mikä aiheuttaa 97 euron lisäkustannuksen normaalilevitteeseen verrattuna.
Terveystrendistä markkinarakoa teollisuudelle
Terveystrendi on tuonut tullessaan elintarviketeollisuudelle uusia mahdollisuuksia ja markkinarakoja. Elintarvikealan yritykset kertoivat seminaarissa kehittämistään tuotteista ja palveluista, jotka on suunnattu edistämään osaltaan kansalaisten terveyttä.
Seminaarissa kerrottiin esimerkiksi Fazerin kasvisterolia sisältävästä leivästä. Kolesterolia alentava vaikutus on saatu aikaan noin viidessä viikossa nauttimalla säännöllisesti 4 viipaletta leipää päivässä. Testeissä on saavutettu kokonaiskolesterolin aleneminen 4,6 prosenttia ja LDL-kolesterolin aleneminen 7,0 prosenttia.
Valintatalo on puolestaan lanseerannut Hyvää Sulle -hyllypuhujat maaliskuussa 2007 terveellisten vaihtoehtojen löytämisen helpottamiseksi. Tuulia International Oy taas on kehittänyt Ravintokoodi- ja Hyperfit -palvelut. Ravintokoodi on kotiruuan laadun mittausväline, jonka avulla tieto ostoksista välittyy automaattisesti kaupan kassalta omalle anonyymille nettisivulle. Hyperfit on henkilökohtainen ruoka- ja liikuntapäiväkirja netissä.
Kuopion yliopiston kauppatieteiden laitoksen professori Teuvo Kantasen ja tutkija Ella Tirkkosen esityksessä todettiin, että teollisuuden ja kaupan tulisi pyrkiä luomaan valmiita Sydänmerkin kaltaisia käyttäytymismalleja. Terveellisyydestä kertovat tuoteominaisuudet tulisi merkitä selkeästi tuotteisiin ja myymälän viestimaailmaan. (Finfood)
| |
Vastavalmistuneen kansallisen terveystutkimuksen tulokset sekä ilahduttavat että huolestuttavat. Suomalaisten veren kolesterolitasot ovat vuoden 2002 jälkeen laskeneet, mutta väestö kuitenkin lihoo edelleen ja verenpaineen laskukin on pysähtynyt. Tiedot käyvät ilmi viiden vuoden välein tehtävästä Kansanterveyslaitoksen (KTL) FINRISKI-tutkimuksesta.
Suomalaisten kolesterolitasot ovat olleet laskussa 1980-luvulta lähtien lukuunottamatta vuosien 1997–2002 aikaista taantumaa. Tänä vuonna tehdystä FINRISKI-tutkimuksesta ilmeni, että kolesteroli on laskenut vuodesta 2002 keskimäärin 4,9 prosenttia, ja kaikkien tutkimusalueiden yhteinen kolesterolin keskiarvo on nyt 5,24 millimoolia litrassa. Koulutusryhmien väliset erot ovat pieniä ja ne ovat jopa pienentyneet, erityisesti miehillä.
- Jo yhden prosentin lasku kolesterolissa vastaa noin kahden prosentin laskua kuolleisuudessa. Tuloksella on sen vuoksi huomattava vaikutus kansanterveyteen, KTL:n tutkimusprofessori Erkki Vartiainen totesi KTL:n tiedotustilaisuudessa.
Muutokset väestön veren kolesterolitasossa, verenpaineessa, ylipainossa, tupakoinnissa ja alkoholin kulutuksessa näkyvät nopeasti väestön sairastavuudessa ja
kuolleisuudessa. Kolesterolin lasku on Vartiaisen mukaan suurimmaksi osaksi kansalaisten parantuneen ruokavalion ansiota.
Kolesterolitasoja laskettu pehmeillä rasvoilla
FINRISKI-tutkimuksen yhteydessä tehdyn FINRAVINTO-tutkimuksen mukaan sekä miehet että naiset saavatkin ravinnostaan aiempaa vähemmän tyydyttyneitä rasvoja ja enemmän tyydyttymättömiä rasvoja, mikä selittää veren kolesterolitason laskua. Ihmiset saavat ravinnostaan myös yhä vähemmän suolaa.
- On ollut vaikeaa saada perille, että kaikkea rasvaa ei tarvitse välttää. Nyt rasvankarttajanaisillakin on tapahtunut oivallus, KTL:n tutkimusprofessori Pirjo Pietinen sanoi. Rasvan laatua pidetään nykyisin rasvan määrän rajoittamista tärkeämpänä.
Tyydyttyneitä rasvoja saadaan FINRAVINTO-tutkimuksen mukaan syötyinä ruokina eniten liharuuista, levitteistä ja juustoista. Raaka-aineiksi muutettuna juustot, voi ja voi-kasviöljyseokset ovat kärjessä tyydyttyneiden rasvojen lähteinä.
Erityisesti nuoret aikuiset lihovat edelleen
- Surullisena täytyy sanoa, että kymmeniä vuosia jatkunut ylipainon lisääntyminen näyttää edelleen jatkuvan, Vartiainen totesi. Nuorten aikuisten painoindeksi nousee kaikkein selvimmin, minkä vuoksi KTL:ssä mietitään, pitäisikö lapsiin ja nuoriin panostaa entistä enemmän.
Viimeisten viiden vuoden aikana miesten paino on noussut 500 grammaa ja naisten 900 grammaa, mikä ei tosin ole monien muiden maiden painonkehitykseen nähden kovin suuri. Mitä matalampi koulutus, sitä suurempi painoindeksi keskimäärin on. Koulutusryhmien väliset erot olivat naisilla miehiä suuremmat.
Suomalaisista vähemmistö on enää normaalipainoisia. Suomalaismiehistä noin 68 prosenttia on ylipainoisia tai lihavia, naisista 52 prosenttia. Lihavuuden kriteerit (painoindeksi yli 30) täyttää molemmista jo 20 prosenttia.
Lihavuus ja alkoholin käyttö syitä kielteiseen verenpaineen kehitykseen
Suomalaisten verenpaine laski vuosikymmeniä vuodesta 1972, mutta nyt viimeisen viiden vuoden aikana verenpaineen lasku on pysähtynyt. Korkeasti koulutettujen verenpaine on edelleen matalampi kuin vähemmän kouluja käyneiden eikä erossa ole suuria muutoksia aikaisempaan.
- Olemme verenpaineen suhteen edelleen aika korkealla muihin maihin verrattuna, Vartiainen totesi. Hänen mukaansa ylipainon ja alkoholinkäytön lisääntyminen selittää verenpaineen laskun pysähtymistä.
Miehet ovat FINRISKI:n tulosten mukaan vähentäneet edelleen tupakointiaan ja myös naisten tupakointi on laskusuunnassa. Parhaiten koulutetut tupakoivat vähiten.
FINRISKI:n ponnahduslautana Pohjois-Karjala -projekti
KTL on seurannut suomalaisten alttiutta sairastua sydän- ja verisuonitauteihin jo vuodesta 1972. Ensimmäiset tutkimukset toteutettiin Pohjois-Karjalassa ja Kuopion läänissä tarkoituksena arvioida Pohjois-Karjala Projektia. Vuosien saatossa tutkimus laajeni ja ensimmäinen FINRISKI -tutkimus tehtiin vuonna 1992, jolloin mukana oli jo kattava otos koko Suomen väestöstä.
FINRISKI 2007 tehtiin tämän vuoden tammi-maaliskuun aikana. Tutkimukseen osallistui 6 000 iältään 25 - 74 -vuotiasta suomalaista viidellä alueella eri puolilla Suomea. FINRAVINTO-tutkimukseen osallistui kolmasosa FINRISKI:in osallistuneista. (Finfood)
| |
Ruokapalveluita järjestävien yritysten käyttöön on Sydänliitossa kehitetty merkintäjärjestelmä, jossa hyödynnetään kuluttajille jo ennestään tuttua Sydänmerkkiä. Sydänmerkki-ateria on helppo tapa tarjota terveellisiä lounaita. Järjestelmän avulla ruokailijalle voidaan kätevästi viestiä ravitsemuksellisesti laadukkaasta ruuasta ja paremmista valinnoista.
- Terveellinen työpaikkaruokailu on kaikkien etu. Onnistunut ruokailu edistää terveyttä ja vireyttä sekä rytmittää ja huokoistaa työntekoa, puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori Julkisten ja hyvinvointialojen liitosta sanoo. Suurempi haaste on terveellisen ruokailun järjestäminen myös liikkuvissa ammateissa ja epäsäännöllisinä työaikoina työskenteleville, Santamäki-Vuori jatkaa.
Suomessa syödään päivittäin noin kaksi miljoonaa ateriaa kodin ulkopuolella.
- Näillä aterioilla on suuri kansanterveydellinen ja –taloudellinen merkitys, ylilääkäri Kari Kaukinen Elinkeinoelämän Keskusliitosta sanoo. Mahdollisuus valita terveellinen lounas työaikana vaikuttaa työntekijän jaksamiseen ja terveyteen koko työuran ajan.
Työnantaja, joka päättää mahdollisuudesta tarjota Sydänmerkki-aterioita henkilöstöravintolassa, osoittaa välittävänsä työntekijöistään ja näiden terveydestä.
Sydänmerkki-aterian kriteereissä huomioidaan pääruoan rasvan määrä ja laatu sekä suolan määrä. Lisäksi tarjolla tulee olla tuoreita kasviksia, öljypohjaista salaatinkastiketta, rasvatonta maitoa tai piimää sekä vähäsuolaista leipää ja Sydänmerkki-kriteerit täyttävää levitettä. Sydänmerkki auttaa myös kohtuullisen annoskoon hahmottamisessa: Sydänmerkki-ateriasta on ruokapaikassa nähtävänä malliateria.
- Sydänmerkki-ateria on ruokapalvelun tarjoajalle helppo tapa viestiä paremmista valinnoista. Samalla lounaspaikka lisää omaa kiinnostavuuttaan terveellisen ruoan tarjoajana, sillä terveelliselle arkilounaalle on kysyntää, kehittämispäällikkö Marjaana Lahti-Koski Suomen Sydänliitosta sanoo. Samalla Sydänmerkki auttaa kuluttajaa tekemään parempia valintoja lautaselleen helposti, Lahti-Koski jatkaa.
Sydänliitto myöntää Sydänmerkki-aterian käyttöoikeuksia, hallinnoi, seuraa ja valvoo merkin käyttöä. Lisäksi liitto tarjoaa asiantuntija-apua ja välineitä järjestelmän hyödyntämiseksi. Kuluttajille Sydänmerkki-ateria lanseerataan vuoden 2008 alussa.
Sydänmerkki-järjestelmä on ollut käytössä vuodesta 2000, ja Sydänmerkki-tunnus on noin 300 tuotteella. Merkki auttaa kuluttajia tekemään parempia valintoja ruokakaupassa. Laajennus lautaselle ei tuo muutoksia Sydänmerkki-tuotekriteereihin, vaan tuo tuotteiden markkinointiin uusia mahdollisuuksia. Monet Sydänmerkki-tuotteet soveltuvat sellaisenaan aterian osiksi. Niiden avulla myös Sydänmerkki-aterioiden valmistus helpottuu.
Lisätietoja: www.sydanmerkki.fi
| |
Suomalaiset naiset pelkäävät sairastuvansa syöpään. Totuus on kuitenkin se, että he sairastuvat paljon useammin sydän- ja verisuonitauteihin. Onneksi sydän- ja verisuonitaudit ovat pitkälti ehkäistävissä, koska ne ovat elintapasairauksia. Pelkillä terveydenhoidon keinoilla sydän- ja verisuonitauteja ei voiteta. Siksi tähän työhön tarvitaan koko yhteiskunnan panosta sekä yritysten ja Sydänliiton uudenlainen yhteistyömuoto, Punainen-toimintakampanja.
Oikeilla elämäntavoilla voi omaa sairastumisriskiään pienentää jopa yli 80 prosenttia. Tarvitaan kuitenkin ripeitä toimenpiteitä ja tietoa, jotta yhä nuoremmat naiset saadaan ajattelemaan sydänterveyttään ja elintapojaan, ennen kuin on liian myöhäistä. Punainen-kampanjassa Sydänliitto levittää tietoa tiiviissä yhteistyössä yritysyhteistyökumppaneiden kanssa.
Punainen on suomalaisen, 30–45-vuotiaan naisen uudenlainen, kokonaisvaltainen asenne itseensä, sydämensä tahtoon ja terveyteen. Punainen on toimintamalli, joka pureutuu syihin, eikä vasta seurauksiin.
− Punainen-kampanjan lähtökohtana on elämänlaadun parantaminen ja elämän hallinta. Kun elämä on hallinnassa, sydänkin voi paremmin, toteaa ohjelmapäällikkö Anna-Liisa Rajala Suomen Sydänliitosta.
– Suomalaisten sydänterveys on kehittynyt myönteiseen suuntaan viime vuosikymmenten aikana. Mutta nuorten naisten elintavat antavat viitteitä siitä, että myönteinen kehitys ei jatku ilman terveisiin elintapoihin kannustavaa toimintaa, Suomen Sydänliiton puheenjohtaja Pekka Puska sanoo.
– Valtimotaudit alkavat kehittyä jo lapsena, jotkut tekijät jo raskauden aikana, Puska muistuttaa.
Punainen-toimintakampanjan toteuttaa Suomen Sydänliitto yhdessä yritysyhteistyökumppaneiden kanssa.
- Toimintakampanjan toteutus on koko maailmassakin ainutlaatuinen. Kun asia on riittävän tärkeä ja päämäärät yhteisiä, Sydänliiton ja yritysten välinen yhteistyö on luontevaa ja uutta luovaa. Punainen-toimintamalli on luonnollinen osa yritysyhteistyökumppaneiden toimintaa ja arvoja, koska ne haluavat pitää huolta niin asiakkaistaan, omista työntekijöistään kuin ruuhkavuosiaan elävistä suomalaisista naisista, toteaa toimitusjohtaja Marianne Mäkelä sponsoroinnin suunnittelu- ja myyntitoimisto Image Match Oy:stä.
Punainen-kampanjan yritysyhteistyökumppanit ovat Nanso Group Oy, Unilever Finland Oy (Becel), Saarioinen Oy, Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia, Tradeka Oy (Valintatalo) ja Yhtyneet Kuvalehdet Oy (Anna-lehti).
Punainen on osa Suomen oloihin räätälöityä Suomen Sydänliiton NaisenSydän-ohjelman ja Maailman Sydänjärjestön Go Red For Women -kampanjan toteutusta. Kansainvälistä kampanjaa johtaa Maailman Sydänjärjestö, World Heart Federation (WHF). Suomen Sydänliiton puheenjohtaja Pekka Puska on myös WHF:n valittu puheenjohtaja.
Verkkosivu www.punainen.fi auttaa naista pysäyttämään oravanpyörän ja ryhtymään oman elämänsä hyväksi haltijaksi. Verkkosivulta löytyy mm. Punainen-klubi, jonka jäsenet saavat säännöllisesti ajankohtaista tietoa sydämestä ja sydänterveydestä. Klubin jäsenyys on ilmainen.
Kampanjan tunnus, punainen mekko symbolisoi naisen sydämen terveyttä. Punainen mekko on myös naiseuden ja naisen voiman tunnus.
Lisätietoja - Suomen Sydänliitto
| |
Lisääntynyt makeannälkä ja painonnousu ovat yleisiä kaamosajan kiusoja. Jopa 40 prosenttia suomalaisista kärsii joistakin kaamosoireista kuten makeanhimosta, painonnoususta ja liikaunisuudesta ilman, että oireisiin liittyisi edes erityistä masennusta. Esimerkiksi Espanjassa vain noin 10 prosentilla ilmenee syömisessä vuodenaikaisvaihtelua.
Kansanterveyslaitoksen akatemiatutkija Timo Partosen mukaan tutkijat ovatkin kiinnostuneet siitä, vaikuttaako varsinainen valon määrä lihomiseen.
- Valoa käytetään jo bulimian hoidossa. Valo voi hillitä ruokahalua, rytmittää syömistä ja vähentää sisäisen kellon rytmihäiriöiden vaaraa. Valohoitoa ei kuitenkaan olla vielä tutkittu painonhallinnan kautta, Partonen kertoo.
Sisäisen kellon rytmihäiriöt altistavat jopa tyypin 2 diabetekselle
Kaamosoireet johtuvat Partosen mukaan sisäisen kellon rytmihäiriöistä, joille altistavia geenejäkin on jo tunnistettu. Kaamosmasennukseen liittyvän geenin kirjoitusmuoto liittyy myös siihen, onko henkilöllä riski sairastua verenpainetautiin tai tyypin 2 diabetekseen.
Sisäisen kellon rytmihäiriöt lisäävät mieltymystä makeaan ja rasvaiseen ruokaan. Niin sanotut kellogeenit ovat Partosen mukaan tärkeitä myös sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan säätelyn kannalta.
Sitä ei tiedetä, mikä merkitys keskuskellon rytmihäiriöillä on suomalaisten lihomisen kannalta. Partonen arvelee, että kellogeenit voivat hyvinkin olla yksi tekijä tyypin 2 diabeteksen yleistymisessä. Myös vertailut muihin maihin puuttuvat.
Aineenvaihdunta saattaa muuttua pimeällä
Jos syöminen painottuu pimeään aikaan, energian varastoituminen voi lisääntyä, Partonen spekuloi. Tämä johtuu osittain siitä, että pimeään aikaan liikutaan valoisaa aikaa vähemmän, jolloin syötyä ruokaa ei kuluteta.
- Elimistö näyttää myös käsittelevän eri tavalla illalla saatua ravintoa. Aineenvaihdunta saattaa muuttua pimeällä muun muassa nokturniini-nimisen proteiinin ja maksan toiminnan välityksellä. Tällöin rasvojen imeytyminen ja ruuan varastoituminen voivat tehostua. Valoisaan aikaan elimistö taas saattaa kuluttaa energiaa enemmän kuin pimeällä, Partonen kertoo.
Entisaikaan oli tietenkin suotavaa, että pohjoisessa asuvilla varastoitui rasvaa kylmän talven varalle. Ruokaa pystyttiin hankkimaan vain valoisaan aikaan, johon myös syöminen painottui. Elimistölle saattoi Partosen mukaan olla edullista varastoida energiaa valoisalla erityisen tehokkaasti.
Valossa oleilu voi helpottaa talviaikaan myös painonhallintaa
Partosen mukaan pohjoisissa maissa tulisikin syömiseen ja valossa oleiluun kiinnittää erityistä huomiota juuri talviaikaan.
Valoisassa kannattaisi oleskella erityisesti aamulla kello kuuden ja kymmenen välillä, Partonen neuvoo. Jos aurinko paistaa, kannattaisi aamupäivä viettää pihalla. Mikäli ulos ei pääse, kirkasvalolamppukin ajaa asian. Illalla valoa ei niinkään tarvita, ettei sisäisen kellon rytmi jäisi jälkeen.
Syödä kannattaisi aamu- ja iltapäiväpainotteisesti. Toki illallakin syödä saa eikä nukkumaan tarvitse mennä nälkäisenä. Iltapalojen olisi hyvä olla kevyitä, varsinkin jos illalla ei liiku.
Myös kuntoliikunta pitää sisäistä kelloa tahdissa. Liikuntaa ei Partosen mukaan kuitenkaan kannata harrastaa mieluiten neljä tuntia ennen nukkumaanmenoa, ettei uni viivästyisi. Säännöllisyys on tässäkin avainasemassa. Valossa tulisi oleilla aamupäivät viitenä päivänä viikossa, ja kuntoliikuntaa tulisi harrastaa kolmesti viikossa, jotta vaikutus olisi parhaimmillaan.
Talven kylmyys lisää Partosen mukaan jonkin verran energiankulutusta. Kun ihon pintalämpötila laskee, syvä ruumiinlämpö nousee ja aineenvaihdunta kiihtyy. Vaikutus ei ole kuitenkaan niin suuri, että herkutella voisi mielin määrin.
Myös riittämätön uni muuttaa Partosen mukaan elimistön leptiini- ja greliinihormonien pitoisuuksia, mikä taas lisää näläntunnetta ja syömistä. Tämän vuoksi kesällä taas voi olla syytä käyttää yöaikaan pimennysverhoja, jotta unta kertyisi riittämiin. (Finfood)
| |
YK:n Maailman diabetespäivä 14.11. - Diabetesliitolta työkalu diabeteshoidon sujumiseksi koulussa
Maailman diabetespäivän teemana 14. marraskuuta on lasten ja nuorten diabetes. Suomen Diabetesliitto tuo teemapäivänä perheiden, hoitoyksikköjen ja kouluhenkilöstön käyttöön suunnitelmalomakkeen, jonka tarkoitus on toimia työkaluna, kun lapsen diabeteksen hoidosta koulupäivän aikana neuvotellaan ja sovitaan.
Diabetesliitto avaa 14. marraskuuta nuorille omat verkkosivut osoitteessa www.diabetes.fi/nuoret ja järjestää valtakunnallisen nuortentapahtuman Vuoltsulla Tampereella 17.11.
Maailman diabetespäivän kansainvälistä painoarvoa on huomattavasti nostanut sen hyväksyminen yhdeksi Yhdistyneiden Kansakuntien julistamista teemapäivistä. YK:n yleiskokous hyväksyi viime joulukuussa päätöslauselman, jossa valtiot ensimmäistä kertaa tunnustivat, että ei-tarttuva tauti aiheuttaa yhtä vakavan vaaran ihmiskunnan terveydelle kuin tartuntataudit. Päätöslauselma kutsuu kansakuntia kehittämään kansallisia diabeteksen ehkäisyn ja hoidon toimintaohjelmia – Suomen Diabetesliiton koordinoimien Dehkon ja D2D-hankkeen tapaan.
Kaikkialla maailmassa valaistaan Maailman diabetespäivän kunniaksi yli 250 julkista rakennusta sen tunnuksen sinisellä värillä, mm. Empire State Building New Yorkissa ja Tampere-talo Diabetesliiton kotipaikkakunnalla.
Diabetesta sairastaa maailmassa 246 miljoonaa ihmistä. Maailman diabetespäivän viettoon kautta maailman voi tutustua internetissä: www.worlddiabetesday.org.
Lisätietoja: Suomen Diabetesliitto ry
www.diabetes.fi
| |
Pysyvä painonhallinta ei ole nälkää vastaan tappelemista ja mahdollisimman epämiellyttävän liikunnan harrastamista. Ateriarytmin tasaaminen, kasvisten lisääminen ruokavalioon, energiapitoisten juomien vähentäminen ja herkuttelun kohtuullistaminen ovat UKK-instituutin tutkija Patrik Borgin mielestä oleellisimmat painonhallinnan avaimet.
- Tiukka laihdutus ei ole millään muotoa ongelmaton. Se voi aiheuttaa häiriöitä, jotka vaikeuttavat myöhempää painonhallintaa. Osa syömishimoista lähtee puhtaasti kieltäymyksistä, Borg totesi Kuntien eläkevakuutuksen järjestämässä painonhallintaseminaarissa.
Borg sanookin oman työnsä olevan monesti ihmisten toppuuttelemista laihdutuskeinoissaan. Laihduttajien tulisi keskittyä oleellisiin seikkoihin ja noudattaa laihdutusohjelmia, jotka on tehty mieltymyspohjalta.
- Monen kohdalla laihduttamisessa kannattaa myös lähteä liikkeelle aivan muualta kuin ravinnosta tai liikunnasta, Borg totesi. Laihduttamisen pullonkaulana saattaa hänen mukaansa olla pikemminkin ongelmat työssä, arkirutiineissa, parisuhteessa, unessa tai tavassa toimia ja ajatella ylipäätään.
Riittävä syöminen on laihdutuksen a ja o
Jos kohtuuttomuus on syömisessä ongelmana, Borgin neuvona on syödä riittävästi ja tasaisesti niin, että puolet energiantarpeesta tulee täytettyä ennen iltapäivää. Jos töihin saavutaan aina eväsnyyttien kanssa, jää monella illaksi huutava nälkä. Tällöin ei ole ihmekään, jos tulee ahmittua.
Monet laihduttajat arvelevat, että herkkuja saisi syödä laihduttaessa noin kerran tai pari viikossa. Borgin mukaan herkkuja ei joka päivä kannatakaan popsia, mutta neljä tai viisi kertaa viikossa on hänen mukaansa vielä kohtuullista. Toki annosmäärätkin ratkaisevat.
Laihduttamisesta ei hänen mukaansa tarvitsisi oikeastaan puhua ollenkaan. Eräässäkin tutkimuksessa ne, jotka sanoivat laihduttavansa, lihoivat lopulta eniten.
HUS:n Lihavuustutkimusyksikön professori Aila Rissasen mukaan Borgin mielipiteet ovat osittain hieman ristiriidassa amerikkalaisen painonhallintarekisterin (The National Weight Control Registry) kanssa, josta löytyvät noin 5 000 yli 18-vuotiasta olivat pystyneet säilyttämään laihdutustuloksena yli vuoden ajan.
Heidän salaisuutensa näytti olevan energianiukka ja vähärasvainen ruoka, päivittäinen vähintään tunnin kestävä liikunta, aamiaisen syöminen joka aamu ja runsas kasvisten käyttö. Toisaalta tässäkin rekisterissä painoa oli hallittu vasta vuoden verran. (Finfood)
| |
Osteoporoosi yleistyy maailmanlaajuisesti. Kalsium sellaisenaan tai yhdessä D-vitamiinin kanssa olisi edullinen tapa ehkäistä osteoporoosia. Toistaiseksi on ollut epävarmaa, kykeneekö kalsium ehkäisemään osteoporoottisia murtumia.
Nyt tehdyn laajan kokoomatutkimuksen perusteella näyttö on pätevää: kalsium ehkäisee osteoporoottisia murtumia ja luun menetystä yli 50-vuotiailla. Paras teho saadaan, kun kalsiumia syödään vähintään 1200 mg päivässä. D-vitamiinin käyttö kalsiumin lisäksi ei merkittävästi paranna ehkäisevän toimenpiteen tehoa. Jos kalsiumin ohella käytetään D-vitamiinilisää, tutkijat suosittelevat annokseksi vähintään 800 IU (= 20 µg) päivässä.
Kalsiumlisä pienensi murtumariskiä 12 prosenttia ja luun menetys väheni lonkissa ja selkärangassa. Tulos oli yhtä hyvä naisilla ja miehillä. Murtumapaikka tai aiemmin saatu murtuma eivät vaikuttaneet tulokseen.
Keitä kalsiumlisä auttoi eniten?
Hyvä hoitomyöntyvyys paransi tulosta. Kun osallistujat käyttivät kalsiumlisää vähintään 80 prosenttisesti tavoitteesta, murtumariski pieneni jopa 24 prosenttia. Kun kalsiumlisä oli vähintään 1200 mg, hoidon teho oli parempi kuin tätä pienemmillä annoksilla. Yli 70-vuotiaat hyötyivät kalsiumista enemmän kuin 50–70-vuotiaat. Murtumariski pieneni muita enemmän myös laitoshoidossa asuvilla, laihimmilla sekä heillä, joiden kalsiumin saanti ravinnosta oli alle 700 mg päivässä tai joiden murtumariski oli suuri hoidon alussa.
Miten selvitys tehtiin?
Joukko australialaisia tutkijoita kävi läpi kaikki kalsiumista ja D-vitamiinista ajalla tammikuu 1966 – tammikuu 2007 tehdyt tutkimukset, joita oli lähes 8 000. Tarkempaan analyysiin päätyi näistä 29 tutkimusta, jotka täyttivät tutkijoiden kriteerit: satunnaistettu, placebo-kontrolloitu tutkimus, jossa käytettiin kalsiumlisää joko sellaisenaan tai yhdessä D-vitamiinilisän kanssa ehkäisemään murtumia tai ylläpitämään luun tiheyttä yli 50-vuotiailla.
Kriteerit täyttäneissä tutkimuksissa oli yhteensä lähes 64 000 osallistujaa. Heistä 92 prosenttia oli naisia. Heidän keski-ikänsä oli noin 68 vuotta ja murtumariskinsä lähtötilanteessa oli noin 16 prosenttia. Tutkimuksissa lisäkalsiumia syötiin keskimäärin 3,5 vuotta.
Lähde: Tang BMP, Eslick GD, Nowson C, Smith C, Bensoussan A: Use of calcium or calcium in combination with vitamin D supplementation to prevent fractures and bone loss in people aged 50 years and older: a meta-analysis. Lancet (2007) Aug 25; 370(9588):657-66.
Lisätietoja: Maito ja Terveys ry
| |
Suomen Kuluttajaliiton kotisivut ovat uudistuneet. Juuri avatuilla uusilla sivuilla on tarjolla tietoa elintarvikkeista ja pakkausmerkinnöistä sekä kuluttajan taloudesta.
Lisäksi sivuilta löytyy usein kysyttyjä kuluttajakysymyksiä vastauksineen ja hyödyllistä tietoa muun muassa verkkokaupasta. Tietoa löytyy myös terveyspalveluista ja eettisistä kysymyksistä.
Uusien kotisivujensa kautta Suomen Kuluttajaliitto haluaa lisätä vuoropuhelua kuluttajien kanssa. Sivuilla voi keskustella ajankohtaisista aiheista, seurata vaihtuvia kuluttajakysymyksiä, kommentoida ajankohtaisia aiheita tai kertoa omia kokemuksiaan kuluttajana.
Jäsenille luodut omat sivut helpottavat yhteydenpitoa ja aktivoivat paikallistoimintaa.
Uusien kotisivujen myötä myös liiton ilme uudistui. (Finfood)
Lisätietoja: www.kuluttajaliitto.fi
| |
Omasta hyvinvoinnista kiinnostuminen lisääntyy sitä mukaa kun ikää karttuu, kertovat suomalaisnaiset IROResearchin tekemässä tutkimuksessa. Kyselyyn vastanneista 66 uskoo hyvinvoinnista huolehtimisen olevan entistä tärkeämpää tulevaisuudessa.
Kyselyyn osallistuneista naisista 28 prosenttia kertoo noudattavansa terveellisiä elämäntapoja kaikissa tilanteissa. 70 prosenttia myöntää repsahtavansa välillä oikealta polulta, vaikka hyvin tietävät mitä terveellisiin elämäntapoihin kuuluu.
Omiin elämäntapoihinsa on melko tyytyväisiä 70 prosenttia naisista. Tutkimuksen teettäneen Sanoma Magazinesin tutkimuspäällikkö MILLA KUJALAN mukaan nämä naiset sallivat itselleen mielitekoja, kunhan muun aikaa ruokavalio ja liikunnan määrä olisivat kunnossa.
Hyvän ravinnon kulmakivinä suomalaisnaiset pitävät säännöllistä ateriarytmiä, terveellisyyttä ja painonhallintaa. Naisista 62 prosenttia toivoi pystyvänsä vähentämään entisestään epäterveellisten ruokien syömistä.
IROResearchin tekemässä nettipaneelikyselyssä oli vastaajina 1 000 suomalaista työikäistä internetiä käyttävää naista.
Herkuttelu tärkeää yli puolelle naisista
Vaikka terveelliset elämäntavat ovat suomalaisnaisten mielissä, monet hakevat hyvinvointia myös ruuasta nauttimisen kautta. RISC Monitor on tutkinut viime vuonna suomalaisnaisten ruokanautintoja. Sanoma Magazinesin teettämän tutkimuksen mukaan 30 prosenttia naisista kertoo pitävänsä ruokailua sosiaalisena tapahtumana, kokeilevansa uutuuksia ja käyttävänsä aikaa ja vaivaa ruuan eteen.
Välipalaruokailijoiden ryhmään kuuluva 24 prosenttia kertoo myös herkuttelevansa, mutta aikaa ja vaivaa säästetään ostamalla valmisruokia. Syöminen on näiden naisten kohdalla epäsäännöllistä ja usein haukataan vain jotakin pientä.
Perinteisesti ruokaa kertoo laittavansa 27 prosenttia. He tekevät ruuan itse arkisinkin, heille ruuan alkuperä ja suomalaisuus ovat tärkeitä, mutta uutuuksien kokeileminen ei heitä liiemmin kiinnosta.
Kiireisten ryhmään puolestaan lukeutui 18 prosenttia suomalaisnaisista. Heillä ei ole aikaa tai kiinnostusta ruuanlaittoon tai ruokaostoksiin. (Finfood)
| |
Lyhytunisuus ja pitkäunisuus lisäävät kuolleisuusriskiä. Myös unilääkkeiden ja rauhoittavien lääkkeiden säännöllisellä käytöllä on yhteys kuolleisuuteen. Tämä käy ilmi Työterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston tutkimuksesta, joka on juuri ilmestynyt arvostetussa Sleep-lehdessä.
Tutkimuksen mukaan liian vähän ja liian paljon nukkuvilla on riski kuolla "keskivertonukkujia" hieman aiemmin. Kuolleisuusriski lisääntyi lyhytunisilla eli 6,5 tuntia tai vähemmän yössä nukkuvilla miehillä neljänneksen (26 %) ja naisilla viidenneksen (21 %) verrattu 7-8 tuntia nukkuviin. Pitkäunisilla eli 8,5 tuntia tai enemmän nukkuvilla riski lisääntyi miehillä neljänneksen (24 %) ja naisilla kuudesosan (17 %).
Tulokset pysyivät merkitsevinä, vaikka muut kuolleisuuteen vaikuttavat tekijät kuten elintavat ja elinolosuhteet otettiin huomioon. Selitystä sille, mikä yhdistää unen pituuden ja kuolleisuuden, ei kuitenkaan vielä tiedetä. Tutkimuksen aineistona on käytetty laajaa Suomen Kaksoskohortti* -kyselytutkimusta vuosina 1975 ja 1981. Tutkimuksessa selvitettiin unen pituutta, unen laatua ja lääkkeiden käyttöä 21.268 täysi-ikäisellä suomalaisella. Kuolleisuutta seurattiin vuosina 1982-2003.
Muutos unen pituudessa vaikuttaa kuolleisuuteen
Tutkimuksessa voitiin ensimmäistä kertaa osoittaa, että muutos unen pituudessa vaikuttaa kuolleisuuteen. Henkilön kuolleisuusriski kasvaa, jos hänen unen pituutensa muuttuu 7-8 tunnista alle 6,5 tai yli 8,5 tuntiin yössä. Tulos oli sama miehillä ja naisilla. Unen laatu ei kuitenkaan osoittautunut itsenäiseksi kuolleisuuden riskitekijäksi. Suomalaistutkimuksessa on aikaisemmista tutkimuksista poiketen voitu tarkastella yhtä aikaa sekä unen pituutta, unen laatua että uni- ja rauhoittavien lääkkeiden käyttöä. Vaikka unen pituuden ja kuolleisuuden välinen yhteys löydettiin jo yli 40 vuotta sitten, monissa aikaisemmissa tutkimuksissa seuranta-aika on ollut liian lyhyt tai suppeahko väestöotos ei ole ollut edustava luotettavien tulosten saamiseksi.
Unilääkkeillä on yhteys kuolleisuuteen, mutta niiden lyhytaikainen käyttö on melko turvallista
Uni- tai rauhoittavia lääkkeiden säännöllinen käyttö lisäsi kuolleisuusriskiä noin kolmanneksella (miehillä 31 % ja naisilla 39 %).
"Silloin kun unilääkkeitä käytetään lyhytaikaiseen unettomuuden hoitoon, ne ovat käyttökelpoisia.", korostaa erikoislääkäri Christer Hublin Työterveyslaitoksesta. "Myös lääkeaineet ovat kehittyneet turvallisemmiksi. Esimerkiksi vielä 1970-luvulla käytössä olleet barbituraatit ovat jo pitkään olleet poissa markkinoilta. Tässäkään tutkimuksessa unilääkkeiden epäsäännöllinen käyttö (alle 60 päivänä vuodessa) ei osoittautunut riskitekijäksi. Pitkäaikaisen unettomuuden hoidossa tulisi painottaa muita kuin lääkehoitoja, esimerkiksi psykologisia hoitomuotoja."
Unen merkitystä tulisi korostaa varsinkin nuorille
Tutkimuksen tekijöiden mielestä tutkimustulos osoittaa, miten suuri vaikutus unella on terveyteen. Uneen ja sen häiriöihin olisi syytä kiinnittää terveydenhuollossa ja alan koulutuksessa nykyistä enemmän huomiota. Pitkäaikaisia terveysvaikutuksia ajatellen tämä olisi tärkeää työikäisillä ja erityisen tärkeää lapsilla ja nuorilla. (Lähde: Työterveyslaitos)
Lisätietoja:
www.journalsleep.com
www.kttl.helsinki.fi
www.ttl.fi
| |
Maa- ja kotitalousnaisten elintarvikekampanja nostaa piilorasvat esiin. Valtakunnallisella Rasvat remonttiin, piilorasvat esiin -kampanjalla halutaan kiinnittää huomiota erityisesti piilorasvaan ja epäterveellisen kovan rasvan lähteisiin. Piilorasvakampanja on jatkoa viime vuoden elintarvikekampanjalle, jossa rasvat vaihdettiin pehmeisiin.
Kampanja huipentuu lokakuun kampanjaviikkoon 1.-7.10, jolloin järjestetään lukuisia tapahtumia ympäri Suomen. Tapahtumissa jaetaan Piilorasvat esiin -esitettä. Esite kertoo rasvasta osana terveellistä ruokavaliota ja vähärasvaisesta lihasta osana monipuolista ruokavaliota. Herkulliset lihareseptit innostavat keveään ruuanvalmistukseen.
Kampanjaviikon tapahtumat sekä rasvaatietoa löytyy Maa- ja kotitalousnaisten kampanjasivuilta.
Piilorasvat kuriin arjen terveellisillä valinnoilla
Ruokavalion rasvoista 2/3 saadaan piilorasvoina elintarvikkeista. Piilorasva on pääasiassa tyydyttynyttä, kovaa rasvaa, siksi piilorasvojen tunnistaminen on tärkeää. Finfood Lihatiedotus toimii yhteistyökumppanina kampanjassa. Lihan rasvan avulla perehdytään piilorasvaan, eli elintarvikkeiden rasvaan, mikä ei näy ulospäin.
Rasvan määrä pysyy ruokavaliossa sopivana, kun ruokavalio on monipuolinen ja runsasrasvaiset elintarvikkeet korvataan vähärasvaisilla. Piilorasvoja vältetään valitsemalla arkikäyttöön vähärasvaisia lihavalmisteita, meijerituotteita ja leivonnaisia. Ruuanvalmistuksessa kannattaa suosia menetelmiä, joissa ei tarvita rasvaa.
Lisätietoja:
Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry
www.maajakotitalousnaiset.fi
| |
Välipalat ovat ennen kaikkea itsensä hemmottelua, vaikka terveellisten välipalojen kysyntä on kasvussa Euroopassa ja Yhdysvalloissa, osoittaa Datamonitorin tutkimus.
Tutkimuksen mukaan 20 prosenttia kuluttajista molemmissa maanosissa pyrkii löytämään terveellisen välipalavaihtoehdon. Vastauksista myös ilmeni, että kiireinen elämänrytmi edistää helppojen välipalojen kysyntää ja erityisesti suklaapatukoilla ja muilla epäterveellisimmillä välipaloilla hemmotellaan itseä, vaikka syöjä on hyvin tietoinen näiden välipalojen epäterveellisyydestä.
- Välipalojen syönti on vahvasti tunnepitoinen asia ja emotionaalinen kokemus. Välipaloihin ajaa usein stressi ja pyrkimys paeta hetkeksi arjesta, markkina-analyytikko ja tutkimuksen laatija RICHARD PARKER totesi Just-food.com -palvelun uutisessa.
Parkerin mukaan terveellisten välipalojen, kuten myslipatukoiden ja terveysvaikutteisten juomien valmistajien tulisikin terveellisyyden ohella panostaa ennen kaikkea välipalan hemmottelupuoleen muun muassa viestinnässään.
Kyselyn mukaan myös 80 prosenttia vastaajista olivat samaa mieltä väittämän kanssa, että terveellisempien välipalavaihtoehtojen valmistajien tulisi parantaa tuotteiden makua.
Parker totesi, että kuluttajat eivät helposti luota tuotteiden terveysväittämiin, vaan luottamuksen rakentaminen vie pidemmän aikaa. (Finfood - Just.food.com)
| |
Elintavat ovat parantuneet kaikissa Suomen maakunnissa vuosina 1978-2005, mutta ylipainoisten osuus on kuitenkin kaikkialla lisääntynyt. Tiedot käyvät ilmi Kansanterveyslaitoksen uunituoreesta Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys maakunnissa, 1978–2005 -julkaisusta.
Maakuntien väliset erot varsinkin ruokatottumuksissa ja alkoholinkäytössä ovat pääosin säilyneet. Terveelliset ruokatottumukset ovat yleisimpiä pääkaupunkiseudulla, ja myös ylipainoisuus on alueella muuta Suomea harvinaisempaa. Alkoholinkulutus oli kuitenkin pääkaupunkiseudulla yleisempää kuin muualla Suomessa.
Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa terveelliset ruokatottumukset eivät olleet yhtä yleisiä kuin muualla Suomessa. Alkoholinkulutus oli kuitenkin Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla sekä Pohjanmaalla muuta Suomea vähäisempää. Vapaa-ajan liikunta 2–3 kertaa viikossa on yleistynyt jokseenkin tasaisesti kaikissa maakunnissa.
Pohjalaisten erottuminen muusta maasta on mysteeri
Silmiinpistävää on, että erityisesti pohjalaiset erottuvat elintavoiltaan muun maan väestöstä. Esimerkiksi eteläpohjalaiset käyttävät leivän päällä maan keskiarvoa useammin voita tai voi-kasviöljyseosta ja käyttävät rasvatonta tai ykkösmaitoa maan keskiarvoa vähemmän. Etelä-Pohjanmaalla on myös keskiarvoa enemmän ylipainoisia.
Lisäksi hampaita harjataan ja pyöräilykypärää käytetään Etelä-Pohjanmaalla maan keskiarvoa vähemmän. Alkoholin käytössä lakeus kuitenkin erottui edukseen, sillä alkoholia käytettiin muuta maata vähemmän.
Alunperin pohjalainen Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja Pekka Puskakaan ei osannut sanoa syytä Etelä-Pohjanmaan erottumiseen, mutta veikkasi syiksi kulttuurisia tekijöitä.
- Suurimmat terveysongelmat ovat silti suurten kaupunkien lähiöissä, Puska totesi tutkimuksen julkistamistilaisuudessa.
Maakuntatason merkitys kasvamassa terveyden edistämisessä
Maakunnat ovat Puskan mukaan monella tapaa kokonaisuuksia, joilla on paljon yhteistä toimintaa. Juuri julkaistun tutkimuksen tulokset ovatkin Puskan mukaan hyvää aineistoa maakuntien käyttöön. Niiden avulla voidaan terveyden edistämisen toimenpiteet kohdentaa alueellisten tarpeiden mukaan.
- Maakunnat ovat keskeinen väylä terveyden edistämisessä, Puska sanoi.
Kansanterveyslaitos onkin aloittanut hankkeen maakuntien terveyden edistämistyön tukemiseksi. Tavoitteena on maakunnallisten terveydenedistämiskeskusten ja muiden alueellisten organisaatioiden tukeminen terveydenedistämistyön suunnittelussa ja toteuttamisessa.
Lähde:
Helakorpi S., Laitalainen E., Absetz P., Torppa J., Uutela A., Puska P. Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys maakunnissa 1978–2005. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B15 / 2007
Lisätietoja: www.ktl.fi/portal/2920
| |
Alkoholin syöpävaarallisuus on suurempi kuin aiemmin on arvioitu, Suomen Syöpäyhdistyksestä kerrotaan. Kukapa olisi arvannut, että säännöllisesti käytettynä jo 1,5 lasia viiniä päivässä lisää esimerkiksi naisten rintasyöpäriskiä merkitsevästi.
- Alkoholin yhteys syöpään havaittiin kaikkien alkoholijuomien kohdalla, WHO:n Kansainvälisen syöväntutkimuslaitos IARC:n johtaja PETER BOYLE totesi Kansanterveyslaitoksen ja Syöpäjärjestöjen yhteisessä tiedotustilaisuudessa. Siksi etanoli on nyt määritelty syöpävaaralliseksi ihmisille.
Suomen Syöpäyhdistyksen pääsihteerin HARRI VERTION mukaan alkoholi aiheuttaa Suomessa noin 500 syöpää vuodessa, mikä on saman verran kuin UV-säteilyn aiheuttamat pahanlaatuiset ihokasvaimet.
Vertion mukaan alkoholijuomapullojen kylkeen tulisikin saada varoitusteksti syöpävaarallisuudesta. - Alkoholi lisää monien syöpien vaaraa, olisi mielestäni paras teksti, Vertio toteaa.
Alkoholin yhteys rintasyöpään ja suolistosyöpiin uusin tieto
On jo kauan tiedetty, että alkoholi lisää suun, nielun, kurkunpään ja ruokatorven syöpien riskiä. Noin 50 grammaa alkoholia päivässä lisää näiden syöpien riskin kaksin- tai kolminkertaiseksi. Alkoholi on myös itsenäinen maksasyövän riskitekijä.
Uusin tieto sen sijaan on, että alkoholi lisää myös paksu- ja peräsuolensyövän sekä rintasyövän riskiä. Noin 50 grammaa alkoholia päivässä säännöllisesti käytettynä lisää rintasyövän ja suolistosyövän riskin noin 1,5-kertaisiksi.
Naisten kohdalla alkoholi lisää erityisesti rintasyövän riskiä. Boylen mukaan suurena huolena on varsinkin nuorten lisääntyvän juomisen vaikutukset tulevaisuuden syöpäriskiin.
- Monesti ajatellaan, ettei alkoholi itsessään ole vaarallista, mutta liikakäyttö on. Nyt kuitenkin havaittiin jo alkoholin kohtuukäytön haitat, toteaa sosiaali- ja terveysministeriön hallitussihteeri ISMO TUOMINEN.
Alkoholi on ruuansulatuskanavan limakalvoille erityisen syöpävaarallista tupakointiin yhdistettynä. Alkoholin aiheuttama syövän, erityisesti ruokatorvisyövän, vaara on poikkeuksellisen suuri aasialaisten keskuudessa, sillä alkoholin aineenvaihduntaan tarvittava entsyymi ei heillä toimi. (Finfood)
| |
Luontomatkailu on tullut ihmisille yhä tärkeämmäksi virkistyskohteeksi, ilmenee Metlan Luontomatkailu, metsät ja hyvinvointi -julkaisussa esitetyssä tutkimusraportista.
- Kun aiemmin luonnosta saatiin hyvinvointia ennen kaikkea taloudellisen hyödyntämisen kautta, nykyisin luonnon merkitys korostuu henkisen hyvinvoinnin ja stressistä palautumisen lähteenä, raportissa kirjoitetaan.
Metlan mukaan Suomessa tarvittaisiin lisää tietoa muun muassa kansainvälisten matkailijoiden ympäristöodotuksista, erilaisten palvelujen kysynnästä ja matkailu- ja virkistyspalvelujen alueellisista tulo- ja työllisyysvaikutuksista.
Metla selvitti yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa luonnon merkitystä ihmisen psyykkiselle hyvinvoinnille kyselytutkimuksen avulla, joka toteutettiin Helsingissä ja Tampereella. (Finfood)
Lisätietoja: Metla
| |
Myös terveelliset hedelmä- ja marjamehut voivat vahingoittaa hampaita, hammaslääkäreiden ryhmä varoittaa Isossa-Britanniassa. Erityisesti sokeria sisältävät happamat mehut ovat haitallisia hammaskiilteelle ja syövyttävät hampaita.
Hammaslääkärit ovat erityisen huolissaan mehujen vaikutuksesta lasten hampaisiin ja neuvovatkin vanhempia antamaan lapsilleen happamia mehuja mieluiten aterioiden yhteydessä. Pillin läpi juominen vähentää mehun vaikutuksia hampaissa.
Myös hiilihapolliset virvoitusjuomat ja sokerittomat kevytjuomatkin voivat olla hampaille vahingollisia. Hammaslääkärit suosittelevatkin vettä ja maitoa ensisijaisiksi juomavaihtoehdoiksi.
Usein myös luullaan, että kuivatut hedelmät ovat hampaille karkkeja suositeltavampia. Todellisuudessa kuivatut hedelmät saattavat sisältää sokeria saman verran kuin makeiset. Siksi myös karkit ja kuivatut hedelmät on parasta nauttia muun ruuan yhteydessä.
Xylitolituotteet tuovat päivän mittaan hätäapua happohyökkäyksen katkaisemiseen, ja hampaat tulee myös pestä fluorihammastahnalla aamuin illoin. Sokeripitoisten ja happamien juomien nauttimisen jälkeen kannattaa kuitenkin odottaa vähintään puoli tuntia ennen hampaidenpesua. (Finfood-BBC)
| |
Läheisillä ihmissuhteilla näyttää olevan suuri vaikutus lihomiseen. Tuoreen tutkimuksen mukaan lihavien ihmisten lähipiireissä muutkin olivat lihavia, samoin oli laihojen kohdalla. Ilmiö ei johtunut ainoastaan siitä, että lihavilla tai laihoilla olisi taipumus hakeutua kaltaistensa seuraan.
Lihavuusongelma kantautui lähipiireissä jopa kolmen portaan päähän. Esimerkiksi lihavan ihmisen ystävän ystävän ystävä tai ystävän puolison sisko oli myös monesti lihava.
Todennäköisyys tulla lihavaksi (painoindeksi yli 30) lisääntyi 57 prosenttia jos ystäväkin lihoi. Jos joku aikuisista sisaruksista lihoi, toisenkin sisaren todennäköisyys lihoa kasvoi 40 prosenttia. Jos taas puoliso lihoi, toisella puolisolla oli 37 prosentin lisääntynyt todennäköisyys seurata samaa rataa.
Saman sukupuolen edustajilla oli kuitenkin ylipäätään lihomiseen suurempi vaikutus kuin vastakkaisella sukupuolella. Naapureilla ei näyttänyt olevan vaikutusta lihomiseen.
Lihavuuden yleisyys lisää hyväksyttävyyden tunnetta
Suurimpana syynä ilmiölle pidetään sitä, että ihmiset haluavat sulautua tiettyihin ryhmiin. Kun lihavuus on ryhmässä normaalia, painonkertymisestä tulee itsellekin hyväksyttävämpää.
Sosiaaliset suhteet tietyn kehonkoon omaaviin henkilöihin saattaa myös aiheuttaa mukautumista samoihin käyttäytymismalleihin. Muiden ihmisten käyttäytyminen saattaa tutkimuksen tekijöiden mukaan jopa stimuloida syömiseen liittyviä aivojen osia.
Tutkijoiden mukaan lihavuuden hoitaminen ei usein onnistu, koska sen kohteena on vain yksi sosiaalisen verkoston jäsen. Siksi lihavuutta tulisikin hoitaa vaikkapa työpaikoilla tai koko ystäväpiirin keskuudessa.
Tutkimukseen osallistui 12 000 henkilöä, jotka olivat mukana Framingham Heart Study -tutkimuksessa. Osallistujille oli tehty säännöllisesti lihavuuteen liittyviä mittauksia yli 30 vuoden ajan. Tutkimuksen alussa osallistujat myös nimesivät tutkimukseen osallistuvat ystävänsä. Tutkimus on julkaistu the New England Journal of Medicine -lehdessä. (Finfood)
| |
Ravitsemuksen ja liikunnan henkilökohtaiseen hallintaan on kehitetty matkapuhelimella ja tietokoneella käytettävä työkalu. VTT:n ja Kuopion yliopiston kehittämän HyperFit-järjestelmän virtuaalivalmentaja antaa käyttäjälle palautetta ravinnon ja liikunnan tasapainosta ja ohjaa parempiin suorituksiin.
Järjestelmän taustalla olevaan tutkimustyöhön on osallistunut myös Helsingin kauppakorkeakoulu.
Kamerapuhelimen avulla viivakooditiedot järjestelmään
Käyttäjä suunnittelee järjestelmän avulla painoon ja liikuntaan liittyvät tavoitteensa. Viikon tai parin käyttöjakson aikana saadaan näkemys itselle sopivasta liikunnan ja ravinnon tasapainosta.
Käyttäjä tallentaa päivittäiset ateria- ja liikuntatietonsa järjestelmään matkapuhelimen ja/tai tietokoneen avulla. Elintarvikkeiden energia- ja ravitsemustiedot voidaan siirtää järjestelmään myös kamerapuhelimen avulla.
Laskettuaan energia- ja ravintoainesaannit järjestelmä ilmoittaa energianlähteet ja kertoo parannusehdotuksia sekä ravinnosta että liikunnasta.
Kuluttajien kokemukset myönteisiä
Kuluttajien kokemusten mukaan järjestelmästä löytyy runsaasti hyödyllistä ravitsemustietoa. Järjestelmän kiinnostavimpia ominaisuuksia olivat ruokapäiväkirja, havainnolliset yhteenvedot, liikuntapäiväkirja ja tuotetiedot.
Matkapuhelin kannusti ja lisäsi käyttöä, mutta se koettiin myös vielä vieraaksi työvälineeksi. Tietokoneen ja matkapuhelimen yhteiskäyttö osoittautui tehokkaimmaksi ja innostavimmaksi tavaksi hyödyntää järjestelmää.
Lisätietoja: www.vtt.fi/hyperfit
| |
Kansanterveyslaitos on avannut sivuilleen Kesäterveys 2007 -sivuston, johon on koottu vastauksia kansalaisia askarruttaviin kesää ja terveyttä koskeviin kysymyksiin.
Sivuilta löytyy kesäaiheista tietoa myös ruuasta ja ravitsemuksesta. Ravinto-osuudessa muun muassa opastetaan valmistamaan kesäruokaa siten, ettei kauan odotettu loma tärvelly vatsataudin kourissa.
Lämpö, valo ja lisääntynyt toimintatarmo tuovat mukanaan myös joukon muita kesälle tyypillisiä terveysriskejä, jotka ovat saaneet sivustolle omat osuutensa.
Sivuille on koottu Kansanterveyslaitoksen tuottamaa tietoa, mutta paketissa on myös linkkejä KTL:n ulkopuolella olevaan hyödylliseen kesäterveysaineistoon.
Kesäterveys-paketin aiheet ovat:
Aurinko ja iho
Rakkaus ja seksi
Liikunta, uinti ja uimavedet
Ravinto
Alkoholi
Eläimet ja taudit
Kesän tapaturmat
Lisätietoja – Kansanterveyslaitos
| |
Kesäkilot kertyvät usein salakavalasti. Kahden grillimakkaran syöminen kaksi kertaa viikossa kesän aikana ylimääräisenä iltapalana lisää painoa lähes kahden kilon verran, muistuttaa Suomen Sydänliitto, joka on aloittanut "Pieni päätös päivässä" -kampanjan.
Jäätelötuutin syöminen joka toinen päivä merkitsee puolestaan reilun kilon painonlisäystä. Myös sokeripitoiset juomat kartuttavat saadun energianmäärää varkain, esimerkiksi 1,5 litran virvoitusjuomapullo vastaa 50 sokeripalaa. Pieni lasi tuoremehua on C-vitamiinin saannin kannalta hyväksi, mutta energiapitoisuudeltaan se vastaa tavallista virvoitusjuomaa eli litran purkki vastaa 37 sokeripalaa. Hedelmäsokerissa on yhtä paljon energiaa kuin tavallisessa sokerissa. Janojuomaksi kannattaakin valita vesi tai vähän natriumia sisältävä kivennäisvesi.
Alkoholissa on energiaa enemmän kuin sokerissa. Ruoan kanssa nautitut alkoholijuomat saattavat tuplata aterialta saatavan energiamäärän. Lasi viiniä tai olut ruoan kanssa ei tee juurikaan hallaa painonhallinnalle, mutta useampi annos aterialla toistuvasti voi jo näkyä vaa’an lukemissa kesän lopussa.
Isot pakkauskoot hämärtävät helposti alkoholinkulutusta. Hanapakkaus viiniä mielletään pienemmäksi määräksi kuin sama määrä viiniä pulloina. Energiamäärältään kolmen litran hanapakkaus viiniä vastaa 350 grammaa voita. Viiden oluen nauttiminen vastaa puolestaan 90 gramman voimäärää.
Pienillä valinnoilla voi hallita painoaan ilman ryppyotsaista suupalojen vahtimista. Ratkaisevaa on syöty ruoan määrä. Kahden makkaran sijaan voi kokeilla, riittäisikö yksi makkara ja raikas vihersalaattiannos "hiukopalaksi". Välillä voi herkutella myös kevyemmillä vaihtoehdoilla kuten grillatulla kalalla ja uusilla perunoilla sekä mansikoilla, kirsikoilla ja herneillä.
Kesäaikana kannattaa harrastaa myös hyötyliikuntaa vaikkapa puutarhaa hoitaen sekä lavoilla tanssien. Tunnin tanssiminen kuluttaa huomaamatta energiaa yhtä paljon kuin puolen tunnin juoksulenkki. Saunapuita pilkkoessa energiaa kuluu saman verran kuin kuntosalilla rehkiessä. Leppoisa puuhastelu tai käyskentely sekä virkistää että kuluttaa enemmän energiaa kuin pelkkä löhöäminen.
Lisätietoja – Sydänliitto
| |
Maailman maitopäivää vietetään perjantaina 1.6.2007. Se on YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n alullepanema juhla, jota vietetään eri puolilla maailmaa. Maailman maitopäivää vietetään tänä vuonna seitsemännen kerran.
Suomessa maito kuuluu jokapäiväiseen ruokapöytään, mutta monissa muissa maissa maito ei ole itsestäänselvyys mm. kuljetus- ja säilytysolosuhteiden takia. Maitoa arvostetaan kaikkialla ravintoaineiden lähteenä. Sen merkitys ravitsemukselle ansaitsee kansainvälisen merkkipäivän.
Maidon käytölle ei ole yläikärajaa
Maidon käyttö vähenee ikääntymisen myötä. Luullaan, ettei aikuinen tarvitse maitoa. Maito sisältää elimistölle tärkeitä ravintoaineita, kuten proteiinia, vitamiineja ja kivennäisaineita. Kalsiumin ja D-vitamiinin lähteinä maito ja maitovalmisteet ovat erityisen hyviä. Niitä tarvitsee etenkin luusto, joka uusiutuu myös aikuisena.
Koska maito on mainio ravintoaineiden lähde, Valtion ravitsemusneuvottelu- kunta suosittelee päiväannokseksi noin puoli litraa rasvatonta tai vähärasvaista maitoa tai muita nestemäisiä maitovalmisteita ja 2-3 viipaletta juustoa. Tarvitsemme maidon ravintoaineita läpi elämän.
Lisätietoja - Maito- ja terveys ry
| |
Suomen Sydänliiton verkkosivuille on julkaistu syömistottumuksia kartoittava testi. Pieni päätös päivässä -sivuilla julkaistun testin avulla voi arvioida, miten syömisen hallinta luonnistuu eri tilanteissa. Testi pureutuu tärkeimpiin terveellisen ruokavalion kulmakiviin.
Vaikka tietoa terveellisistä ruokailutottumuksista yleensä riittää, tunteet ja tilanteet säätelevät todellisia ruokavalintoja. Väsyneenä tulee syötyä kuin huomaamatta enemmän kuin oli tarkoitus.
Sydänliiton testi auttaa havaitsemaan omaan syömiseen liittyviä kompastuskiviä. Verkkosivuilla on mahdollista tehdä myös muutossuunnitelma, joka ryhdistää selkeisiin tekoihin ja valintoihin.
Lisätietoja - Sydänliitto
| |
Pakkausmerkintä "vähäsuolainen" poistuu elintarvikkeista heinäkuun alussa uuden EU:n asetuksen myötä. Sydänmerkki jää osoittamaan, että tuotteessa on vähemmän suolaa ja ohjaa muutenkin terveellisempiin valintoihin.
Lisätietoja - Sydänliitto
| |
Suomen Sydänliiton NaisenSydän-ohjelma avaa 30-45-vuotiaille, elämänsä ruuhkavuosia eläville naisille toimintakampanjan, joka viestii terveistä elintavoista osana elämänhallintaa. Kampanja on osa Sydänliiton NaisenSydän-ohjelman ja Maailman Sydänjärjestön (WHF) Go Red For Women -kampanjan toteutusta. Punainen-kampanja kannustaa naista pysähtymään, syventymään sydämeensä ja tekemään omasta terveydestään tärkeän asian. Kampanja pyrkii parantamaan naisten elämänlaatua ja edistämään naisten sydänterveyttä.
Lisätietoja - Sydänliitto
| |
Alhainen D-vitamiinin saanti altistaa rasitusmurtumien syntymiselle, osoittaa Helsingin yliopistossa 9.3. tarkastettava väitöstutkimus. Tutkimus osoitti myös, että epäselvien säären alueen rasituskipujen syynä ovat usein luun rasitusmuutokset, jotka saattavat jäädä näkymättä röntgenkuvissa.
Lisätietoja - Helsingin Yliopisto
| |
Monet kroonisiin kansantauteihin liittyvät elintavat – esimerkiksi tupakointi ja eräät ruokatottumukset – ovat pitkällä aikavälillä kehittyneet myönteisesti Suomen työikäisessä väestössä. Sen sijaan alkoholinkäytön, ylipainon ja työmatkaliikunnan kehitys ei ole ollut samalla tavalla myönteistä.
Lisätietoja - Kansanterveyslaitos
| |
Suomalainen tutkimusryhmä, jossa ovat olleet mukana VTT, Tampereen yliopisto ja Nokia Research Center, on kehittänyt matkapuhelimeen Wellness Diary -sovelluksen, ns. hyvinvointipäiväkirjan, jota kuluttaja voi käyttää oman hyvinvointinsa hallintaan arjen tilanteissa. Hallinta perustuu yksinkertaiseen ja tutkimuksissa tehokkaaksi todettuun havainnointiin ja palautteeseen, jonka avulla sovelluksen käyttäjä voi tarkkailla vaikkapa painoa, ruokailua, liikuntaa, verenpainetta tai stressitasoaan. Sovelluksen käyttäjä voi halutessaan myös jakaa tiedot esimerkiksi lääkärinsä tai henkilökohtaisen kuntovalmentajansa kanssa. Sovellus esiteltiin tänään VTT:n wSense-projektin päätöstilaisuudessa.
Lisätietoja - VTT
| |
Vaikka joka toinen suomalainen kuolee edelleen sydän- ja verisuonitauteihin, asian vakavuutta ei ole kansan syvissä riveissä vieläkään kunnolla ymmärretty. Lääkeyritys AstraZenica on nyt päättänyt saada kansansairaudestamme niskaotteen käynnistämällä Jokatoinen -hankkeen, jonka vaatimaton tavoite on poistaa sydän- ja verisuonitaudit Suomesta. Hanke herättää kansalaisia sydän- ja verisuonitautien todellisuuteen muun muassa hätkähdyttävällä tv-kampanjallaan.
Lisätietoja - Finnfood
| |
Puhdas ja turvallinen ruoka on suomalaisille neljänneksi tärkein hyvän elämän elementti ja sen toteutumiseen ollaan tyytyväisiä. Hyvän ruuan edelle menevät vain perusturvallisuus, toimeentulo ja lähimmäisenrakkauden saaminen. Tämä kävi ilmi Sitran Maamerkit-barometristä.
Barometri seuraa suomalaisten suhdetta maaseutuun Maamerkit-ohjelman ajan vuosina 2010 – 2015. Barometrin mukaan suomalaiset kokevat maaseudun erityisenä voimavarana oman virkistäytymisen sekä erityisesti uudenlaisen matkailuun, luomuun ja bioenergiaan liittyvän yrittäjyyden kannalta.
Valtaosa näkee ruuantuotannossa kipinää
Maaseudun halutaan kukoistavan, mutta sen tulevaisuuteen suhtaudutaan arvellen. Vastaajista 65 prosenttia piti turvallisten elintarvikkeiden kysyntää maaseudun liiketoimintamahdollisuuksia lisäävänä muutostekijänä. Yli 70 prosenttia vastanneista näki mahdollisuuksia erikoistuvassa maataloudessa ja 65 prosenttia luomutuotannossa.
Luomuun uskoivat vahvimmin maaseutuasiantuntijat ja heikoimmin kuntapäättäjät. Luomun arvonnousua enemmän toivotaan kuin uskotaan, sillä kaksi kolmesta suomalaisesta toivoo tulevaisuudessa arvostusta maaseudun laajalle luomutuotannolle, mutta vain 40 prosenttia uskoo arvostuksen saavuttamiseen.
Jopa 70 prosenttia suomalaisista uskoo, että tulevaisuudessa maatalous on huomattavasti tehostunut nykyisestä. Samalla yhtä moni pitää todennäköisenä, että maaseutu on voimakkaasti autioitunut.
Syyskuussa 2009 Maamerkit-barometriin vastasi 1 504 suomalaista. Tutkimuksessa oli mukana myös yhteensä 651 kuntapäättäjää, yritysjohtajaa ja maaseutuasiantuntijaa vastaamassa omia toimialojaan koskeviin kysymyksiin. Jatkossa barometrilla seurataan, miten maaseutuun liittyvät ajatukset ja kokemukset muuttuvat, ja miten ohjelma vaikuttaa. (Ruokatieto)
| |
| |